~niidy keritäh pitkykarvazii koirii~
~pitäkkä puu~
~ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, a lyhembi se tuuttsa~
~tuulou vilivettäy, hillakkazeh, pitäkkäli~ (tuuli-tietäjä)
~pitäkkäli tulou ni sanotah rännät~ (sateesta)
~pitkäkorvie on duoni matannu~ (juoni eli jono hirviä)
~pitkykorvu~ (jänis)
~pitäy ruveta pitäkseh~ (vrt. käydä pitkäkseen)
~no siitä myö nin nakroma jotta siihi tipahtima pitäkseh molommat~ (ilon kautta)
~pitkäkynzini se on kylä~ (varkaiden asuttamat kylät eli kaupungit, välttäkää kuin ruttoa)
~pötkähä pitkälleh, heitä lekunda~
~katso tsumuin pitkälleh~ (tsumuin eli kaaduin)
~pitkäläni matkai netsis~ (kyyn kiertonimiä)
~hos sinä pitkäläine, et sanoa kuule~ (omia "kirosanoja")
~näidgo pitkeämiestä - en nähnyh, kuulin ku matkai havizi, pitkembi pitkie puuloi oli~ (metsänhaltijan hahmoja, puiden kokoinen)
~suokurmoi, pitkynokku on häi~
~pitkynuokk on suokuoboi~
~ei antat istuo, muuta kum pitkänäh piti syyvä ta i juuva~ (selkävaiva)
~harakka hatsistelou, pitkäpyrstö puistelehtau~
~pitkäsorkkie matkazi suuri duoni~ (juoni peuroja)
~pitättsy~ (kyy)
~ennen kai muzikad oldih pitkytukad~ (kaikki miehet olivat pitkätukkaisia, hiusten leikkaamisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, vrt. valkonaamojen rahasta leikkaajat, "parturit")
~pitkäduumani, iellehpäi duumaittsoo~
~mie lähen Väinöläm pidoih~ (vrt. Päivölän pitoihin, eli henkimatkalle tuonilmaiseen)
~niih pidoloih minuogi kutsuttih~
~hyväd oli pivod~
~pito aika~ (poron kiima-aika)
~pidohuoh kutsuttih~
~pidosovat pane lähembä, joga päiveä kudamad on oteltavad~ (pitovaatteet)
~pidoverol olin~ (syömässä pidoissa, vero-sanan alkuperästä, haltijoiden keralla syöty ateria)
~pyyt pitpetetäh~
~reäpöid uijah da syyväh reäpöinsyömizie, mi veem peäl seizoo~ (vrt. muikut)
~vihmoa pidzahutteloo~
~pidzajav itköö, jätettih kodih händy~ (lapsi itkee kun ei otettu mukaan)
~nenä röbizöö, a ku niistäd, ni mid ei lähte, vai ku pitskahtah~
~pitskanuh on lunda yönaigah vähäzen veressyksen~
~lundu pitski työnytteli~ (satoi, ripotteli)
~päried om märräd, palet ei, vai pitsketäh~ (pihisevät)
~vihmoa pitskuttav~ (ripottelee)
~lundu pitskuu~
~kuuritsampojat pitspitetäh~
~tsiutsoi pitspettäy~ (varpunen)
~itkendäm pidzun jo pidäy lapsi~
~lapset pidzul kizatah pertiz~ (eläimen nilkkaluulla)
~unimieliz on, pidzulleh on silmäd~
~käem pidhuot kiidzimet virdoau kui tukad~ (levät koskessa)
~ongeh puutui matikku~
~meil om pidulittsu leskane astieloim pestäv~ (vrt. leskinen)
~vod on kivi pidulittsu~
~jotta kuim pitältä männöy se vyyhem pitäjä, ni niim pitältä pitäy siitä tuonilmasesta jovesta poikki kulkie rihmoa myöte~
~paidu pidävyi~ (kului)
~soba terväh pidävyy peäl panduu~ (alkaa kulua)
~lankesiv veteh, muuta pitäyvyiv vitsasta kiini~
~parempi se on yhestä pitäytyö kun yheksästä~ (pitää kiinni, sanonta)
~piuhkav värttin kezrätez~
~hirnuu piuhkuttau~ (aivastelee)
~huabana ei kum piukahtelou~ (haapana)
~tuli piukahtih da sammui järilleh~
~tulem piukahus~
~pienet piuketah tavimpoigaized järvirannal~
~piuruttsu~ (haapana, ääntelystä keksityt nimet)
~verkkuo kudoo piuskoau~
~linduizet piusketah metsäz, huondez rodih~ (lintujen mukaan herääminen)
~pivo paljasta, kyynärä karvasta~ (mikä se on.. vasta, pivo=kouran pituus)
~pelvaz loukutetah enzimäi pivoluguh~ (pivo=kourallinen pellavia)
~kun ken sattu missä näkömäh nin, se oli pitkiem puijem pivus~ (metsänhaltija)
~siitä vassantyvestä leikatah se liika pivus pois, tasatah se tyvi~
~tuohinuorat meilä nuotassa, vetonuorana~
~piusta pideä lapastoa värttinän nokkah kezrätes~ (piusta=kuontalosta värttinään ulottuva lanka)
~pivustu lapastetah värttinän nokkah, sit pivustan kezrättyy tainah kerätäh~ (lapastetah=kiinnitetään silmukalla värttinän ympärille)
~pitkä pivusta otettih~ (määräpituus lankaa)
~nieglah pannah piusta~
~mutsoi kudoo kangastu, tsuppu vai jyreäy~
~pakkane plaigav~ (paukkuu)
~plaigu ottsah puutui, puuh otsan jähkäi~ (kopautti otsan puuhun)
~pakkaine plakaskoittau, raudaizel savakkoizel raskahutteloo~ (pakkasen pitäminen elävänä olentona, haltijana)
~käzie plakkoau yhteh~ (lapsi)
~dogadit pyyn~ (hokasit eli huomasit)
~lund äjjäm plakkai~
~akku sie veruo loadiu~ (veroa eli ateriaa)
~jalga blakkoa, helma vinguo, mielehini vieras ku tuloo~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
