~laskuja~

~povenhändä~ (nuotanpoven peräosa)
~kunne kala menöö, se povi, poven ladva sivotah~ (nuotan povi)
~a sid gu povenlevvoile döngöi kala tuloo ga eihäi mujjalle hoduu lövvä gu poven sydämeh~ (nuotan rakenteesta, povenleuat=nuotanpoven suuverkot)
~izändy poveraittsoo, mi roattih päiväz~ (tarkistaa renkiensä eli orjiensa tekemän päiväntyön, "maatalouden" myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, maaorjien korvaaminen traktoreilla ei tee kyseisestä toiminnasta yhtään suomalaisempaa)
~ta tulou se povi ta siinä kalat tulou poveh~ (nuotan povi eli perä)
~ni täyvem poven anto mujehta~ (ohoh)
~poven hardiet, keskipovi, povel ladva, alani ylini parva, plökkö, parvakivekset~ (nuotan poven osia, omalta kuulostavia)
~poveh männäh kalat~
~povelleh on jamottu siglad~ (yläpaulat kierrenuotassa)
~poveh paned vilul käed~
~omat paginat poveh otan lähtiez, k ei mennyh mieldy myö~ (otan sanani takaisin)
~niin ois kun tullun toattoni tuonelasta tahi moamoni moam povesta~ (tuonela ja maan povi, kaksi eri perinnettä)
~povilaudu om pyöryzy halgo kierdiem pohjam peäl, ei anna tukkuh mennä pohjan suul da ylendäy~
(nuotan poven suun kohdalle kiinnitetty koho)
~jos sattu jotta pilautu se kalalykky nin siitä mäni povimies povesta läpi veittsi hampahissa ta koajittih se nuotta ta kaikki nuottamiehet~ (koajittih=savustettiin, kalaonnen palauttavia taikoja)
~povi nossetah veneheh ta povimies kun on nin se kalat puistau vakkah~ (nuotasta vakkaan, ei poljeta jaloissa)
~siitä se povi kul lykättih järveh ni povimies sano jotta, mänet mustana mereh, nouse moalla valkiena~
~yhellä puolell oli se vakituini kumbani povimies, kuhu veneheh tuli kumbazeh se povi~ (kahdesta veneestä vedetty nuotta)
~povinojama~ (riuku nuotan ahdinpuissa, jolle povi nostetaan kuivumaan)
~povem peäz om povirengi, nellitsuppuine laudu, kaks kadajistu vittsoa ristakkah, lavvam peäl, kelloine vittsoin yhtyndykohtaz, sit kuuluu pimies tsiltsettäy~ (kierrenuotan keskellä oleva koho, osoittaa kiertosuunnan)
~a kalavakkojen peällä aina oli se voate peällä jottei ni ken näkis jotta kuin äijän sitä on~ (saaliin piilottaminen)
~kapustah povoadittihez, ennen ei olluh~ (totuttelee syömään kaalia, viljeltyjen kasvien myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, valkonaamojen "edistys"=asioiden varastamista maailman eri puolilta)
~povoskareid da rezlareid ollah nellikablahaizet, vain korjad ollah kolmekablahaizet~ (rekien lainanimiä, povoska=kuomullinen reki)
~kakssoaraized on suittsipovodad~ (suitsinuorat kaksihaaraiset)
~päittsipovod on ykssoaraine~ (yksihaarainen päitsinuora)
~suittsiem poud on nahkaine libo nuorahine~
~poudat peäh nostaldetah, vembeles sivotah rengahaizeh~
~sokiz lähtöö poudasäigehet~ (ohjasten säikeet eli puoliskot)
~povodusäigeh, kaks säigehty om povodoiz~ (povodoissa, vieraat hevoset=vieraat ohjakset)
~varoi sanoo, braa, braa~
~varoi bruakkau~ (varis)
~braigai sanoi, ga mengeä ettsikkeä kunne meni~ (puhui sopimattomia, etsikää se mies, oman "oikeuslaitoksen" rakenteesta, perustuu lähimmäisten tuntemiseen ja vastuun ottamiseen omasta lähipiiristä, ei toimi vieraiden asuttamissa "kylissä" ja "kaupungeissa")
~kurgi praiguu~
~dalgaa hieratti, brakkali nouzi~ (lainasana brakkula)
~vezibrakkuloilla nostaa~
~linnud lennetäh braglatuksen ker lämmäh muah~
~brallittua~ (kuikka)
~vihmuu pramauttau~
~lopulla jo kyllästyy, seäntyy ukkuoh~ (sydäntyy eli suuttuu ukkoonsa)
~pratsettamizelleh palau tuli, kuuzizet puud on~
~kadaja bradzettaa~
~bratsettaa ku pakkane~
~pratsettau kadai tulez~
~vihmu pratsettau levol~ (katolla, vrt. levätä)
~voi pratsettau skovorotkal~ (rätisee paistinpannulla, metallisten astioiden vieraasta alkuperästä)
~kuuzine päre pratsettau palau~
~pratskahteleh tuli palajez~
~hiili bratskahtaa~
~kun alko sintsistä pratskeh kuuluo niin arvasima jotta nyt sinttsi palau~ (sintsi=eteinen, kuulostaa lainalta)
~a ku pratshkeh kuuluu, synnyn kuuneltez~ (synnyn=enteitä, vrt. synnyiksi kutsutut jumalat eli sukulaisten henget)
~yks pratskeh menöy pätsiz~
~pratskevui palamah~
~nuo kuusiset halot paluassa pratskau~
~miula oli kuuzizie halgoloja, polttoaissa ne äijäldi pratskettih~
~pakkani bratskaa~ (elävä olento)
~katso pratskoa pättsi, viriöö~ (viriää=syttyy, lämpiää)
~pättsi pratskav viriöy, kybenet säigäy~ (kipinät säkenöivät)
~lomut on märrät, palaes vai pratsketah~ (lomut eli kerätyt polttopuut, vrt. valkonaamojen metsiä tuhoava "halkojen hakkaaminen")
~pätsi lämbiäy pratskau~
~hiili pratskun andoi~
~bratskuheinä, ku lyöd ni brätskähtää~ (nurmikohokki)
~tuuli puuloi pratskuttau~
~en kielasta ni yhty~ (valehtelun vieraudesta)
~varis praukku vainivolta, korppi kuusesta korahti~
~varis praukkuu~
~koira on ilmasen ikäh pität rahvaham puolta~
~sano totta niinkuv vettä~ (veden keralla vannominen, omat jumalaiset)
~kyläs praudaa ed lövvä~ (vieraat kylät, vieraat valheet, vrt. valkonaamojen totuuksina valheita julkaisevat "sanomalehdet" eli "pravdat", ostaa iltapäivälehti=maksaa valheista)
~ei suanuh heis praudoa, ken oigei ken viäry~ (omat "tuomarit"=sukujen vanhimmat ja vakahimmat, vrt. valkonaamojen rahasta "oikeutta" jakavat, raharangaistuksia vieraille määräävät "tuomarit", mannet eivät osaa erottaa oikeutta rahan keräämisestä)
~siitä vasemej jalkapohjan alta ruhka löyvettih, se sukkahas pantih ta sanottih jotta siitä näyttäytyy unie~ (ruhka=roska)
~midä sanotto, tervehenn elättö, ongo moal rauhuz~
~miärättih parrem piduvutta da sangevuttu~ (paksuutta, vrt. sanko)
~vanhembien aiguzed virrat~ (virrat eli tavat)
~elä jätä vuatteitas prehetälläh~ (hujan hajan, vaatteiden pyhyydestä)
~viruu aivin, voi ei, kurtsisteleh kaikelleh~
~breits eäre pardu, pitk on~ (parran ajamista tarkoittava sana lainaa)
~breindälleh om pardu, pitk on~
~katso meän lapsut prekahtih moate, sellälleh~ (heittäytyi selälleen)
~aivim om prekesky besodaz, kengi toroau, kengi riidelöy~ (viinanhuuruisten "iltamien" myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, päihteitä ja väkivaltaa ihailevien valkonaamojen perinnettä, kutsutaan nykyään "baarissa käymiseksi")
~magoau oigimalleh, vatsalleh libo sellälleh~
~magoau puolehpäiväs säh~ (paheksuen)
~tulel vai brellottelemma~ (makoilemme, vrt. relata, rillutella, kaikki laiskotteluun liittyvä valkonaamoilta)
~heitä brellotuz, nouz eäreh~
~brelo~ (tuohella päällystetty torvi, muita nimiä liru, premo)
~alevu brelottamaz, halgi moas kuuluu~ (lopeta kirkuminen)
~kembo siel brelottoa, pidäiz ehätteä~ (ehättää eli kuljettaa yli vesistöstä)
~heitä brelotuz, heitä itk eäre~ (itku ääreen)
~paimenell on trubane ili bremone~ (torvea tarkoittavat sanat lainaa)
~ilgei on syvvä~ (likaisesta astiasta)
~jämies parusinaz ommellah brezenty da keitinvoil voitah, sid ei vezi tartu~ (itse valmistettu "pressu")
~brezenty pantih piäle, tavarad ei kastu~ (lainasana pressu)
~se om mejjäm Petra~ (ylpeys omista lapsista)
~prestauleeniedu pietäh~ (teatteriesitystä, rahasta teeskentelemisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä (vrt. "elokuvat"), omat näytelmät=pyhiin päiviin kuuluvaa haltijoiksi pukeutumista ja sukulaisten henkien viihdyttämistä, vastakohtia)
~Hyrsyläs sanottih pretkoi, Ylälehes suoluheiny~ (nimien paikallisuudesta)
~ezmäi tsuokoikse työndyy, sit pretkoikse venyy~ (suolaheinä)
~pretkoi on kaidu da pitky suoluheiny, ezmäi pretkoi, sit suoluheiny, mollembii syvväh~ (syötävät heinät)
~dorogulehten bretkoi~ (piharatamon kukkavana)
~bretkoi~ (kortteen kevätverso)
~dorogulehteh kazvau bretku~
~tsotaitse, äjjygo on tavaroa täz~ (laske)
~kolmeh kerdah vuvves pretsedaatel tulov ottamah moamaksoloi~ (kyläneuvoston puheenjohtaja keräämään maaveroja, verotuksen sairaasta alkuperästä, valkonaamojen toisten työstä elämistä)
~tavit preäketäh poigien ker lambirannoil~
~briäkkäy pagizou midä piä kandau~
~preäkähtih kui varoi~
~miän katoksess on priäskuzen pezane~ (pääskysen)
~preäskyläne loadiu pezon katoksen alla~
~syömizii briezguittsou, tsirts on~ (nirsoilun vieraudesta)
~brihaksi sanotah i pojaksi~ (naimatonta nuorta miestä)
~brihoim paginoi da koirien ei pidäz uskuo~ (nuoria miehiä rinnastetaan valehteleviin koiriin, tarkoittanee venäläisiä)
~mie en suvatse laiskoi brihazie~ (en ota laiskaa miestä)
~heitä nygöi brihastandu, ota akku~
~brihastuksen loppi, ku nai ga~
~paraz brihastuzaigu on, en rubie naimah~
~viel brihaistaa, ei ota akkua~
~ei voi häi nejjisty hyveä löydeä, sendäh i brihastau~ (hyvän löytäminen, vrt. valkonaamojen "ainoan oikean", liioittelevat ja teeskentelevät kaikessa)
~häi brihasti kahtehkymmeneh kolmeh vuodes sah~
~brihastui nygöi, jo sulhaiziks kävyi~
~parembazekse tsämittih tukkii~ (siistittiin)
~erähät tytöd alasti jaksetahez, vieretellähez ruispelloz, anna lembi nouzou~ (vieraat ruispellot (rye), vieras ruispelloissa pyöriminen, "eräät tytöt")
~siigukala hyvä kala~
~poigu kazvav tobjaks~ (vrt. Topi)
~mierom priigovoran natsalniekku utferdii~ (verokylän päätöksen esimies vahvistaa, lauseen jokainen sana lainaa, näin käy kun annetaan periksi vieraalle, lopulta jäljelle ei jää mitään omaa, vrt. "suomen" puolella suoritettu vieraiden asioiden uudelleen nimeäminen omilla sanoilla=vielä astetta kierompaa toimintaa, oksettaa elää tässä "teeskentelijöiden maassa")
~häi tsurni mäis, da otsalleh briilahtih~ (laski, kaatui)
~sellälleh briilahtih katso kulleh~
~se mies kurren jytyim briilahtoateh~ (osaa jäljitellä kurjen ääntä, kurkien suvun tapoja)
~sellälleh briilottoa, oigieh juuri soikottau~ (makaa pitkin pituuttaan)
~kurrem briilunda kuuluu~
~jo kurgi briiluu, kezä tuloo~ (kesäntuojia)
~kuules, kurgi kulleh briiluu~ (pyhien lintujen kuunteleminen)
~kurgi briilui suol~
~kurred briilutah~
~lapsed briilutah toa ylen äjjäl, meidy kutsutah~
~midä sinä briilut sie~ (kiljut)
~ainoz on emändykset teil, etto mettsäh lähte~ (emändykset eli ruuanlaitot)
~vihmu oigieh taivahas kirbuou~ (sataa suoraan, kovaa)
~tämä on syys pitkä~
~ruvettih hyvin ylen syöttämäh i juottamah~ (häissä)
~venöähellä oli kakskymmentäviisi vuotta silloin se sluuspa~ (asepalvelus eli lusiminen 25 vuotta, valkonaamojen "edistyksen" luonteesta, viedään alistetuilta kansoilta kaikki ihmisarvo ja sitten aletaan pikkuhiljaa palauttaa "oikeuksia" takaisin, jolloin parhaimmillaankin päästään siihen mistä aloitettiin, tässä tapauksessa valtioon joka ei pakota tappamaan vieraita puolestaan, mihin ei olla suomessakaan päästy 100 "itsenäisyyden" vuoden aikana, mannet kutsuvat tätä pelleilyä "politiikaksi")
~mengäh turjalaine tarjalaine~ (kuka tahansa)
~Hekla priimiyty siihi poikah~ (rakastui)
~priitskahteleh yölievoi halgopinoz~ (lepakko)
~peiboi priitskahtoateh viluloi vas~
~älä priitsoitu meän dieloloih, tijjä vai omii~ (toisten asioihin puuttumisesta)
~ei pijä kiron kera eikä vihassa matkah lähtie~
~tulima sulah soate toimeh~
~siinä eletäh, kostih käyväh~
~prikassiekk on suurembi smotrakkoa~ (uittopomojen nimiä, "metsätalouden" vieraasta alkuperästä, pahin yksittäinen suomen luontoa vahingoittava asia johon on lahjottu mukaan suuri määrä suomalaisia, jos siitä pitää maksaa, on siinä jotain väärää)
~izännät mie panen roadajoiksi, a roadajat panen prikassikoiks~ (vieraat pomot, oma tasavertaisuus)
~tseäräm pohja om pandu minuh~ (nuha ei ota loppuakseen)
~piätsakku, da ni iäreh ei lähte~
~myö kun olima marjassa~ (marjassa tapahtuu)
~jotta kun vain kontieta nähnen unissani, niin jo silloin sulhaset liikkuu~ (kontio-unet)
~heän on kuuluu siuh mieltyt~
~dorogalla luajin liskam puuh~ (vrt. pilkan)
~kierän ukon soat, ku näbieh tulem puhallid a ku hillah puhud ga laiskan ukon soat~ (kierän=ahkeran)
~kui pouduseä rodineh, sit päivänlask ei ylen äjjäl roikota, vihmu ku rodineh, sid roikottau~
(päivänlaskusta ennustamista)
~soitol soittau brimbettäy~
~soittoa brimbetteä kandelehel~
~tämä on azie huigietoi, puhaz azie~ (häpeätön)
~kalat prinkahtellahez järvez~ (hypähtelevät)
~latikan selälleh kuin panet, niin se paikalla prinkahtau, da on do kohallah~
~kaloil vai hännät prinkkahuu järvez eläjez~
~marjakatti hyppie prinkasteloo~
~kirppu prinkastuu~ (hypähtelee)
~kandasuoni on leikkavunnuh, siit se jalga prinkkoa astues~ (vrt. käännöslaina "akillesjänne")
~kalad vihmoa vast eletäh prinketäh ylen äjjäl~
~vezi vai prinkkuu kivie vaste tuulel~
~mujehet häntöä prinkutettih päivöä vassen~ (tervehtivät päivää)
~noustih vejem peällä kisoamah mujehet~ (iloiset muikut, vrt. aikamme jätevesissä elävät surulliset muikut)
~älä bringuta vittsoa, puuttuu silmäh toizel~ (heiluta)
~istu laavulleh, älä dalgoi bringuta~ (istua laadulleen, vrt. laavu)
~soittau prinkuttau hyväh loaduh~
~ainos prinuudiu roadoh se izändy~ (isäntä pakottaa työntekoon, "maatalouden" eli maaorjuuden sairaasta alkuperästä, "maatalous"=vieraiden lajikkeiden kasvattamista pakolla alueilla jonne eivät kuulu, miten kyseinen toiminta voi olla laillista tämän päivän suomessa, ja vielä valtion tukemana, käsittämätöntä)
~saldattoim priom on linnaz~ (kaupungissa asevelvollisten kutsuntatarkastukset, kaupungit=kaiken vieraan ja väärän lähde, eivät voi koskaan edustaa mitään suomalaista, purettakoon pois)
~griizi ku liikkuu pienenny, vastat ei vojja~ (vastat=parantaa, vrt. vasta)
~helmoih, kagluksih neidized da akad laitah rupitetah priboroa~ (laskoksia, lainasana)
~heil koiril om moine tökkihändy~ (töpöhäntä)
~tulov vetty levuo myö alah~
~vihmoa priskoaloo~ (roiskuu, sataa kovaa)
~brizgat täs piemmö nuotan jamohuu~ (nuotan valmistuttua, oma sana loppiaiset eli lopettajaiset)
~brizgat pidäv uvven sovan soaduu~ (uuden vaatteen valmistuttua, oman työn taianomaisesta luonteesta)
~hiilavoa vettä priskai peäl kylys~ (roiskii)
~nännimajjol brizguat silmät, sid ei ehtynnyh maido syväindy sorra~ (sekoita lapsen vatsaa)
~priski ken on, ratmakk on~ (riski, rivakka)
~kalat priskiettih ehtypuolel, eliettih järvez~ (hypähtelivät, kalojen elämää)
~yläh vai hyppeäv vezi rannaz, priskau tuulel~
~seppä pihal lambizen lauloi, piened maimazet peäl priskamah, lohenkalat peäl loimahan~ (omat sepät eli sanasepot, vrt. kansanrunojen metallia takovat saksalaissepät)
~kyvendy priskau lattiel~ (sinkoilee kipinöitä)
~priskun andoi vetty kala nostajez~ (roiskaisi vettä pyrstöllään, kaikki pyytämiseen liittyvä enteellistä)
~priskuizil ollah lapsed, toine toizel lykitäh vetty~ (vrt. "vesisotaa")
~vetty kauhal mätettih vastam piäl da priskuteltih~
~saliessa vejellä brizgutetah~ (saliessa=hulluteltaessa)
~vetty brizguttau lapsi~ (roiskii käsillään)
~sebäi kovah~ (halasi, vrt. sukunimi Seppänen)
~kustu briznitäh kudzoid~ (roiskivat kusta kusiaiset, jos häiritään)
~ois ollun hyvä honka, vain niin oli paksu, jotta ei voinum pristuaniutuo leikkuamah~ (vanhojen puiden kaatamisesta, hankalaa omilla työkaluilla, vrt. valkonaamojen elämän vastaiset "moottorisahat")
~ilokse kummampaginoa pajistah~ (sukkeluuksia, kompia)
~lehmäm pridoanoikse toi mutsoi~ (myötäjäisiksi, lainasana)
~priduanoiks annetut sovat~
~se kuto sitä pritoanievaippoa itselläh, jotta kum mänöy miehellä ni oli vaippa sielä~ (vaippa eli peite)
~pridzahtih vettä vähäni~ (ripautti)
~vihmoa pridzahutti~
~itköö pridzavuttau pordahil, moamoa vuottau kodih~ (lapsi)
~jeä pritsetteä, ku hoikka tuloo~ (hoikan jään aika)
~jeä pritsettäy halgiou~
~razvoih ku vetty menöö, sit pritsettäy~ (rätisee)
~ku talvel roih midä tahto pritsiniä, keitetäh vasta, juotetah, jo i tervehtytäh~ (juotetaan sairaalle kotieläimelle kesällä sidotusta vastasta keitettyä vettä)
~pätsil pandih jyveä kuivah, ned vai sie pritskahtellahez~ (ritisevät)
~leppeä hiilevytetäh niittii hieruo, sil junuo laitah pritskahutetah~ (lepän hiilellä värjäämistä)
~särrin kuran, se andau pritskun~ (uimarakko paukahtaa)
~pritskatah pannah kate lujaizeh puzuh~
~aldo pritskoahes kivie vaste~
~stoarostu pannah vägeh pritskatah~ (pakotetaan väkisin kylän vanhimmaksi, kylien ja valtarakenteiden vieraasta alkuperästä)
~puu pritskehem pideä, kui talvel kylmeä~
~jeä pritskoa, katkieloo vanoil~ (vana=railo)
~kadai vai palau, kybenet pritskau~
~kuuzizet hallod lämmites pritsketäh~ (rätisevät)
~lapsi vezirengis käzii pritskuttav~ (renki=sanko)
~nygöized nuorizod ei katsota sanojez, rodikkah moamal huigei libo abei~ (emolle tulee häpeä tai apea)
~tulgua briuzapiirualla~ (riihenpuinnin loppiaisiin, priusa=varsta)
~privutsk on hänel duakkoa, paistez ainoz duakkau~ (huono tapa sanoa "da" toisten puheen päälle, valkonaamojen päälle puhuminen=oman puheen vastakohtaa)
~padalastuloi~ (ruukun sirpaleita, oma pata=saviruukku)
~sanotah, ku varoi broakahtah hangel, jo on varoi tulluh, hengiz on~ (varisten saapuminen, alkujaan muuttolintuja)
~varoi bruakahtih~
~varoim broakeh~
~broakkan~ (jouhisorsa)
~bruakki~ (helmisimpukka)
~bronit bruakittih~ (korpit)
~varoimpoijad broaketah~ (variksenpojat)
~broni bruakkau~
~harakkannu hatsatetah, varoinnu bruaketah, itkietäh, pajatetah, kaikelleh opitah händy smuttie~ (hmm)
~varoi broakkau~
~kui varoi broakkau pagizou~ (varikseen vertaaminen)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)