~tuuli pajenzutti jeän toizel rannal, sie vai rouhiou rodzaittau~
~pikkaraine poaberoine poaputtau kävelöö~ (pieni lapsi)
~kävelöö poaberoittoa~
~poaberoittav astuu lapsud, hillah~ (paapertaa eli taapertaa)
~illad izä buabih lapsien ker~ (leikkii)
~lapsem boabitsin, nabaizen leikkain da sivoin, pezin karttaizes, kriepin da heitin tsuppuh~
~arvokkahanahan sitä poapuo piti pitöä, ken oli poapoloina~ (auttamassa synnytyksessä)
~vaim paksun olijan ei pitän olla poapo~
~se poapo siitä kylvettäy lasta~
~läkkä boaboloiks~ (lähtekää auttamaan synnytyksessä, omat kätilöt=lähimmät aikuiset naiset)
~etkö lähe buaboloiks~ (auttamisesta ei saisi kieltäytyä)
~boab emän hieroo da kylvettäy vienoizez~
~mie olen sen tyttärem puapo~ (isoäiti, vrt. kätilö, isoäidit=alkuperäisiä kätilöitä)
~slaunoi boab om moatusku lib emäm moamo~ (oikea kätilö=anoppi tai emän emo)
~metsonhännästä ommellah tuoheh kiini poapora~ (viiri)
~boabossinad ollah zoakkunat~ (isoäidiltä perityt sadut, karjalaiset vai venäläiset)
~kävelöö puappuu jo lapsi~ (vrt. vaappuu)
~mie boabuitsin toizella lapsen~ (kätilönä voi toimia kuka tahansa terve nainen)
~hillaizeh buabujjah, ei rodei laps itkuttsu~ (uskomus)
~boapukkaine~ (vattu)
~mettso i koppala lugihize poarasta~ (lasketaan pariksi)
~poarah peävyttih hyväd, ku kahta puu hallattu~
~poaraizil kizatah, yks seizatetah taboamah, leski, poarad juostah tagan päi da yhteh vastah puututah~
("poaraisilla" oltaessa, leikkejä)
~sielä oli seästä, poarmoa, mäkäröä, kärpäistä, polttajaista, tsakkoa~ (hyönteissukuja)
~meilä om puarmua ylen äijä~
~paarma burajau~
~suuret poarmad loppih, jälgimäi on sogiet poarmat~ (täplikkäät?)
~mie en nähny paarmoi~ (paarmattomat kohdat=hyviä asuinpaikoiksi)
~puarmat k on karjat, sid roih rugehis hyvä lähtö~ (karjat=suurikokoiset, vrt. karjalaiset)
~vojjetah norpan razval räkel aigua, sid ei puarmat koskie~ (omat "hyönteismyrkyt", eivät tuhoa ilmakehää)
~pienet poarmad on sogied da mustad, enembäl suurdu poarmoa purrah~
~kezäl paarmat puretellah~
~enzimäi on suuret puarmat, sit sogiet puarmat~
~poarmakas kezä~
~sinä kezänä ylen äijä oli poarmoa, se oli poarmakezä~
~poarmatoi kezä~
~ongo puaruu kylys~ (höyryä, löylyä)
~pätsim peäl ku ryöhkeäd vetty, sit poaruu nouzuu~
~poaru on lähten~ (eläimestä henki, henki, höyry ja löyly-sanojen yhteydestä, löyly=henkisielu lili)
~midä joudavua puaruot~ (hölpötät)
~pojat poaskah kisattih~ (heittivät eläinten nilkkaluista tehtyjä keiloja, kisan muita nimiä häkkine, petraine, pitka, ryttsy)
~suures poazmaz on kuuskymmen langoa, pienez on kolmekymmen langoa~ (pasmassa)
~kuvelangoi pietäh pienil poasmoil, a loimilangoi suuril poazmoil~
~langua viipsitäh viipsimpuulla i puasma lieu~
~puasmass on nellä ili viizi kuarduo~
~puazmaz on kolmkymmen lugemua ymbäri viiksimpuus~ (lukemaa, luvut, vrt. lainasana numero=number)
~ruohtinviihtez on kymmene poazmoa~
~viihtes on kymmene kyyrää, kyyräs on kolme paazmaa, paazmas on 60 langaa~
~talveksi typitäh poazut, sid vilu ei tule~ (tiivistetään hirsien saumat)
~puazuh pannah sammalda~ (saumaan)
~ei pagiemah jätetä venehty, toizel venehel tavatah~ (itse valmistettujen veneiden arvokkuudesta, vrt. valkonaamojen ilmakehää ja vesistöjä tuhoavat "ostoveneet")
~aigu pagenoo vanhal~
~vezi pagenoo hyppeäy jovez~
~maldo, kuz ei virdu pagene äjjäl~
~jogi pagenou helkettäy~
~hirvenrazval kaikis parahitem pagenoo da karhunrazval, siid ei lumi tartu~ (omat suksirasvat, pyydetyistä eläimistä pyritään käyttämään kaikki)
~motakal seäl ei pagene suksi~ (pakene eli luista)
~Seämärveh meän joamat pajetah~ (polut jatkuvat, johtavat)
~suon nuogaleh pagenou metsän keskeh~
~pitky juuri pagenou muah~
~juuret hoariel pajetah ken kunne päi~
~laps izeä poadaileh, tulisko kodih, tulisko kodih~ (liikkuu rauhattomasti, odottaa isää)
~suur vihmupuadareh~ (rankkasade)
~Korundikangahal om poadarii, silejilleh ku pliitat suured~ (sileitä laattakiviä, vrt. korut)
~aiga poadarim pani pilvihatakaz~ (sadekuuron)
~tämä vihmupuadari hyvä oli kazvoloile~ (kasveille)
~poadarizen vihmui, mehyöm pani~
~mäne läpi kuumista kivistä, palavista poateroista, läpi saunan sammalista~
~kylmä soita, kylmä maita, kylmä kovija kivijä, palavia poateroja~ (loitsusanoja)
~poadaruo peässetäh pertim pättsilöih~ (laattakiviä uunia varten)
~kives poadaruo peäzöö tulem panduu peäl~ (lohkeaa liuskeita)
~pilvem puadero~ (möhkäle)
~puadaro~ (pieni metsäaukea)
~pilvem puadaroni~
~poaderokivie pantih tuleh niijem puijem peällä~ (laattakiviä)
~puadora~ (nurmisaareke joessa)
~tuli pilvipuadorane d algo vihmuo~ (ohut ja pieni pilvi)
~ilmu poatsistui vihmumah~ (sakeni)
~tupera lumi poattuu jalaksih~ (tarttuu)
~kattila puadu, kun pudruo keitin da suuri tuli oli alla~ (paatui eli paloi pohjaan, paatunut=pohjaan palanut)
~keitto puaduu kattilam pohjah~
~piekse enembäl, poaduu pohjah~
~kaassu paadui~ (puuro)
~kalaliemet puavuttih, sis säh kiehutettih kattiloa~
~tulella reunah mänet, niim puavut~ (liian lähelle tulta)
~pidäy kulkku kastoa, poaduu räkel~ (kuivuu)
~peskul moates poavut tsirakal päiväl~ (rusketut hiekalla maatessa)
~roza poadui päivypastol, musteni~
~moin oli räkki, duotatti ga kai kulku paadui~ (räkki eli helle)
~suksem puahtajes tervu puaduu suksen sydämeh~ (suksea paahdettaessa)
~itkemäh poadui, ei tijjä n ittsiedäh~
~poavul tuloo nenäh~ (haisee palaneelta, vrt. Paavo)
~poavulla haizuu~
~poavuksiz on kattil, ligoh pidäy panna~ (pohjaan palanut)
~om poavuksis~ (suutuksissa, nimiksi päätyneillä sanoilla monia merkityksiä)
~jälkeh puolempäivän syötih leipöä maituo kaloa voita, kalakukkuo syötih~
~pudrom puavutiit kiuguassa~
~kuasam puavutti~
~itsem päivä poavutti, mussendi kaikem~ (rusketti)
~mium poavutti~ (suututti)
~a emmä ole eläissäh härän suorolla elät, emmäkä i nyt rupie sillä pohasvutta kereämäh~ (karjan pitämisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, vrt. valkonaamojen "cattle ranchit")
~metsästä ta vejestä Karjala oli pohatta~ (ennen valkonaamojen elämää tuhoavaa "metsänhoitoa" ja "vesivoimaa", missä hyväksikäytettävää siellä valkonaamoja, sama ahneus joka puolella maailmaa, intiaanit voimattomia)
~kell on dengua äijä, ze i bohatta~ (dengua eli rahaa, vrt. sukunimi Tenkanen)
~midä bohatembi, sidä julgiembi~ (sanonta)
~bohatan on, viizi lehmää, kaksi heboo~ (karjaa (nyk. autoja) ja rahaa keräävät valkonaamat)
~poigoa älä naita bohattah, tytärd älä anna bohattah~ (valkonaamoille erehtyneet suomalaiset päätyvät poikkeuksetta kotiorjiksi, sukupuoleen katsomatta)
~nygöi on bohattu, a sih aigah oli vai bohattane~ (-tu ja -nen päätteiden merkityksestä)
~hyö ajellah audol, bohattalisto~ (ilmakehää tuhoavien "autojen" myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, kaikki elämän vastainen natsien alulle panemaa)
~netsen bohatterin ker en läh~ (varokaa rahatuppojaan heiluttelevia valkonaamoja, suurella osalla nykyään suomalaiset nimet)
~bohattua nygöi, ga ylbie on~ (vrt. suomalainen vaatimattomuus, joka ainoassa asiassa suomalaisten vastakohtia)
~bohatsoin te mie en sovi~ (te, ten=kanssa, vrt. ken, ker)
~gu moizekse voizin bohattua sto voizin hevon ostaa~ (vrt. ostaa auton, manneilla=mannejen haaveet)
~bohatundaa älä rubia vuottamah, mene tijjä vie ielleh köyhtyt~ (vrt. koko elämänsä "lottovoittoa" odottavat palkkaorjat, eivätkö nämä ihmiset ymmärrä että heitä kusetetaan, käytetään hyväksi, huijataan orjatyöstä maksetut vähäiset ropoiset takaisin, "RAY")
~ta ei muuta kum pohjah veneh mäni~ (ohoh)
~matikkoa kum pyyvettih nil lasettih pohjah se reimi~
~eräs koivu kestäy, a eräs ei kestä~ (kelluu veden päällä)
~ojam pohjis vezi seizoo~
~jovem pohja~
~moin on valgei vezi, joga rikkane pohjaz nägyy~
~pohjoa myö jeädyi puttsih vezi~
~tävvym pohjah täz~ (täydyn eli ulotun pohjaan)
~vez on pohjaz nygei jovez~ (alhaalla)
~rokam pohjat keräili tulduu~ (söi tähteet)
~tsihmistyi vuassu, pohjilleh meni~ (kalja happani)
~venehillä souvettih Sarvilahem pohjah, sinne Sarvivalkamoh~ (lahden mukaan nimetty valkama)
~nuotam pohju on 7-8 syldy pitky talvinuotaz~
~siidä azettima kylym pohjan därvirannalla~ (saunan perustukset)
~huonehem pohjoa azetetah~
~ei pohjas päi pinuo purreta~ (sanonta)
~huonuksem pohju silitelläh, suoritellah~ (perustukset)
~aunam pohju~ (vrt. saunan)
~ta jos huono i pohja sattuu ninkun suot nim porolla paremmin peäset ei kun heposella~ (omat porot, vieraat heposet)
~tseyrimaa, kallivopohda on~ (hiekansekainen multamaa)
~metsän pohjalla on heinikkö, eij oo kannarvo~
~moam pohj om pesku~
~täs kohtaa on pesku pohdu~ (vrt. hiekka)
~hyviä muldua suan lepikköpohjalda mualda~ (puiden ja maan yhteydestä)
~se on suomalaista pohjoa, kaikki Kostamuksell on suomalaista pohjoa~ (pohjaa eli sukua)
~pagize azie pohjoa myö, elä peälistämizeh~
~pohjilleh talui nuudu rahvastu~ (tauti piteli pahoin, eläviä olentoja)
~heimolane sanotah pohdam puoles, Himolam puoles~ (sukulaista heimolaiseksi)
~pohjuhallod ei paleta hyvin, tsihketäh~ (pinon pohjimmaiset halot)
~lumi pohjailou puaksuh~ (tiivistyy)
~ta pohjaseh päin kul läksi, sielä joijuttih~
~pohjasem perällä kun niitä oli poroja äijä~
~tulipa tuuli pohjasesta, tuli turjal lappalaini~ (tuulen hahmossa liikkuva noita)
~pohjazem puoli~ (pohjoinen)
~rebontuled läikytäh pohdazessa~ (vilkkuvat)
~pohdazesta tuulou~
~lappalazet ollah Rugarven puoles pohjazella~ (Rukajärven korkeudella, omasta kiinni pitäneiden kohtaloksi tuli vetäytyä itsensä myyneiden ("maanviljely") alta pois, valitettavasti "suomen valtio" jatkaa toiminnallaan tätä kammottavaa "kolonialismin perintöä")
~pohjast ilmoa hiihä, sit puutut~ (häh)
~tuuli keändyi pohjazeh~
~pohjazesta päin tuulou~
~tuuli on pohjazes~
~sylle pohjazeh päi muad iäre suus~ (taikaa tehdessäsi)
~suvi da pohjane vastaih on~
~pohjaine puoli on vilu puoli~
~suvez on suuret pilved, a pohjaizes poudu~
~emätem pohjaizes tuuloo, vilusti tuuloo~ (kovaa, suoraan pohjoisesta)
~mennyd yön viihakosti pohdazes päi tuuli ga ni mil emmo voinuh lämmää saaha~ (viimaiset hirsihuoneet, vrt. omat maanalaiset talvimajat)
~pohjaineteähti on kirakko, ylen äjjäl illal pastattau~ (kirakko eli kirkas)
~pohjaine teähti~
~pohjain ukko, pohjain eukko poroz om polvilleh, ozoa sinä mejjän dielod~ (loitsusta)
~pohjaizliipukkaini lendelöy, lienöy pohjaista vielä~ (pohjantuuleen yhdistetty perhonen)
~kurret praijutah, pohjazet siidä tuloo~
~suvi kui lumem panoo, pohjani kiinitteä, siid vasta roih talvi~ (roih=alkaa, syntyy)
~ei tule talvi suuritta suvitta, kezä pitkittä pohjazitta~
~suven lapsed ei itkietä, pohjaizen vovvotetah~ (syntymän ajankohdasta)
~pohjastu tuulou~
~pohjaine suvie ei ota, a suvi pohjazen ottau~
~pohjasen akka~ (liikkuu "pohjazenliipoin" hahmossa)
~pohjazenliipoi vai ikkunoih kerdynöö, siid pohjazed roih tuulet~ (ihmisten lähelle tuleva perhonen)
~pohjazliipoid lennelläh, pohjaizet tuuled roih~
~pohjazliipoid on järvel, toitts ikkunsilmil~
~empä mie muissa montako oksoa karsittih vaim pohjaispuolella jätettih oksie muutomie, suojakse~ (karsikkoon)
~min olizin suvipuolel luadinnuh, häi pohjaspuolel~ (jokaisella suvulla omat tavat, vrt. haltijoiden olinpaikat)
~pohjaspuoli taivahaz om pilveksine~
~pohjaispuolini taivas~
~halgopinoh pohjukerdu pannah karjemboa, a piälepäi hienomboa~ (karjampaa eli suurempaa)
~pohdakoiline~ (koillinen)
~pohjalani rahvas~ (Kostamuksen pohjoispuolella asuvat pohjalaiset eli lappalaiset)
~lapim pohjalazed ollah~
~pohjallini~ (tuohilevy suksen pälkäässä)
~moin on sit pehmei pohjumuda, jalgu vai hairokkah ga sinn uppuot~
~kengiä laimmo omaz nahkas~ (laadimme)
~pohjanluodehini tuuli~
~pohjanluueh~ (luode)
~pohjanluuveh koittoa sygyzez lämmäks, keveäs keliks~
~pohjanluvveh se on sygyzyz lämmäkse, keveäs kelikse~ (tuulista ennustaminen)
~pohjamperä, 8 syldy talvinuotaz, 5 syldy kezänuotaz, tsoappomes sah ainos poaksunoo~ (paksunee nuotan perän eli poven aukkoon asti)
~boabo emän vatsan kiinittäy käspaikal tijjokse, ann ei suvvella~
~myö sen teätinkän kera laskima illalla nuoroa, sitä pohjanuoroa~ (pitkää siimaa)
~ompa se sienikorvo vajonnut jo pohjapuolih~ (tullut vajaaksi, tyhjentynyt, sienien varastoimiseen käytetty sanko)
~astiem pohjupuukse pannah pinnattomoa, valgiedu, ei sinistynyttä~ (pohja eri puusta)
~pohjusokk on vägöy tervuputsiz~ (pohjasakka)
~siihi soahe tsuhmetah, jotta pohjastuu~ (tsuhmetah=harrastetaan seksiä, pohjastuu=tulee raskaaksi)
~kodi pohjatah~ (pohjustetaan, tehdään perustukset)
~pohjuau lumen~ (kevätsää tiivistää)
~vihmu pohjoau lumen~
~vihmu lumem pohjai~
~vihman Jumal pohjoau, povvistah~ (lopettaa sateen)
~pohjaten tiedi azien~ (vrt. perin pohjin)
~koim pohjatila on azetettu, alusparret~
~pohjatoin ku papin kormani~ (pohjaton kuin papin tasku, valkonaamojen kuvottava rahankeräämisen "uskonto", voisitteks rahankerääjät häipyä maasta, vaiks sinne "jerusalemiin")
~miul om mahti suuri suussa, tieto pohjatoim povessa~ (tietoa keräävät omat "papit" eli tietäjät)
~pohjatoi lambi~
~pohjatoi lamb on Ahvenlambi~
~pohjattsi pannah kaida, suittsi siidä levenöö~ (astia vai vaate)
~korvo oli suittsi tsuppie, pohjattsi levie~
~souti lahem pohjattsi~ (pohjukan kautta)
~pohjaveet pideä eär koadoa, tuuva verestä vettä~
~pohjuvez om murronkeräine, ei soa tsoajuks panna~ (likaista)
~pohjuvez om putsiz reduhiine~
~lumi pohjavuu, vihmuu rappoau peäl~
~pohjimazen sanan sanoi enzimäzeksi~ (loukkaavimman sanan)
~ku märritteä da kylmeä, siit pohjittoa lumen~ (suojalumen jäätyessä)
~pohjituzoraine on oigei, hieno~ (suora ja ohut, kenkien pohjittamiseen käytetty naskali)
~lum on hobelo, pohjoamatoi on vie~ (pehmeää)
~ropehesta työnnetäh vesi pihalla pohjoseh päin~ (taikaa tehtäessä)
~pohjoizrannalla ei ole kylöä ni mimmoista~ (vesistöjen toiset rannat eläimille pyhitettyjä, onhan tämäkin kirjoittamaton sääntö otettu huomioon "rakennuskaavoja" laadittaessa)
~pohjuksem panduu piiroadu annetah~ (perustuksien valmistuttua)
~koim pohjusti~
~pohka~ (kupera kivi)
~heän satatti dalam pohkiesta~
~pohkialoi kivisteä~
~al polven om pohke~
~pohkies pidäv ottoa miäry, suappoan siäri min levevys pidäy~ (määrä eli mitta, saappaita laadittaessa)
~pohkeluu on ezitsuraz~ (etupuolella)
~poigu pohoozen on izäh~ (isänsä kaltainen)
~meijän kiel om pohooze Salmin kieleh~
~kos talvel ryvittämäh rubiou, sid bohoroditsanheinän lehted da svetaizet tsoajuks keitetäh da juvvah~ (pohrottsaheinää ryvitykseen, lainanimi)
~bogorooditsanheineä rygimizeh kerätäh~
~hara om paksupiä, libiene, pohodiu jorsih~ (harjus, muistuttaa kiiskeä)
~harjus pohodiu jäzih~
~sillä välillä se kiimiy~ (karhu elokuun puolivälistä syyskuun alkuun, vrt. emäpäivä, vrt. äijäpäivä eli pääsiäinen eli talvipesästä herääminen, vrt. karhupyhien uudelleen nimeäminen jeesus-pyhiksi)
~bohorottsaheinä kazvau peskulla, madalane, duuhu hyvä~ (hyväntuoksuinen ajuruoho)
~minuhine poigu, minun kel suadu, toized ollah pojjindimad~ (pojintimat eli poikapuolet)
~pojintima~ (puun rungon suuntainen heikko sivuhaara, sukulaisnimien ja puiden yhteydestä)
~tulem pojjitan viluloih hiilih~ (poijitan, saa poikasia, uusia tulia, elävä olento)
~oi päivyt Jumalal luoma, oletko nähnym poijuttani~
~nouses pois tätini poika~ (lauletaan kaadetulle karhulle, sukulaisena pitäminen, hengen jälleensyntyminen)
~ei pie enneim poikoa paitoa loatie~ (ennen lapsen syntymää)
~ne ollah miun poijat~ (ylpeys omista lapsista)
~ol ukko d akka, i heil oli kolme poigua~ (satujen aloituksia)
~mejjän saaril on kaksi poigaa~ (omien "kylien" koosta)
~olin sih poigah kohtuine~
~poigah on kohtuine~
~siitä kuv voaralla kahem pojan kera hyppäsi~ (emäkarhu poikineen)
~sillä oli poikie kolme, ne jälessä juostih niinkuv villakerät~ (karhunpennut)
~kondiem poijat~
~hukka poijiin kere~ (kere eli keralla eli kanssa)
~vezilinnun jäittseä ei oteta, anna poigoa laitah~
~emäkimaleh loadiu poigoa da metty~
~hiirem poigane~
~tyttölaps tyynembännä, poigalaps pienembännä~ (loitsuja)
~poigulaps emäs sellin eläy, a tytärlaps emäh ezin~ (vatsassa, uskomus)
~poigulind on suurembaine poigastu, emeä pienembi~ (poika-sanan alkuperästä)
~poigamies, kuni on oal kahenkymmenen~
~näytetäh vain semmosella poikamiehellä~ (neitoa, "vääriltä miehiltä" suojeleminen)
~poigoks ylähpäi kazvau pedeäz~ (pystyoksa, poikaoksa)
~poigoravu~ (nuori orava)
~poigapuu~ (kannosta kasvava vesa)
~sorzal om poigusarjuz jällez, vai uidau randoi myö~
~kun on näi poikelleh, ei tule vihma~ (sateenkaari poikittain, idästä länteen)
~poikellini~ (laitatuuli)
~poikellini~ (luonnosta tullut tauti tai vaiva, vastus)
~poikentoimini tullun~ (taikakeinoin aiheutettu vaiva)
~poikentoini on, ei Jumalan tauti~
~siitä illalla tultih sieltä poikes~ (ihminen=päiväeläin)
~tulev vihat otettih poikes~
~tuli poigevuu viluloih hiilih~ (poikii, sytyttää uusia tulia)
~tsuumuh poigiu rebo, kangahah~ (onkaloihin, kangasmaille)
~type on ikkunaz, taloin om mutsoi poiginuh~ (vaate ikkunassa lapsen syntymän merkiksi, omat pyhät=oikeista asioista iloitsemista, vrt. valkonaamojen keinotekoiset "liputuspäivät")
~paiv ylen äjjäl poigiu~ (paju poikii, vesoo, puista hedelmällisin)
~poigii reboi~ (naaraskettu)
~paiv ylem om poigii, häi poigiu äjjäl~
~poikimpuolin azettuo miul~
~poikki rejestä kablahissa poikimpuolizet~
~poikimpuoline sana~
~poikispuolim minuh kattsoo~ (karsaasti)
~poikispuolini lunda vedi, moine oli umbi doroga~ (tie meni umpeen)
~poikispuolizet pidäs panna regeh~ (reen osia)
~kylä om poikkeh voaroa~
~kipietä kylyh kuv viijäh, vassasta katatah poikki kolmihoarani varpa~
~vanahalla aikoa venehellä poikki kulettih, ehätykseh siihi~ (oma liikenne, ei tuhoa ilmakehää)
~heän tuli siihi, läksi poikki tulomah siih Pitällärannalla~
~händy ehätetäh poikki~ (järvestä)
~meil oli miss oli meän koti, siin oli soari, poikki joven~
~kontie tuliki iham miula eteh, tietä poikki matkai näin~ (tuhansien kontioiden maa, jäljellä muutama harva)
~mie siidä lausta poikki hiihin~ (ladusta)
~syndynyn heän on tuualla Präkkilän kylällä, poikki doesta~ (vieraat kylät, vieraat kylännimet)
~mado uittsi jovesta poikki~ (ohoh)
~poikki tuuleh ajau, peäl tuulen nouzoo veneh~
~soutah poikki jovez~
~ukonkaara ku pitimmaada on, siitä pitäd vihmad lietäh, a ku poikkimaah, siidä pouad lietäh~ (ukonkaari, vrt. mannejen "rainbow")
~lähe vai siä poikkimaah, pidäy monesta vaarasta peelittsi männä~ (poikkimaahan=idästä länteen)
~linnunrada oli poikkimuah~ (kohtisuorassa pohjois-eteläsuuntaisiin selänteisiin nähden)
~poikkipuolel jogie eläy~ (vastapäätä)
~siitä pantih siih kaplahat, siitä poikkipuolini kaplahien nenäh~ (reen valmistusta)
~poikkipuolini pidäy kahta kablasta, jottei levittäis~
~moni panou purinlavvam piäl libo sih poikkipuul kalahistu, nizustu, jäittsiä~ (pöytä=purinlauta, omia uhritapoja)
~täs sah vie e ule poikkitoimizesti ni midä sanottu~ (riitelyn vieraudesta, striita-sanakin lainaa striitelijöiltä)
~poikkitsural ollah~ (vastarannalla)
~poikkitsural järvie~
~poikkituuleh ajoa~ (sivutuuleen)
~poikkituuli on, ei soa myödäzeh ajoa~
~ne oli poikoit miehet hiihtajat~ (poikoit eli nopeat, vrt. sukunimi Poikolainen)
~muzikka ol boikoi mettsämies~ (ahkera, taitava)
~boikkoi mie olin kävelömäh~
~hoz on orava boikoi ved on needä vielä boikoimbi~ (nopeampi)
~voikost astuu~ (poikosti, nopeasti)
~yhen voikkohuod ollah roadamah~ (yhtä ahkerat, taitavat)
~lähtöö poigohuoni ainohuoni mettsuimah, tuloo vanha Väinämyd vastah~ (vaka vanha)
~heän oli vielä poikoni vallan, alla kahenkymmenen~
~kaksi vanhoa ukkua oli kylässä, vain ta siitä niitä poikosija~ (kun miehet vietiin sotaan, valkonaamojen "asevelvollisuus" eli puolestaan tappamaan pakottaminen)
~kaikem pyym poigavehen ambu~ (ampui pyyn poikueineen, vierasperäiset tuliaseet syitä siihen miksi maan "metsät" ammottavat tyhjyyttään, suurin syy tietysti elämän vastainen puiden rahasta kasvattaminen eli "metsänhoito")
~sorzan poigoveh~
~pyyn poigoveh~
~jänöin poigoveh~
~hukan poigoveh~
~reboin poigoveh~
~piäksym poigoveh~
~hukka poigovehen ken~ (kanssa)
~mie näin sorzam poigovehta~
~poimeldi marjoa robehen~
~poimemist oliz äjjy marjoa metsäz~
~mänen buolan poimendih~
~käspaikkoa, emustoa poimietah kumakkulangal kaheksal poimendulastal lavasivuz ylitsi~ (poimitaan, sommitellaan loimilankoja)
~sinn on juoni juostavoa, polku poimeteltavoa~
~juoksi siidä Hiitten hirvi, poro-pedra poimetteli~
~poimevui komssu täyzi, läkkeä eäre kodih~
~marjani mäjeltä huuti, tule neiti poimomah, tinarinta riipomah~ (eläviä olentoja)
~hyvä on suuressa pälvessä marjua poimie~
~sieltä löytäy moniehan hillon ta, niitä syöpi ta, poimou matkahas~ (hilloja)
~marjoa poimetah metsässä, mussikkaista dai buoloa~
~kumain marjat, avutakkia miula poimie~ (kumosin)
~käspaikkoa poimoo kumakkalangal pelvahizeh kangahah~ (poimii loimilankoja suunnitellun kuvion osoittamassa järjestyksessä)
~se on omane poimiettu käzipaikku~ (itse kirjailtu liina)
~kirjoa emustah poimietah~ (rätsinän emustaako)
~häi käzipaikkoih poimi ruskiat kirdat~ (punaiset)
~verkkuo pizah poimoo~ (pizah=puikolle, puikkarille)
~arrol päi poimietah verkko pizah~ (arto=kuivausteline)
~lasta lassum poimijaksi, juopukkaisej juontajaksi~
~poimimpuikko pidäy olla, ku verkkuo aletah kuduo~ (puikko jolla verkon luoma kiinnitetään)
~verko poimitah poimimpuikkoih, ann yhten tazal silmäd roih kudojez~
~sie kirjutiit poiminnan~ (kirjoitit eli kirjailit, oma ja vieras kirjoittaminen)
~älä poimie nennii, ii elo hyvät kirjad~ (kirjailujen pyhyydestä)
~lapsud juoksoo jälles, ei jeä emäz~
~minä do kaksi poimittsuu keräin~ (poimitsu=marja tai sienikori)
~poimits om pangazen kele, virsiz on rutskat kandajez~ (sanka ja kädensijat)
~poimitsun keräi tävvem mandzoidu~
~poimoksen itse söi, kodih ei tuonnuh~ (ruuan jakamisen pyhyydestä)
~illalla kum moate männessä voijeltih nim huomeneksella oli vihneh pois~ (silmästä, oma hoito, maksaa vaivan)
~ensin oikein survottih huuhmaressa kovasti jotta siitä kaikki akana läksi pois~
~heän tuletta läks pois~
~nouze pois nukkunuh, jo on kägi kukkunuh~
~pyy nelluou boizbittau~ (liikkuu nopein ja tihein askelin)
~se ei laze puoleh libo toizeh susta, ei laze bokkah~ (suksen olas, suksea kyljelleenkö)
~Kronsatan linn on Piitterim bokaz~ (sotahullut valkonaamat linnoineen eli sotilastukikohtineen, itäinen ja läntinen "nato", ei kiitos molemmille)
~bokas katsojal on dielo kebjen, ga tsökkeä vai oma kobru siih, ga tijjustad~ (tekemällä oppii, ei vierestä katsomalla)
~opastuu heän ku heän bokasta kattsou~ (opettelee kutomaan vierestä katsomalla)
~a erähel tulou bokin, ei sua tuta~ (enteitä katsottaessa kosija ilmestyy sivuttain, ei voi tunnistaa)
~bokittajen, liuguizeh nouzet sinne~ (viistoon kiiveten jyrkälle mäelle)
~bokkua kivistäy~ (kylkeä)
~magoan huroal bogal~ (vasemmalla kyljellä)
~pannah bokilla varttahat~ (kuutin eli ruuhen kylkiin)
~maja ol loajittu dyrgynäzestä libo hallatusta puusta~
~lapsem bokkain on painunuh, tukulleh ollah ripakod~
~bokkukived on suurembat kivet kylym pätsiz~ (reunakivet)
~bokkulauttsu~ (pirtin seinänvieruspenkki)
~bokkaluud~ (kylkiluut)
~bokkombelus pindzakoz riittsavui~ (kylki eli sivusauma purkautui)
~bokkupalad on vähästy kajjembat~ (päähineen sivupalat)
~bokkupalttsu~ (sivuseinään kiinnitetty hyllylauta)
~bokkuperti on erize toiziz yhten levon al~ (pienempi sivupirtti, saman katon alla)
~bokkutuuli~ (sivutuuli)
~bokkone~ (vihreä männynkäpy)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)
