~laskuja~

~hiihan jotta porkkasauvar rieskaset jeähäh~ (sauvan osaset irtoavat?)
~joijutah porkkasukakse~ (sukat sykkyrälle, joikujen voimasta)
~räystähän kannatuksed om porkid~ (tukipuut)
~porkit pidäv ikkumpielizien loadiez, kaks järiedy seivästy kallallah seinäs kiini~
~halleita käytih pyytämässä merellä~ (halleja, hylkeitä?)
~olihan sielä pohjasessa poroja hot kuin äijä~
~kum poron soat etehes ta hiihat ta poro raiska koalau~ (poro raiska vetää ja kahlaa lumessa, porojen hyväksi käyttämisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, laiskuudestaan tunnettujen etelän kansojen vaikutusta)
~niin tuli turjal lappalaini, ni kun kaikki poroksi poltti~ (saamelaisten tarunomaisista vastaiskuista ruotsin valtion lähettämiä "uudisasukkaita" vastaan, ilman kyseistä sissisotaa saamelaisia ei olisi enää edes olemassa, tietäjä Joutavainen ehdottaa että korvaukseksi kärsityistä vääryyksistä koko "suomen lappi" lahjoitetaan saamelaisten hallintaan, onhan koko metsäyhtiöiltä lahjuksia ottava "eduskunta" asiasta samaa mieltä, sanokaa "jaa" pellet)
~siitä poruo vain luajittih dai sillä pestih~ (poroa eli tuhkavettä)
~hiiloksez on tuhkanna, keittähyö om poro~
~poruo luajitah sto tuhkat pannah rengih da kiehujalla vejellä obaritah~ (valellaan tuhkavedellä)
~porolla piädä pessäh~ (oma "shamppoo", maksaa vaivan)
~porolla kylyssä pezietsetäh i vuattei pessäh~
~porolla purzutetah vaatteida, pessäh peädä~
~poron ker ei pie jättiä sobii, huuhtella pidäy hyvin~ (ei saa jättää vaatteita tuhkaveteen)
~tuhkas keitetäh poruo~
~sobii pestäh poron ker~
~porohua pannah ruzjah~ (ruutia russakkaan)
~pane orozah porohaa~ (haulikkoon ruutia, tuliaseiden nimet lainaa=tuliaseet lainaa=tuliaseilla ampujat lainaa)
~porohu ei syttynnyh, märg oli~
~poroohhasarvi loajittih häränsarvesta~ (vieraat härät, vieraat ruutisarvet)
~porojoukko~ (lauma)
~porokarja~ (yhden poromiehen porot)
~porokell om pitkembi, kaidu, vaskel tsillattu~
~porokollos~ (pororaito)
~kum poronsolmuh solmiet, hyvä on kerittöö~ (omia solmuja)
~sieltä ku vejettih kuusin seittsemim pororaitoloin~
~pitkä tuli pororaito~ (rekiä vetävien porojen letka)
~kaks kerdoa porostetah pelvahizii kangahii, sit pietäh vie hangel~
~higi itses poruou lämmäl~ (poroo eli valuu)
~kyynälet silmäs poroi~
~uni poroi~ (lähti pois, pakeni)
~porottelemmos hos kodvaizeks pihal~ (poistumme, pistäydymme)
~on nämis sovis porottamistu, äijäl on reduhized~ (retuhiset eli likaiset, vrt. luonnenimi Retu)
~revut poroitti sovis~ (pesi tuhkavedellä)
~tauvim poroitti~ (ajoi pois)
~unem porotti~
~hampahie porottau~ (särkee)
~kylyssä tukat pessäh porovejellä~
~vezi porpettau kiehuu~
~keitto kiehuu borbottaa~
~tsud vai en päädy hallannuh gu pordahiz livestyin~ (portaiden vieraasta alkuperästä, kaikki elämän vastainen valkonaamoilta)
~viiskam pordahad~ (viiskan eli ullakon)
~soloveilinduizet pattsahiem peäh azettelen soittelemah, hurah tsurah panen kägöilinduizet kukkumah~ (hääitkujen kieltä, satakieli ja käki, volgalaisten pyhiä lintuja)
~porraspiiroat syötettih~ (saatiin rukkaset, ei kutsuttu sisään syömään)
~porraspuu on hörtsikäz, oksikas puu~ (tikkaina käytetty oksikas puu)
~pantih niitä porrassiltojaki, jotta pantih kaksi porraspuuta rinnakkah~ (soille pitkospuita)
~porrin tsirajau~ (portimon eli kärpän kimeästä äänestä)
~et porrinda kiviruoppahasta sua~ (elinpaikkkoja)
~borsiekku maksoloi keriäy mieroz~ (venäläinen veronkantaja mierossa eli verokylässä, vrt. pakkoverotuksella itsensä elättävä "läntinen venäjä" eli "eu", valkonaamat eivät osaa rakentaa muunlaista yhteiskuntaa)
~portimoni, lintuseni, mene tuonne, kunne käsken~ (noitien apuhenkiä)
~tsuilahti kum portimo~
~pordoma on valgie talvella, hännän nokkan om musta~
~koira pordimon konttoh ajoi~ (vieraat koirat, omat portimot)
~se olet pordimoi, doga kohtah kergiet~ (kärppään vertaaminen)
~pordimoil on hambahat terävät~
~bordimoi on kezäl harmai, talvel valgei, korvad on vai mustad~
~saimua tsuiluttau, kaikelleh riehkiy~ (venettä heiluttaa)
~mäne portto poigines, mieron lautta lapsines~ (kylien vierassukuisille miehille menneistä naisista)
~rupiemma borttsah, kumbani voittau~ (painimaan, kuulostaa lainasanalta)
~ruvekka bortsah, opimmo vägii toine toizen~ (koettelemme voimiamme)
~bortsaz ollah~
~torah keändih bortsu~ (paini kääntyi tappeluksi)
~ei pijä bortsujja, sovat revitäh~ (vaatteet painimista tärkeämpiä)
~bortsuitustu katsotah rahvas~ (kansanhuvia)
~edgo kätty pane porukkah~ (porukkaan eli sopimuksen takuuksi)
~ukkone pozahteloo~
~oli puuhistu, huabastu, oli i tuohizii~ (verkkojen pulloina eli kohoina)
~poskipieli om puhalluksissa~ (turvoksissa)
~ahmoraiska liikkuu poskoodinalla~ (omat ahmat, vieraat porolaitumet)
~korvansydämet kuvistah, huomei roih vihmu~
~mie lähtie hiihtamah, a mävystä leysäi~ (suksen mäystä löystyi)
~postalindu kui lumiregie vedeä~ (muuttoparvea johtava lintu)
~postulindu~ (alli, "käy kolmasti kesässä lämpimässä maassa")
~postulinnud ollah, postal kävväh~ (muuttolinnut)
~postaljonoil on suablat~ (posteljooneilla sapelit, valkonaamojen "kehityksen" luonteesta, harmittomimmiltakin tuntuvien asioiden taustalla pakottaminen ja tyrkyttäminen, tässä tapauksessa maksulliseen postiin ja paperin käyttöön pakottaminen)
~postankandelii on kyliz~
~postanviändäz maksetah progonad~ (maksullinen posti, jos siitä pitää maksaa=on siinä jotain vierasta tai väärää, postin jakaminen=tuhoaa ilmakehää, paperin valmistaminen=tuhoaa metsiä)
~posteli on hoavo piikoihine, sydämez on olgie libo heineä~ (olkipatjassa)
~kanna posteli perttih, rubiamo maata~ (-li päätteiset lainasanat)
~raidazista i tuomizista vitsoista luadietsou, plettietsöu~ (reen irtopohjaa)
~siitä kun sih pantih luukkuo ta kiukoassa vähäni lämmitettih~ (ruohosipulia sieniruokaan)
~syötih sientä ta kaloa ta semmoisie~
~loajittih kalakukon keralla potakkasankie, taikinasta taputettih ta potakkoa peälä~ (perunapiirakoita)
~petkelellä survotah potakkavoiksi~ (perunamuhennokseksi)
~zenihy podariu andilahale pluattoa, paikkoa, koltsastu, vägie myö~ (sulhanen lahjoittaa, lahja-sanat lainaa)
~sai lylyd lykittäväkse, potazmat potittavaksi~ (potasma=oikean jalan suksi, kalhu)
~maksamata ku jäi podatti, sid vitsoil stsognittih~ (ruoskittiin jos verot jäivät maksamatta, verojen keräämisen ylevästä alkuperästä, miten kukaan täysjärkinen suomalainen voi olla olla verottamiseen perustuvan yhteiskunnan kannalla, oikea suomalainen yhteiskunta=koostuu itsenäisistä sukujen hallitsemista maista, mitään "valtioita" tai "kuntia" ei tarvita välistä vetämään, edistystä teeskentelemään, katteettomia lupauksia lupailemaan, oikea suomalaisuus=nykyisen mannekakan vastakohtaa)
~poterjai om mualittsuparzi, puoles sah on leikattu sagar, kui tseroppu, sih tullah lahkoloin nokad~
(poterjai=vuoliaishirsi, tseroppu=uurre, lainasanoja=lainatapoja)
~poterjaiparzi om potokan kokkien oale, kumavuksem peäle, poikki kumavukseh~ (kumavus=ylimmäinen seinähirsi)
~pitkäh issuin, jalat poteutu~ (puutuivat)
~kibei ynny vie podou minuz~
~vatsasta tuli potiehka kun söin äijän sulttsinua~ (vieraat leivonnaiset, vieraat vatsavaivat)
~saarast ommellah pinzakkoi, poddofkoi i brukii~ (kangasvaatteiden nimet lainaa, sarka)
~hiihteä potkasteloo~
~venehel potkastih rannaz, airol ähkäi~ (ähkätä eli sauvoa)
~diä rannas potkastih, lähti kulgemah myödyvirdah~
~jeä potkastui rannaz, lähti kävelemäh~
~nuoret tytöt matattih lippahasta ympäri ta potattih sitä lipasta jotta heilä lempi nousis~ (häissä)
~ta morsien kul läksi pois, siitä lykättih tyttöjä istumah siih ta potkimah lipasta jotta heilä siitä lempi nousiis~
~sanotah hyö jotta ei pitäis vatsan ker ollessa potata koiroa~ (potkia, eikä muulloinkaan)
~pakkane on puudu potkannuh~ (potkaissut, vioittanut)
~savvoimel potkatahez rannas kuutil lähtiez~ (kuutti=ruuhi)
~kuikka tulou jäitä potkimah~ (saapuu aikaisin)
~vain sitä ei soa potkimalla potkie muuta kun sillä poalikalla lyyvä vain sitä kurie~ (palikalla lyöty pallopeli)
~talvella meättsyö potitah muzikat~ (potkivat palloa miehet, vieras metalli=vieraat luistimet=vieras jääkiekko, meätsyjä tehty tuohesta=voi olla jotain omaa)
~älä potki kissua~
~älä potki jallal tostu, pie mieli~
~sinä maates kai kattiet potkit lattial~ (katteet, vrt. peitot)
~nuotta om potkiettu vedeh, da siidä tulou abaja~ (jätetty veteen)
~kum päiväm potiksentelet sarkoa, niin kuuluu jaloissa ta sivuloissa~
~potkitseh, lähtiz ei~ (lapsi potkii, ei halua lähteä sylistä)
~jorssikuluized ollah, moizet pienoized~ (kiisket)
~potku on nelleäkymmen silmeä korgei, agjaz on seiväz, laskietah heinikkölöih~ (potkuverkot)
~potkud om pelvahizez langaz, ei liinaizez~ (liina=hamppu)
~lahtil pietäh uudizen aigah potkuu~
~särgie, siigoa, ahvendu potkuh tuloo~
~potkuongi~ (onki joka jätetään pyytämään itsekseen)
~nuotta om potkussa~ (laskettu veteen)
~potkuh pitää nuotta laskii, jottei kylmä veneheh~
~nuotta lasetah potkuh~ (veteen, pyytämään itsekseen)
~nuotat lasettih potkuh, kuj jo huomeneksella käytih laskomah~
~potkusta kuv vejetäh, ei soaha yhtänä kaloo~
~ongem potkuh panoo~ (laskee veteen, jättää pyytämään itsekseen)
~ong on olluh potkus~
~yöabai laskietah illal potkuh, huondeksel vietäh~
~verkkod on potkuh laskiettu~
~kokko om möykyl podmoga~ (kauraleipä ruisleivälle lisä, leivillä omiakin nimiä)
~ruizbobiz laitah podnesid lapsed~ (ruiskukista seppeleet)
~siibilöijäh maiduo kadajazesta läbi~
~jeäpurahat potokoiz rippuo~ (puikot räystäistä)
~kylym potokan alla kunnellah~ (enteitä)
~potokas vezi juoksou~
~potokk om pitky parzi kuuran ker, kahtem puolem levuo~ (räystäiden rakenteesta, lainaa toki kuten kaikki maanpäällisiin hirsitaloihin liittyvä)
~kevät lähenöö gu potokas rubiau tippumah vetty~
~potopp oli litvan aigah~ (litvan?)
~vahnoa mikse neäritteä~ (näärittää eli narraa)
~potsankka, tagaregyt, nuorien vuoh jälles tuloo, e ole sebäpaivuo, eigo kainalvittsoa, eigo aizoa eigo midä~ (tukinajoon käytetty takareki, vieras reki, oma kuvaus)
~potsankaz on kolme kablastu jallaksez, kolme poikispuolistu~
~potsankan jallaksien nokiz on loukod, niiz guzad menöö aizurien kablahih ristakkah~ (guzad=köydet)
~potsank om parren ajajez lyhyd regyt peräz~ (parsi=hirsi)
~potsinheineä, pihois, piened lehet, pitkä varzi, ylem piened valgiet kukad lehenjuuris~ (pihatatar, heinätietäjät)
~potsinhein on nädzä~
~painetah ailastu bokkah, sit heittäy pyständän~ (painetaan kipeää kohtaa)
~potsimmarja, marja musta, pieni, lyhyziz varbazis, muzava kukka~
~potsimmustoi~ (sianmustikka, variksenmarja)
~ei keändäi nisku, pidäy hieraldoa niskoa~
~potsimbuola~ (sianpuolukka)
~ikkunoin välis pietäh erähät kiizindy da potsimbuoluo~ (jäkälää ja sianpuolukan varpuja)
~potsimbuolan kukk on itsem buolan loaduine, varvad on lyhembäd da marjan sydämez on luuhud~ (itsen puolukka, marjatietäjät)
~potsimbuolan kuoreh mujutetah langoa, jupkan loimii, siid roih muzavusinine~ (käytetään värjäämisessä)
~potsimbuol on kuivatsim, e ole mehty hänez~ (kuiva marja)
~potsintsigloiz om pikoi pikkaraine valgei marju sydämez, pindu mustu~ (sianmustikoissa, tsigla, sikla)
~potsintsigloi kuivattuu keittäh, loimilangoi mujutetah muzeisinizeks~
~botsku~ (lepän urpu)
~potskous~ (poron vetohihna)
~on zemtsugoa peälakal, rannoil~ (helmiä naisen päähineen keskellä ja reunoilla)
~on zemtsugoa da kivie keskez~ (helmiä ja kiviä päähineen keskellä, mitä kiviä)
~botta om pitkä hoikkane vaba, a nokkah on luajittu muone bulu, sillä i tarboo~ (tarvoin)
~sinul minä yksikai poddajj en~ (antaa periksi=lainasana, outo käsite)
~ei potdajje sanal ni puolel~
~haugine luhtaz~
~bulboi ezmäi ku boba roih, on tsuloi, sit pottsine~ (ulpukan tai lumpeen hedelmä)
~kuuzen ladvaz om pottsized~ (pienet kävyt)
~se on hyvä miez, ei yksin syö~ (ruuan jakamisesta)
~sie elät kui sagarvo~ (pulikoit vedessä, saukkoon vertaaminen)
~soarin aigah meni podusnoidu 8 rubloa, nygöi pidäy meäm moaloiz 40 rubloa~ (verojen keräämisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, alistamiseen, pakottamiseen ja toisten työstä elämiseen perustuvaa mannekulttuuria, ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan)
~podusnois sih meni zemstvam maksod da i dorogad da i skolad~ (verorahoilla pidetään yllä luostareita, teitä ja kouluja, eli kaikkea vierasta, mikään ei ole muuttunut)
~podvalihirzi suamoi alimmane hirzi pertin alla~ (kaikkein alimmainen)
~palmikot lävitäh vastai, nuoraizel sivotah, hivuzrihmal mysylleh~ (sykerölle, vrt. myssy)
~poukahtih, toivot huonukset koadoi~ (toivoa=luulla, vrt. luonnenimi Toivo)
~sanoi poukahtih~ (jyrkästi sanomisen vieraudesta)
~lahem poukamo~ (poukama, lahdelma)
~elä kolka koilistuuli, elä luika luuvehtuuli, eläkä pouka pohjaistuuli~ (alkusointu, vrt. kammottavaa loppusointua käyttävät "suomalaiset artistit")
~Anni tytti, ainuo neidi päiväm poukkuo pezöyve~ (kansanlaulujen kieli)
~poukkuo pessäh rannalla tuhkaporolla~
~poukkuo riputetah~ (ripustetaan?)
~poukkuheinä~ (paukkuheinä)
~myö poukkuomma vuatetta~ (pesemme)
~tiälä käydih jovella poukkuomah~
~poukutah puiziloissa, poron keh kivitäh~
~keitän mie nämä kivut i ozuandahizet~
~nälläl porotetah~ (ajetaan pois vaivaa nälällä, vrt. vatsamadot)
~pouloissa puuss eule sertsua~ (ontoissa puissa ydintä)
~pounikko~ (mättäikkö jängällä)
~pounumätäs~
~poustie~ (tukistaa morsianta häissä, kuulostaa oudolta)
~nyt on särinsuomussa taivas, huomena tulou pouta~ (särjensuomujen värinen, omat värit=oikeista asioista)
~toisinah koko maksa on silie, siitä on kaunis kesä~ (hauen maksasta ennustamista)
~lapsell on aino pouda~ (aina pouta, iloinen lapsi)
~pitäm pouvan jälgeh sadamah rubei~
~heitti poudam piennän~
~poudal ei näy löttöi~ (sammakoita)
~tänäpiän om pouda, ei ole vihmua~
~illampiän igäh on vihma taikka pouda~ (omat sääennustukset, eivät vaadi taakseen "teknologiaa", eivät tuhoa ilmakehää)
~mennyt kezäm pidi pitkii poudii~
~poudu lumoo villad~
~kuikku ku kakardau lendäjez, sit povvad roih, a kui viez vongahtellehez, sid vihmad~
~vihman dällel poudaa vuota~ (odota)
~povvad on, hyviä siädy pidäy~
~on pouvembi, vähemmin vihmuu~
~emmo peässyh poudal aigoa, vihma zaimi~ (saimi=tavoitti, vrt. saima-veneet)
~povvam päivän luadi~
~Jumal povvam päivän andoi~
~poudani aiga~
~poudaine päivy~
~poudaza, enembäzel pouda kui poudaksini~ (poutaisa, -sa ja -nen päätteiden merkityksistä)
~hauvim maksasta katsottih niij jotta kun on sinini hauvim maksa, siitä tulou vihmani kesä, a kun om puhas valkie, siitä poutakesä tulou~
~tulouko sateini vain tulouko poutakesä~ (nii-i)
~silloi oli kaksi poudukeziä jällekkäi~ (poutakesät muistetaan)
~poudukezäine vuozi~
~poudapakkane~ (kuiva ja tuuleton pakkanen)
~poudapilvi on, itse oli sinini, a ei vihmunuh~
~pilvet hos savistah, ga poudupilved ollah~ (savistah=kiitävät nopeasti)
~poudavui ilmu~
~molei boudzoile~ (rukoile ilmojen jumalaa, m-alkuiset rukous-sanat)
~pouvaksihiine ilmu~
~poudaksini seä~
~povvaksine päivy tänäpäi~
~pouvata, arvuuttoa hammaspalasella~ (povata)
~seäm povvendi Jumal, vihmui yöl tsopotti hyvättsäizesti~
~seä poudeni~
~seä olis povvistundalleh, ga iellist et tijjä~ (eellistä eli tulevaa)
~on kui povvistamizilleh ilmu~
~povvistih kerral, heitti vihmundan~
~kuunkiänälmyksez voibi povvistoakseh, k ei sit povvistannehez, sit hätken vihmuu~ (keskitie)
~pitkä rändä läksi, ei pouvissu~
~nyt tuassen pouvistuu~
~vihman jällel povvistui~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)