~plakku~ (nurmikohokki)
~plakkuheinä lotkahtau ottsoa vasse~
~viego hätkem plakud, ed viere moate~ (plakud=kopistelet, kolistelet)
~teältä kul läksi niin kotvan sitä sai soutoa plakuttoa~ (vesitiet=omat tiet, oma liikkuminen ei tuhoa ilmakehää)
~se mies katso plakuttoa kengie ombeloo~
~jalgoi vastai plakutetah kylmähyy~ (kovalla pakkasella)
~mie ku plasim mitä peä kantau, sie kaikki kirjutat~ (hulluina pidetyt kansanperinteen kerääjät, valkonaamojen tiedon ahnehtimiseen ja varastamiseen perustuvat "tieteet")
~sonkoa plastaitsen~ (lohta halkaisen, vrt. sonkajärvi)
~emä hyvin kattsoo lapsii~
~sidä ei olluh tietoiz eigo kägevöz~ (tiedossa eikä luvassa)
~kuuzizet hallot platsketah~
~lahnam platsku~
~lapsed räkel vedeh mennäh~ (helteellä)
~platskuheinä~ (kellokukka)
~jeät on hutrat, tuulem matassa liikutah~
~akku riehtiläl happoi pastau~ (eräänlaisia pannukakkuja, omalta kuulostava sana)
~vezi pleiskau~ (roiskuu)
~plekettäy lehtet koivus tuulel~
~Hermoaniez oli plenas~ (saksassa sodassa, hermannet=germannet, miten nämä pelle-hermannit saataisiin pois maasta likaisia elämänvastaisia "bisneksiään" tekemästä, ei ainakaan "nostamalla palkkoja", mannet kun menevät sinne missä voi "hyötyä eniten vähimmällä vaivalla")
~rubiou kevädjeä lähtemäh~
~buloim plesku~ (lumpeen lehti)
~kuuhini rättsin~ (kuukautisten aikana käytetty)
~kägöinheinäm pleskaizet syvväs suolaized~ (jonkun heinän lehdet)
~pleskamboba on ezmäi ummez, kui hoaruou, sid roih kanaine~ (lumpeenlehden avautuessa)
~edenöi bledenöi, ozuta miul sarvet~ (etana)
~pletjosku seärez ymbäri punotahes koavelangaz, kolmel säigehel, kolme langoa säigehez, heiz ielleh tuohine paglu löpöin korviz~ (letitetty nauha säärien ympärille)
~lapsel om pletskud ryndähiz~ (tahrat)
~tukat riitsittih pletiltä, ta siit alettih jakoalla ta kavistoa~ (kavistoa=raaputtaa)
~ta vanhemmat imehniset anto vielä i sen hivuisrihman mi oli sielä tukkah pletitty, ni keärittih seki siih käteh jotta seki parentau~
~peä siitä kahella kassalla pletitäh~ (morsiamen)
~kolmelta säikeheltä se oli pletitty, sitä piettih vyönä ta vyöhöh se loajittih~ (osmonsolmu)
~kesselie pletitäh~
~vezasta jeritäh niindä, pletitäh laapottie a puu mänöu malloih~ (vesa=niinipuu)
~rogozua luajitah pletitäh~ (niinimattoa)
~töröli plettietsöu raidazista vitsoista~ (töröli=pieni pajumerta)
~bliize, bliize ozuta sarvet~ (etana)
~hingalon pliitta~ (uuninsuun edessä oleva luonnonkivilaatta)
~kallivoz murendettih plitoa kivipordahikse~ (liuskekiveä)
~siel oli kallivo, semmoni tsärmeyleytyn pliittakivikse, semmosie, hyvin hienuo pliittakivie~
~vestiässä moni bliitta lohkioo~ (liittakivi)
~tuli plikahtih hiilokseh, puhuin tsuhahutin~
~peitoil boabo ku dogadii kenen ennen, sit häi poalikal puudu vaste plikkoau, koiz olen~ (piilosta ollessa, boabo=etsijä, dogadii=hokaa)
~seppytoukku plikettäy seinäz~
~suonet plikettäy~ (sykkivät)
~juoksin, kai syväinalam plikettäy~
~yölievoi halgopinos plikkevyy, syöy halguo ildutsurah, päiväl magoau dozolaa~ (lepakko, makaa sikeästi päivät)
~valgiet plikkizet peällä~ (kärpässienessä)
~pangua lapsel katetta, blikkaa~ (nikottelee)
~plikkuheinä, lapsed otetah da ottsah plikutetah~ (kissankelloja)
~blikkutimo hyppiep ku selälleh panou~ (seppä, kovakuoriainen)
~tikku ku plikuttoa puus pihal, sit seän jumala muuttoa, tuutsan loadie~ (tikan ja sään jumalan yhteydestä)
~metsoi plikuttoa kiimas~
~metsoi kiimiy plikuttau~ (vrt. kiiminki)
~blinoa pastetah ozraizez libo nizuizez jauhos~ (lettujen vieraasta alkuperästä)
~valloi on riehtilän suurutteh, a blinan luzikal nostau~ (pannukakkujen ja lettujen erosta)
~syöö blinkuttoa pienel luzikkazel~ (lapsi)
~plitskukukku~ (nurmikohokki)
~ei pie loatie monta plattoa suntukkah istumah~ (mekkoa kirstuun)
~piettih puarazii dai pluattazii~ (ploatja=ostokankaasta ommeltu mekko)
~kävelöy bloigahuu, ynn i lomahtelee~ (ynnä-sanan käytöstä, kun lisätään edelliseen jotain)
~tänä vuon plokahtih mustoidu enämbi~ (vuonna eli kesänä, kesävuosi ja talvivuosi)
~ei saa plokata kärvästä~ (iskeä, ottaa kiinni, kärpästen pyhyydestä)
~se sanan ku sanou, ga ni luiz ei myöstäi~ (ei lähde luista, unohdu)
~keänä mukki sellälleh, uni magoa tävvelleh~ (uneen liittyviä loitsuja)
~ploukkajaista kasvo, sitä lapsena kerättih ta kun ottsah löimä nin se plomahti~
~voron ku plonkahtelehes peäm peäl lendäjez, sanotah, peäluudaz, muoduodaz murginaks, ihuodaz ildaizeks, peädy se viks pakittsoo~ (sanotaan korpin lentäessä yli)
~vorom plonkkau~ (korppi)
~tuulel veneheh kare ploskaitsou~
~oigie kohta jovessa kuttsuotsou plossa~ (plossa=suvanto)
~pitässä plossass oliin kalua pyudämässä~
~kivi vedeh kirboni plukahtih, tsubuo nouzi~ (tsubuo=poreita)
~pajista pidäy sohuizil, ni airuo ei soa plukahuttoa ni meloa, lahnam pyydäjez nuotal~ (sohuizil=kuiskaten)
~summaks kuvai muzikku robehem, ei vezi pitskahtai lähtemäh~ (summaksi=tiiviiksi)
~kui taigin muiguomah rubioo, sit plukettoa~ (alkaa puhua hapatessaan)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
