~laskuja~

~olima kaimoamassa~ (saattamassa kuollutta, vrt. kaima, periytyvät nimet)
~oli sielä Latvajärvessä syntyn ta kasvan~
~nellänä peänä lähen käymäh pogossalla~ (torstaina kirkonkylällä, vieraat viikonpäivät, vieraat kirkonkylät)
~pogostisto mennäh doamar roadoh~ (kirkonkylän asukkaat käskettiin tien tekoon)
~kai pogostisto oldih maksos~ (orjan työstä orjan palkka, orjayhteiskunnan alkuvaiheita, kutsutaan nykyään "työelämäksi")
~pappi eleä pogostas~ (orjiensa työstä elävät papit)
~yhtes pogostaz elämmö, a toine tost ei tunne~ (vieraiden keskellä asumisen myöhäisestä ja vieraasta
alkuperästä, vrt. oma harva-asutus ja sukukylät)
~pokouta oli, jottei näkyn toisie perässä~ (myrsky, pyry, kuulostaa lainalta)
~bokovoi tuuli~ (sivutuuli)
~kyllespäi tuulou bokovoi~
~pogrebu om pihal havvaz, seinäd om muan sydämez~ (vieraat maakellarit, omat haudat)
~oigie polago pideä peälpäi panna vai hura~ (pola=takin tai puseron etukappale, alaosa, helma)
~tulupam pola ribajau talvell ajuassa~ (pitkän turkin helma)
~leviet polat kuin deähäh, jos on hoikka nahka, niin siidä varzie otetah~ (pola=vuodan vatsapuoli)
~kala hyppäi, kai vezi bolahtih ylähpäi~
~kala vetty bolahutti~ (blops)
~polanneh, ottau peälläh ta peästäy läpi~ (hanki joka tuntuu kantavan, pinnalta kova hanki)
~kun oli lunta äijä ta polanneh semmoni peällä~
~toisessa paikass om pehmie, toisessa polanneh~
~paha on nyt kulkie kun on metsissä polanneh~ (pyryn kasaama kinos)
~terväh i lahinoilleh polattih ukkozet~ (tulivat nopeasti vastavierailulle)
~polatah miehet, astutah ravieh~
~jallam pollelmuz nägyy peskuz~ (jalanjälki hiekassa)
~ku suondu vedäy, pidäy jalgu keändeä pollendalleh~
~jalloiz on soba, ota eäreh, polletellah~ (itse valmistettujen vaatteiden pyhyydestä)
~tuatan jälgii pollettelou~
~kuni hyvytt etsid, ga äjjän kohtam polletad~
~polin~ (suopungista laadittu peura-ansa)
~pollin~ (loukkupyydyksen poljin)
~polin~ (peuran lumeen tallaama polku)
~vattsu bolizou, notkei on~ (vrt. löysällä)
~laulelen lapin latuja, kotapoijan polkomie~
~ole sielä sini kuni en tulle kuttsumah kolmella pokolla, yhem pokom polkomalla~ (loitsusanoja)
~talloa jalka jalaksella, pole poikkipuolisella~
~ta kynnyksellä toas, ei pität enneim polkie~ (rajatila)
~reboi reboin hännäl ei polle~ (repojen suku)
~ei piä polgia verkkoloi~ (itse valmistettujen pyydysten pyhyydestä)
~älä jovem pardahal polle, nulahtattoz vedeh~
~älä luzikal polle~
~savie polgietah, sotkietah jalloil pätsin azujez~ (saviuunit)
~silmis tsomisteleh, a silmän tagan polgou~ (valkonaamojen petollisesta luonteesta)
~kaikim minuu polgietah, ei minuu ni ken puolista~ (vrt. valkonaamojen kammottavat kiusauslaitokset eli "skoulut", kouluista ei voida tehdä vapaaehtoisia koska sitten selviäisi että suomalaisten lasten enemmistö ei haluakaan tuhlata nuoruuttaan vieraan tiedon parissa, mikä milloinkin on manneilla "muodissa", eikö tätä keskiajalta peräisin olevaa älyttömyyttä voitaisi pikkuhiljaa lopettaa)
~yhten jällem polgijad on ned ristikanzad~ (samanlaisuuteen pakottamisen alkuperästä, vrt. vapaudesta ja vapaaehtoisuudesta kumpuava erilaisuus)
~hänel oli mustu polkkaine päälä~ (naisten röijy, pusero)
~Sasam Mari da minä vai piemmö polkii~
~polkoni~ (loukkupyydyksen poljin)
~oli semmozet anzat nuorasta, niidä pandih sih polulla~
~polguh pannah meän kieldy~ (poljetaan liivin kieltä venäjän puolella, onneksi ei meillä "vapaassa suomessa", suomen puolellahan karjalan kielen voi valita "ensimmäiseksi kotimaiseksi" joka ainoassa itä-suomen skoulussa ja jo tuhannet ovat kirjoittaneet "karjalan kielen laudaturiksi" 100 itsenäisyyden vuoden aikana, vrt. todellisuus eli masentava arjalaisuuteen pakottaminen, pakkoanglofointi käynnissä joka pitäjässä)
~ta siin om pola, puusta pola loajitah jotta, siihi tsunan silmävittsah pannah pola, ta niil lähetäh vetämäh~ (vuottoraipan päässä oleva kapula jolla poro kytketään ahkioon)
~panemmo poloit, da lassemmo onged veteh~ (pitkänsiiman merkkikohot)
~polo~ (koukkupyydys, polakoukku)
~tuulou polossuloil, täh kohtah tuulou, toizeh ei tuule~ (paikoittain)
~meidy polsitah, k emmo ole järven lähil~ (soimataan, syrjemmässä asuvia)
~polstoa pietäh korjiz, kattiennu polvil ryndähis säh~ (nahkainen rekipeite)
~dai poltakkehed tundui~ (palaneet jäljet maassa)
~nämä hallot terväh poltaldui kuivat~ (terväh=nopeasti)
~siit oli toas puikom poltanta.. puikkuo pantih lattiej juomut täyvet, siitä kun sytytettih jotta minne päin se koatuu, nin sinne päin se miehellä mänöy~ (puisilla puikoilla ennustamista)
~laps emäh palelehtoa, ei kunne vieravu emäs~ (palaa=seuraa, on kiintynyt)
~yhtem poltoksem pidi, mengeä vai hiildy vedämäh da purgamah kuuttsoa~ (kuuttsa=sysihauta)
~kuutts om poltoksiz~
~sinägö sie boltaitsed dommin doudavua~ (vrt. jonnin joutavia)
~polttai hein on siiloi~ (polttava heinä, nokkonen)
~siiloi om poltai~
~onki ollun polttajaisie~ (polttiaisia, hyönteissukuja)
~läkkä pois polttajaini~ (hyönteisten loihtiminen pois, vrt. tappaminen)
~sielä oli polttajaista~
~polttajaini~ (nokkonen)
~käzi polttavui siiloin nyhtäjez, rokkoloil paloi kätselgäin~ (polttava heinä)
~poltteliazet syödih ylen äjjäl~
~polttelijaized on hienoized, purrah pahembi mödzölöi~
~tiholoin jällez roih poltelijaized~ (tihujen jälkeen)
~hambaham poltto~
~vatsam poltos piästi~
~ta siin oli ollut siinä niemessä kirikkö ennein~ (kirkko-sanan taustalla myös oma sana, ruotsin kyrkkaa vanhempi)
~pärettä kiskoma, sidä polttima~
~tuliena vuodena keveällä, sroitsan aigana~ (lainapyhä helluntain (helig) itäinen lainanimi, kaikki "kirkkopyhät" lainaa, joko itäisiltä tai läntisiltä valkonaamoilta)
~ei pie myvvä eigo tules polttua tuatan laittuloi huonuksii~ (vrt. "perintörahoista" riitelevät valkonaamat)
~kovil olles yöt poltetah puudu~ (kovilla pakkasilla)
~Misin kyläs poltetah nurmie~ (vieraat kylät, vieras kaskiviljely)
~miud ei polta tuli~ (tulen ystävät eli tulinoidat)
~tsiiloi polttoa~ (nokkonen)
~lähil lämmittää, rinnal polttaa~ (tuli)
~poudu poltti villan rinnemoaloiz~ (villamaat, hamppu, pellava vai suovilla)
~siiloi polti käin~
~ryndähii polttau~
~vatsoa poltau~
~muzikka poltau hauvalla hiildä~ (vrt. tervahauta)
~ken dubakkoa polttoa äjjäl sidä enimäl ryvitteä~ (tobacco eli valkonaamojen kaukomailta huumatuille orjatyöläisilleen tuottama keuhkojen tuhoaja, vrt. kotoperäiset "maan heinät")
~mielem polttau hänel neidizel lyö~
~pollunalain on livvinkieli ijän kaiken~ (ikuisesti poljetut omat kielet eli "murteet", varmasti oman murteen opiskeleminen on Vähintä mitä voidaan tarjota, terveessä yhteiskunnassa, valitettavasti emme elä terveessä yhteiskunnassa)
~olann om pyöryzy blina, riehtiläl pastetah~ (leivonnaisten nimiä, lainoilta kuulostavia)
~lumikiipoista lapset laddatah bolvanoida~ (lumipalloista lumiukkoja, vrt. sukunimi Kiippa)
~sinivilla sipsakorva, hatikki hatarasarvi, ei sikeyvy sinenäh eikä poiji polvenah~ (mikä se on.. honka)
~ei kuuna peänä polvenah~
~otiv vettä hettiestä, kust ei puuvu polvenah, vähene ei sinä ikänä~
~polvempiä kuin sattaudui ni ev voi ni jalgua ojendua~
~hytsistyksiz istuu, käit polvempeälöil~ (kyykyssä)
~randa om polveksil, niemeksil~ (mutkilla)
~aldo vieröö polveksil~
~jovem polves~ (mutkassa)
~tuuli on järvel polvekselleh, vihmad roih~
~mukavie polveksie siul on~ (sutkautuksia, vertauksia)
~polveksilleh pagizoo~ (vertauskuvallisesti, tarinoiden kielellä)
~polves eletäh~ (sukupolvittain)
~monda polvesta on eläjeä~ (montako sukupolvea)
~kolmatta polvesta on~
~polvez on dalgu kibei~
~keännäm polvet sinnepäi matkah~ (lähden sinnepäin, tsomasti sanottu)
~lund om polves sah~
~miula sisar ta seukku kum peätä pantih ni tuli polvilla itkömäh~ (häissä)
~emäm polvil lapsud istuu~
~istuu tuatam polvil~ (omat emät, vieraat taatat)
~kykähtymä lumella polvillah~ (vrt. kyykkiä)
~puum polvi~ (mutkakohta)
~sem paginoiz om polvie~
~sanam polvi~ (sananparsi)
~mitä isä ikäh, sitä poika polveh~
~iäksi päiväksi, kuuksi polveksi~
~ei meäm polvem muistoh ole semmoista~ (sukupolvien mukainen ajantaju, vrt. valkonaamojen keinotekoiset "vuosikymmenet", mannejen muovisessa keinotodellisuudessa mikään ei ole aitoa)
~polvi polvel on heän rodu paha~ (pahuus eli ahneus periytyy)
~jo om mannum polven aiguzet~ (ikivanhat)
~tulija polvi~ (tuleva polvi)
~polvi muutah joga pojjas~
~en tiä mim polven aiguhine on~
~ennen kolmim polvin oli yhtes taloiz~ (sukukylät)
~polvi polvel, kandu kannal~ (kanta=sukua tarkoittavia sanoja)
~kazvai polvi~
~tagenii polvi~
~meäm polven ajjan vie voib eleä, nouzii polv its i tietäh~ (jokaisella polvella oma aikansa)
~nouzii polvi~
~meän suoll on äijäldi polvikkahie puida~ (jokaisella perheellä oma suo, oma järvi, oma metsä, nykyään lähes kaikki vieraassa (valtio, metsäyhtiöt) omistuksessa, valkonaamojen "edistyksen" todellisesta luonteesta, yhteiskunnallistettua ahneutta ja rikollisuutta)
~polvekaz oja~ (mutkainen)
~puu om polvekas~
~polvekas tyytty on linnam paimoloil~ (paimenten ja paimentorvien vieraasta alkuperästä, kuka tarvitsee paimenta, ihminen joka teettää työnsä toisilla)
~polvikezrä~ (polviluu)
~polvikittsu~ (polvitaive)
~meitä ei ole nyt vanhoa polvikuntoa ei ketä~
~toini polvikunta~ (serkukset)
~polvikund om pienembi kolinkundoa~ (perhekunta sukukuntaa)
~polviluguo en tiijä, ongo äijäs polvi~
~en tijjä, mi polviluguloi on täz elänyh~ (polviluvun tietäminen)
~jalga polvinivelestä sattaudui~
~heimokunnannimie kannan ammuista, polvipolvenaiguista~ (ylpeys omista nimistä)
~polvipolvenaiguine nero~ (ikivanha keksintö, neroista eli keksinnöistä syntyneet omat tavat)
~ta siitä tikutettih polvipuksut, villalankasta~
~polvisilmy sattavui~ (polviluu)
~polviskamn on nahkam pehmitettävy laudu särvelleh, yläsärvez ogalad~ (nahkojen pehmittämiseen käytetty lauta)
~polvittaval puul painellah nahkoi polviskamnoa vaste~
~oli polvisko lunda~ (polviin asti, omia mittoja)
~polvisko lunda suomittih~ (vrt. suomi)
~lundu om mennyd yöm polviskom pannuh~
~polvessai onhai lundu, sit sanotah polvisko lundu~
~polvisk on heineä niitul~
~polviskom pani lundu~
~polvisteleh jo tyttöine, him on kävellä~ (opettelee kävelemään, himo)
~polttoizen naizem poigaized ottakkoa, polvisyndyized, omatto armoizih~ (sukulaisten henkien puhuttelemista, itkuvirsien kieltä)
~jogi polvittelou~ (joen polvet, vrt. sukupolvet, jokien mutkissa sijaitsevat asuinpaikat)
~polviten kyzyi, ei kohtalleh~ (kierrellen)
~paimenen truboa oli kahta sorttoa, oli aivan tuohesta loajittu a toista sanottih polvitrubaksi, siidä tuli katkielija eäni, siidä oli puuda, tuohi oli keärittu ymbäri puusta~
~heitä polvittelus, sano kohassah~ (sano suoraan, vrt. valkonaamojen valheita pursuava "pieni puhe")
~minuu polvittau, ei tule silmih~ (välttelee)
~tuopa vanha Väinämöini, tietäjä ijän ikuini, virren porras polvuhini~
~polvuizilleh jo nouzoo, lautsam pardahah himoittau peästä mejjän lapsuol~
~olen jänöin roduu polvuizin~ (jäniksestä polveutunut, karjalaisten totemistisia sukuja, ehkä jopa alkuheimo, kun ottaa huomioon että jänistä pidetty pyhänä inkeristä lappiin, vrt. jäniksen kotoperäinen nimi noma, nomala)
~muite rodizih sit puuz, ga pieni polvud on~ (polvud eli mutka, tarvepuut valitaan tarkasti)
~tuul on jo polvuilleh, jo lehted lekkuu~ (yltymässä)
~kiiskiset sielä kimatah, ahvempompot pomatah~
~syökeä, syökeä ta syötyönä muisselkoa poikoani Teruo~ (muistajaisissa)
~Isakkaa pidäs pominojja, eigo Isakku tulis syömäh~ (kutsua kuolleen henki syömään, muistajaistapoja)
~pannah koiz lautsal piiroa, kurniekkoa, sit pominojjah, tulgoa syömäh da juomah sundoloil suuruksil, vereksil veroizil, suuris syndyiziz olijad~ (sukulaisten henkien kutsumista)
~pominoitsusta pappi ottoa 15 markkoa~ (valkonaamojen rahaa keräävät "rakkauden papit", manneilla kaikki pyörii rahan ympärillä)
~koro pompottaa~ (palokärki)
~kala ponnistelieteh, ei mäne kasselih ni mil~ (tuohikonttiin, parempi laskea takaisin)
~Jumala laski ponohkaisem männ yönä~ (ensilumen, kuulostaa lainalta)
~päivät kirvestä hivoupi, illat pontta kirjuttavi~ (ponsi=varren paksunnos, perä, kädensija)
~hiisi pontta pyörähytti~
~joka mies varren loatiu, vain ei pontta puoletkana~
~ei ole pontta ei peröä~
~sivott om ponzi tuomizel virzaimel~ (ponsi=työkalun varren alapää johon terä kiinnitetään)
~eläjes pidäy tolkkuu peäh ottoa~
~poojezda tulou, raudatiedä myöte matkoau~ (elämää ja ilmakehää tuhoavien "junien" vieraasta alkuperästä)
~meilä niitettih poomotsulla~ (talkoiden eli vierailla työn teettämisen vieraasta alkuperästä, omat "talkoot"=omien auttamista)
~poomotsih kävväh, vai syötetäh da juotetah, ei palkoa anneta~
~bobad, lapsed istutetah ogrodah~ (papujen ja puutarhojen vieraasta alkuperästä, valkonaamojen "kehitystä" eli ruokien varastamista maailman eri puolilta)
~anna lapsel bobat, anna elosteloo~ (bobat=lelut)
~mejjän lapsel e ule ni miitutta bobua~ (ostoleluja?)
~kellego miituz om boba heinäm peäz~ (boba=kukka)
~bobaheiny~ (kukkiva)
~laps bobaizii tsilaittau~ (tsilisevät eli helisevät lelut)
~lapsele toim bobazen~
~kimalehet huristah lenneltez, joga bobaizem peädy tsokitah~
~tytt on kui bobaine~ (kukkiin vertaaminen)
~arbah luuvessa bobane mietatta~ (häh)
~bobazikko nurmi~
~Anni häi boboau pallahin jalloin~
~eräz jäitsäl bobittau~ (ennustaa munasta, vrt. lainasana povata)
~heitä boboanda nygöi, anna moata valda~
~lapset kizatah bobozilla~
~laps boboizil elostau~
~tyttizii bobostelmah~ (leikkimään nukeilla)
~itse loaitah tytöd boboistoassa mudzuo~ (laativat itse nukkensa, omien lelujen taustalla omaa oppimista)
~pagizoo popottav ainoz, korviz ei soa kuunella~
~bobran nahkahine kagluz on hänel turkiz~ (majavan nahkainen kaulus, lainasana)
~bobroovoi suapku~ (majavannahkahattu, lainasanat=lainatavat)
~kun ois entini pora polvessa~ (kun olisin entisissä voimissani)
~kalat porahtau~ (polskivat)
~kum porahtau tulou kaloja, ni siitä se risti hos muu merkki pantih~ (puuhun, suuren kalansaaliin merkiksi)
~nuotta laskie porahutetah järveh~
~satiem porakka~ (sateen porina)
~vezi borajav ojaizez~
~oral porain loukon seinäh~ (vrt. poralla)
~porakoitsen verkon, mutugalleh ed nost arrol~ (järjestän verkon)
~parran ku Jumal kazvatti dai poradnu tijjä pideä~ (poradnu=siistinä)
~porieh panemma verkon~ (sulaan paikkaan, rantasulaan)
~kevöällä kuj jeä alko lähtie porien aikana, nin silloin olima~ (kalalla, kalastusvuoden aloitus)
~jyrimpäivänä soattau rysäm porieh viijä konsa on tavallini kevät~ (23.4.)
~porien aigana ku dee sulau~ (dee=jää)
~moarandah poried roiteh jeälöin lähendaigah~ (roiteh=syntyvät)
~harjuksii porielois pyvvämmö~ (sulapaikoista, vrt. luonnoton jään alta pyytäminen)
~poried roih randoih~
~pidää lähtiä sovat pestä pories~
~pore avavuu merez da järvilöiz~
~lapsena myö kylystä läksimä da uimma poreissa~ (jään päälle nousseessa uhkuvedessä)
~poreh~ (vihurituuli)
~porejeäl merezi pannah~ (rysä sulapaikkaan)
~keveäl vai hissettäv astujes porejeä, kui niegloim peäl astud~
~jeä porevuu keveäl~
~jeäm porevutti kevätseä~
~mie lähem poikes, siult ei lopu nämä porhotukset~ (kansanperinteen kerääjältä kysymykset, valkonaamojen "tieteet" ja "tiedeusko"=periarjalaisen "yli-ihmis"-ajattelun viimeisimpiä ilmentymiä, ei kelpaa suomalaiseen yhteiskuntaan)
~rand om poriehine~
~moah boriendui vezi kiehujez~
~kattilam porina~
~vezi borizoo ojaz virdoaa~ (veden ääniä)
~vezi joves porizoo kosken kohtaz~
~seineä porkita pidäy, koadumaz on~ (porkita eli tukea)
~meilä porkka loajittih koivum pahkasta~ (porkka=sauvan päässä oleva kiekko tai rengas)
~pane vain oveh porkka~ (tukipuu, pönkkä)
~valgei borkan~ (lumpeen kukka)
~zoltoi borkan~ (ulpukan kukka, lainasanoja)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)