~pane puttsi pystöi, anna om pystöi~ (itse laadittujen astioiden pyhyydestä)
~kuni vai truba pystöi olloo da savu lähtenöö, ainos tulgoa tijjustamah meidy vanhoi~
~pisyttelemmä teälä moala, jottemmä lähe viem peällä~ (maa ja vesi-ihmiset)
~pyzyttele lastu, älä itketä, yksin älä jätä~ (pysyttele=katso perään)
~opi lastu pyzyttiä~ (viihdyttämään)
~toizen laps om pyzyttsy, toizen on itkuttsu~
~pyzyväine vihmu~ (jatkuva)
~ne kalitat rupitettih sillä keinoij jotta se pisy seämessä se putro~
~pyzyn omaz vallaz, en toizen sanan toakse rubie~
~mieles pyzyy se dielo, vanhemban nevvottu~ (dielo=asia)
~Jumal pyzähteleh jyrizemäh hillaizeh, vetty tarittsoo~
~sargatuohi on kabie tuohi, pitkäne, a löbötuohi on min pidehyön koivu andau~
~mim pidehys sen i levehys~
~pie niegloa parembi käez ommellez~
~tuuvah liuhtehen kodih i pannah jumaluglah i vuuven siinä i pietäh~
~akku e ule kandeleh seinäl pidiä~ (sanonta)
~ne pidäy toini toistah mielessä~ (nuoret)
~hyväz väes pideä kalam pyydyö~
~silmäl pideä, ku ei mäne häi pahah kohtah~ (lapsi)
~lihua ahavassa piettih~
~se mies väez pidäy konnun, ei laske pahal jällel~
~mieles pidäy nejjisty~
~maltoit suaha, ga maltad i pidiä~
~omas sanam pideä~
~min uskaldi, ga sen sanam pidi~ (uskalti=lupasi)
~koiz akku vallam pidäy~
~izändä taloin haldieda pideä~
~emändyksen hyvim pidäy~
~soba ilviem pideä, ei viere~ (ilveen=värin)
~suuri pala suun revittäu, a pieni kylläzenä pidäu~
~korvoi veem pideä~
~rengi viem pidäy, ei ole kuivanuh~
~putsi viem pidäy~
~a puksuja meil ei pietty~ (housujen myöhäisestä alkuperästä)
~sielä kun piettih tuohesta löttyö, ei sitä rasittu nahkakenköä niim pitöäkänä~ (vrt. raaskia)
~miän rannassa ei luapottie pietty~
~metson ansoa pitimä~
~ikäh myö verkkuo pitimä, talvella rysöä~
~ta i yhessä miun ukon keralla piettih nuottoa ta kaloa soatih jotta~
~poiga pidi sielä anzoa da metsuittsi~ (metsuida, metsästää, pyytää ansoilla metsoja)
~piettii mereziidä~
~tytön vägeheze pidi~ (vrt. lainasana raiskasi)
~löbötuohta meilä piettih kengeä ommellessa~
~enne piettih rovehta moneh aziah~ (oma tuohiastiat)
~siit kohaz maja pietäh~
~pie pereä melalla~
~naiset meilä souti, ta miehep peröä piti~ (kuulostaa vieraalta)
~omaz itses huolem pien~
~em pie minä vierahii puolii, minä ittseni puoldu pien~ (vrt. pakottamiseen perustuva "vieraiden puolustaminen" eli "maanpuolustus", asevelvollisuudesta ei voida tehdä vapaaehtoista koska sitten selviäisi ettei suomalaisten miesten enemmistö haluakaan puolustaa 20 ökyrikkaan saksalaisperheen "itsenäisyyttä" eli omaisuutta)
~karhu jälgie pidää~ (astelee lumella, omissa jäljissään)
~morsiemen heimokunta sai lahjat siinä kun tultih häitä pitämäh~
~siitä piti pitöä ettoneh, levähtöä siitä päivällä~
~alettih heätä pitöä~
~talvie piämmä, kezeä lopetamma~ (omat vuodenvaihteet, luminen ja lumeton aika)
~pidoloi pideä~
~pyheä pideä~
~siel katso om pyhällä pitänyh kummoa~ (ukkonen tappanut kotieläimiä)
~iluo pietäh lapsed~ (ilon aika)
~seädä pidi puun oal~
~siädä pidimmo~
~kastettuhai piimmö, kastiem puhundoa vuotimmo~ (vaatteiden kuivumista?)
~vihmoa pidäy puun al~
~nuudoa pidäy~ (sairastaa)
~kibeydy hätkem pidäy~ (odottaa paranemista)
~lebävysty pidäy~
~em miä igävee piä~
~mielem pidi iän kaiken~ (oli järkevä hautaan asti)
~pahoa ounahutta pien~ (vrt. ounastaa jotain, pahaa ounastusta?)
~älä pie pahua mieldy~
~suvaindoa pidäy~ (suvaita=rakastaa, vrt. suvanto)
~syötetäh, juotetah heitä, hyvästä pietäh~
~pie vain itse niin hyväsistä jottei tarvitse itkie~
~ne piettih pyhänä lintuna~ (joutsenta)
~hyväz nimez vanhembie pideä~
~hyvänny pidäv ukkuodah~
~huimannu pied minuu, ga en ole huimu~ (huima eli hullu)
~ken vanhembii kunnivos pidäy, se itsel tuloo~
~vilu tulou nim pitäy lähtie kiukoalla~
~moamoj jälep pitäy tallata~ (tehdä samoja asioita kuin emokin)
~nin sitä piti männä huomeneksilla aikaseh sinne apajilla valkuttamah~ (odottamaan)
~koiroa ei pitäis iltasetta jätteä~
~ei pie uskuo kaikkie~
~ne piti olla rupittomat ta ei lankam päitä eikä mitänä~ (kuolleen vaatteissa)
~ozattomalla pidäis olla naimatta~
~paglat pidäy plettie nuorazesta~ (letittää)
~pideägo matkalazel kyly lämmitteä~
~pidäh keittiä jäittsua~ (munia)
~mustuazih pidäy mennä~ (mustuaisiin, joku tapahtuma)
~kerähmoh pidäv olla talois hengi~ (kokoukseen yksi henki joka talosta)
~minuul viä pidäv uni sanua~ (unien sanominen)
~vain ei siih kesselih pität muuta kun oma lusikkani ta siitä semmoni puustauttsa~
~jouttsenem pitäis olla ninkun imehnisen sukuo~ (toteemit)
~a sitä olen kuullut jotta tuossa Neitisoaressa pitäis olla oarreh~
~pakkaine hot on, vie piemmöz lämmäz~
~pidäi hyvin uvves koiz~
~kirvehestä, veitsestä pitöän kovottih~ (myötäjäisiä tyttärelle)
~semmoni skammi loajittih~ (penkkien nimet lainaa)
~venehestä piteäin niitettih ta veneheh nossettih~ (järviheiniä)
~bitkazet~ (hirven tai peuran varvasluut, käytetty rahoina)
~sen duumat ei juokse neniä pitkemmäl~
~lapsi kun alko kasvoa suuremmaksi, no sitä mukoa loajittih ne paijat pitempäiset~
~pitkennykseksi panin kyöläh vartta~ (kyölään=kaivon kippoon)
~sissai kazvau höröttäy, kai pidäy jupkat pitkendiä~
~kivistysty pitkendi, ei lähtenyh ni kunne~
~nuora kun turbuou, niil lyhenöy, a kun kuivau nim pitkenöu järelläh~
~keväd rubei pitkenemäh~ (jatkuu kylmänä)
~kevätpuoleh päivät pitketäh~
~sai suadavan kädeh, pitkin piettävän regeh~
~matkazim pitin särkköä~
~ku pitin därveh tuulou ni se soariloista kostau~ (saaret suojaavat tuulelta)
~pitkin regeh on kavustad~
~ukonkaara pitimmaada on, siidä pitäd vihmad lietäh~ (sateenkaari pitkin maata, pohjoisesta etelään, vrt. poikkimoah)
~pitimpuilla ollah pirrampeälizempoalikka da kukkaispoalikka~ (kangaspuiden sivupuita)
~roadiem pitkisti tämä vihma~
~et katso matkam pitkutta, oman luo lähet~
~kyynärem pitkus~
~se oli aina suurilla kivillä istu ta sill oli niim pität tukat jotta se niitä kampasi~ (Vetehinen ihmishahmossaan)
~kissottih tuohta ta luajittih pitän nuoran~ (omat tuohinuorat)
~ei ole metsäs kai puut yhtä pitkät~ (ihmiset samanlaisia, metsästä keksittyjä vertauksia)
~kum pulpukkaisien kaklat noussah pitällä, siitä vihmoja vuotettih~ (ulpukoiden)
~pitkäm matkan tagani~ (pitkät ja lyhyet matkat, tarkemmin ei tarvitse tietää)
~monta virstoa pitältä panimma~ (ansoja, ansapolut)
~Kurejjärvestähän ei enämbi pitälti olekana siih Kapulah~
~mim pitkäl on kakssoarani händä~ (pääskysellä)
~pitkä rändä läksi, ei pouvissu~
~sanom bud yhen suarnazen, konesno eu pitkä~ (noitien kieltä, vrt. kone=taikakalu)
~vuottajal om pitk aigu a tulijal parahiks ajjad menöy~
~talven silmäd om pitkäd~
~ammui nähty armahastu, itsel aigu pitky~
~siitä aitah vejettih ta hiihnoissa kiini pijettih niin toas pitkäh kuni tuli lunta~ (porojen pitämisestä, ei kuulosta vapaaehtoisuuteen perustuvalta)
~ei häi pitkähes huoli~ (huolehdi)
~sidä ei anneta hävitteä omoa kieldä, sidä vie pitkälleh pideä paissa~
~tuom pitköä tämäl lyhyttä matkoau~ (saduissa käytettyä kuvakieltä)
~pitkyheikki~ (keskisormi)
~minun aigua pitkyhelmoi piettih~ (vyötärön alle ulottuvia puseroita)
~pitkähiemaset rättsinät oli kaikilla~ (hihaiset)
~konza sattu pitkäzet tuulet, pidi vuottua~ (tuulen mukaan eläminen)
~pitkäzed vihmat~
~vägi pitkäine vihmu~
~palokärki ku vetäy pitkäzeh, silloin on kevät pitkä~
~pitkäzeh hengähät, oahkahat~ (vrt. huokaiset)
~kurgi se klunkahuu pitkäzeh, pitkät kulkut k on~
~tuulou pitkäzeh, ei hurissen~
~sukset ollah pitkähköt~ (liian pitkät)
~edgo nähnyn pitkähändiä~ (susia)
~täm om pitkigäine, korvanlehväd om pitkäd~
~pitkädalaksi tsakaksi niidä vain nimitetäh, ei voija erottoa~ (sääskiä toisistaan, oma tieto=luonnollinen tieto=terve tieto, vieras tieto=luonnoton tieto=överiksi mennyt tieto, "tieteet")
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
