~puraz vedeh blunkahtih~ (tuura)
~nälgykurgi suuh taboau garbalon~
~suokulli äijäl bluukkaa~ (kuovi)
~pättsi plypettäy lämbiöy tozieh~
~tuli plypähtis sambui, hallod loppih~
~ei pie pläjjytteä vezii putsiz, moah menöö~ (läikyttää, veden pyhyydestä)
~sanoi pläigäi, ei duumainnuh~
~lahnat pläjjetäh järvez~
~porokello bläigäy~
~kiven luod vedeh niin tsolkahtau~ (luoda-sanan monista merkityksistä)
~rindulastaine pläkettäy, astut kui toziembah~
~viem pinnas kalat pläsitäh~ (tanssivat)
~kondienviettelijät pläsitettih kondiedu rahvahil~ (esittivät karhutansseja)
~tuulel vezi venehty vaste plätskäy~
~kajoat plätskähtellähez, kaloi tabaillah~ (kajavat pyytävät kaloja)
~äjjäm plätsähytti vihmoa~
~puudu plöigäi hamaral, miittuin on syväin, hapannuhg on, vai komain on~
~havvit plöjjetäh eletäh järvez~
~vihmui plökytti moizil suuril pizarehil~
~netse on neizlapsi hyvä, katso marjoa mim toi~ (neitilapsi, vrt. lainasana tyttö)
~leskisuoni plömpöttäv vai siid rystyizii vaste~
~kaloin eländyplötskeh vai menöö~
~Äsvärinniemestä soau suurie ahvenem plötskyjä~
~plötskyttäv pagizoo, ei tijjä huigiedu ni häbiedy~ (puhuu ruokottomia, vrt. hurrien "suorapuheisuus")
~eibo ni tulluh, hos kägei tulevan~ (hos=vaikka, kägei=lupasi)
~kedäb oli vierahinnu~
~kembo sinne menöy, moizeh kohtah~
~kuzbopäi tuled~
~kunnebo jäi väy~ (vävy)
~miksebo se ollou~ (uni, mitä tarkoittaa)
~midäbo tijjät~ (ni kutana)
~päiväm poahe~
~elä päiväm poahtiez issu~
~tuulem poahe~ (kova)
~talvella siitä poahettih niitä~ (petäjänkuorta, pettua)
~ne piti siitä kiukoassa hiilijem peällä poahtoa ne petäjät ta siitä ne huuhmaressa piti survuo~ (petun valmistusta)
~oli kaksi, kolme levyö pedäjöä, lizöä ei ollu poahettu~
~mäne luaji tuli ni, lähemmä rein jalaksie puahtamah~
~puahtua sustu~ (suksea?)
~pidää sukset paahtaa~
~päivä puahtaa~
~päivä poahtoa ylen äijäl, kai sih i suloa~ (sulattaa kaiken)
~tuulou poahtau~
~pouda poahutti villat~
~mänehäm makuamah tuonne puotiella~ (poaje=uunin päällys)
~kiukuam puaje~
~opittelez ongo puaje hiilav~
~ennem puadiella paissettih näidä piiraida~ (vrt. lainasana arinalla)
~pudro pannah kessellä kiugian piajetta~
~kiuguan huomneksella lämmitetäh a illalla kylbietäh, ollet panet puadiella, otat tazah vettä i vassan~
(pirtin kiukaalla kylpemistä, tverin karjala)
~poajittih jotta täm ei ole oikie, siitä vahinko tulou~ (suuresta lohesta, haltijakalat)
~poaksu verkko~ (tiheä)
~poaksu mettsy, päivy läb ei nävy~
~kuorehel da rääpöil pidää olla paaksu verkko~
~poaksuh marjoa kazvoi tänä vuon mettsäh~
~konz puaksuh hirnuttau, sid on piätsakko~
~poaksuh pagizoo, ei soa teähteä paginoi~ (seurata, tähti-sanan merkityksistä)
~puaksuh vihmuou~
~poaksujunoni kangas~ (tiheäraitainen)
~poaksukieline merezi~ (rysä jossa monta nielua)
~poaksumbain ennisty kuvo merezii~
~paaksunuottu~ (4-6 hengen nuotta)
~huabavukset puaksuttih vihmoil~
~heinät puaksuvuttih vihmoin jällez~
~sen toiniki nuottoveh siitä näki jotta se on antat kaloa kun on noin hyvä poali vessetty~ (poali eli pilkka puuhun hyvän apajan merkiksi)
~poalikanvedo om brihoil, jallad vastai lattiel kaks miesty, yhten käed om poalikan rannaz da keskel, toizem mugalen, ristakkah, keimistellähez, jälgimäi yks kukerdau toizen, seizau nostau toizen~ (palikanveto, kotoperäisiä kisoja)
~meil palttinoa silitetäh poalikal, sil hierotah~
~paltin otetah, kuivatah i hierotah pualikal siliekse~
~kandelehez om puolikymmendy poalikkastu sruunien kriepittäveä~ (joihin kielet kiinnitetään)
~yks platskeh mänöy ku vuatteita pualikoijah~ (hakataan pyykkiä kartulla)
~poalikoijah sobie~
~pualikoitsou rannas sobii~
~poalikoitsui nygöi, hyväd on sovad valgied~
~siitä samoin oli karsittu ta poalitettu jotta mistä osatah kävellä, kun käveltih metsällä~ (merkitty reitti puihin)
~hos kunne mänet kiukkanaizeh paikkah niin pualitetah, jotta ozuais toizengin kerran sinne~
~poalitettu tie~
~pideä poalittoa, ku emmo toittsi yöksyiz männes~
~pualitsal pietäh padazii, astieloi, kniigoi~ (hyllyllä)
~pualitsoil piettih komsii, sielikantu, da kaikkie midä puuttuu~ (sielikantu=jauhovakkaa)
~poalitusta myötem piti matata~ (pilkoin merkittyä tietä)
~huomei on tuatam puametti, kalmoile pidäy kävvä~ (isän muistopäivä, lainasana)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
