~laskuja~

~varoi broakkuu~ (vrt. varis, oma kantasana, vieraana pidetty i-pääte ja s-pääte)
~broakkuu kui varoi~
~varoid bruagutah~
~proappula~ (linnunmuotoinen tuuliviiri, päässä metson pyrstö)
~syyväh juuvah ta piruijah~ (piruija=pitää pitoja)
~niin silloin oli suoriuvuttu toas parempih~ (pyhäpäivinä, suoriutua=pukeutua)
~suluo pannah pruazniekaksi~ (vieraat pyhät, vieraat väkijuomat, omalta kuulostava nimi)
~alaiziz on suud mujutetut sinizeh libo ruskieh~ (värjätty lapasten suut)
~kindaham pidäz olla näbei da pehmei~
~eräz vien ottajes sanoo, vezi kuldaine kuningaz, otan juvva vetty tervehyökse~ (veden kunnioittamisesta, vrt. "kraanavettä" käyttävät pintavesiä saastuttavat nykyihmiset, jos joutuisivat juomaan likaamiaan pintavesiä ymmärtäisivät kuinka vaikeaa eläimillä on, "kehityksen" luomaa "taantumusta")
~k ei Mua emä suuttuz, gu nenga mattii panetto~ (kiroilua inhoava maan jumalatar)
~vedoine, puhtasta, pellasta oigiedu hengie, lapsiem pestes kylyz lugietah~
~proavilad om pitkizin levoh alatsi lavvoiz, parrem moized, pyöryzäd, viilaz da viilah~ (viilasta eli päätykolmiosta toiseen kulkevat kurkihirren suuntaiset kannatinhirret)
~moatittsuparz on alemban proavilparttu~ (hirsien nimet lainaa=maanpäällinen hirsirakentaminen lainaa)
~sit pravilparzi konzu nostetah, sut tuvvah salvajil viinaa, azutah keitimpiiraadu~ (vieras hirsirakentaminen, vieraat harjannostajaiset, vieras viina, vieraat piirakat)
~pilvii Jumal kazvattoa~
~akoil on jupkis proimad, alatsi kooftaz~ (kooftan eli puseron alla proimat eli olkainhameen olkaimet, lainasanoja)
~proimad on kajjembaizet kahtu sormie, yhty moadu ferezin ker, alustu palttinoa, agjad on ryndähiem peäl, toizet sellän toakse yhtes sijah peälekkäh, yhtytäh ferezih~ (proimien eli olkaimien rakenteesta)
~naisep pijettih siitsavikkoa, proimaniekkoa~
~luaji proimet siittsah~ (siitsa, siitsavikko=olkainhame)
~sih aigah piettii vie proimikkahii ferezilöi~
~talvijupkad on vai proimikkahad, jygiembäd on näid~ (paksummat olkaimelliset talvihameet)
~tässä olkapäiltä tänne harteih ta rintah soahen ne oli ne proimut siitä~ (olkaimet)
~heen nägöy da pagenou pois~ (ihmisiä pelkäävät karhut, tuliaseita käyttävien pelkureiden vaikutuksesta maan alkuperäisasukkaisiin)
~siiritsi minus proidii, ei ni tervehytt azunnuh~ (kulki ohitseni tervehtimättä, vrt. siiri, sir)
~mieron nuuda jogahizes proiji~ (vieraat kylät, vieraat kulkutaudit, kylistä eli kaupungeista ei tule koskaan terveellisiä asuinpaikkoja koska ne on luotu luonnon lainalaisuuksien vastaisesti, harva-asutuksella on syynsä)
~unipeä proiji, ga eibo ni uinot enämbi~ (unen pää meni ohi)
~kärbäzed birbetetäh~
~nytten rosia ei uo~ (rosia eli kastetta, kuulostaa lainalta)
~hallam projjihuu buolu pehmenöö, sieni kuoloo~
~pägiez oli tsuustikkoine, en voinnuh roadoh mennä, sid dorogupleskoa piin, siit hubeni~ (paransin paiseen piharatamolla, vai rakon)
~kaikem maijon koadoi stolal, olet hyvä umbisilmä~ (oma "kiroilu"=hauskojen lempinimien keksimistä)
~jeäm murendi tuuli~
~meilä on jo rysät järvessä, vaiv vähäksi ne soalehet vielä jäi~ (kalastuksen aloittamisesta, jäiden sulaessa, virtapaikkoihin aiemmin)
~jeäh lähtien loadiu da vai tsuksuttav yhtel onguol~ (laatii jäähän lähteen eli avannon, pilkkimisen outoudesta, ei onnistu omilla eli metallittomilla työkaluilla, oma perinne=sulapaikoissa pyytämistä / avantojen auki pitämistä / kesäkalastusta)
~midä izä igänäh, sidä poiga polvenah~
~izä kirgai, Matpii, suorie vai eäreh veneheh~ (vieraille miehille puhumasta, tytärten perään katsominen, vrt. lastensa virheitä sivusta seuraavat nykyajan "vanhemmat")
~bronni bronnilda silmöä ei nokkoa~ (korppien sukuun kuuluva ei vahingoita korppeja)
~broni kruakkuu~
~musta broni~
~on i harmuada bronie~ (harmaita korppeja eli variksia, vai sukupuuttoon kuollut korppien alalaji)
~vuota kuni musta broni harmauduu~ (korpeista keksittyjä sanontoja)
~siul ei sua ozata tähä bronih~ (häh)
~broni musta i harmaa selgä, krilat mussat~ (krilat eli siivet, ts. varis)
~broni lindu ei oa ylem musta~ (varis)
~mustalindu bronnizeni, linduzeni kuperra takkas, sano soalehes~ (kalastaja yli lentävälle korpille)
~uvviskaloa, onhai ku hutut pehmukkaized~ (uutiskalaa, tuoretta kalaa, kevätkalaa vai syyskalaa)
~igähammastu myö ei ole vanhu~ (ei ymmärrä)
~neidizil om prosku ryndähäl~ (rintaneula, metallia=lainasana)
~vejestä kun oli, nim mäntih rantah~ (pyytämään anteeksi vedeltä)
~metsännenä~ (parannettiin käymällä pyytämässä anteeksi metsältä)
~hobjaine dengu verhakse pannah vezirandah~ (hopearaha verhaksi eli uhriksi)
~luandalah kävväh muahizem periä~
~kiriköz myvväh proskunoi~ (ehtoollisleipiä, valkonaamojen ahneuden uskossa kaikki pyörii rahan ympärillä, mannet eivät osaa erottaa uskontoa rahan keräämisestä)
~prosaz laitah piiroadu, sultsinoa, koassoa~ (prosa=hirssin itäisempi lainanimi, kaikki viljellyt lajikkeet lainaa)
~brossupudro, maido da brossu havvotetah pätsiz, syvväh kuasannu i sultsinaz~ (hirssipuuron ohje)
~tulem peäl ei ole miituttu suuduo~ (tulta ei voi syyttää mistään, ihmisten lakien yläpuolella)
~männäh hettehen laijalla ta luvetah~ (parannettaessa)
~kun sattu niij jotta ois metsästä hinkautut~ (vaiva)
~purosta on heittäytyt~ (vaivojen alkuperän tunteminen)
~hartsu on brossu, leibä, liha~ (hartsu=ruoka)
~vejen toatto, vejen moamo, vejen suuri sukukunta, vejen helie heimokunta~ (veden väen puhuttelemista)
~Vedehini rubei pyydämäh, jotta prosti händä~ (prosti=anna anteeksi, lainasana=lainatapa)
~minul on hänen peäl verine viha, vied ni muad ei prostita~ (vedet ja maatkaan eivät armahda, anteeksi antaminen=lainaa, kostaminen eli tasoihin pääseminen=omaa)
~olin iell eglistäh metsässä~ (vrt. toissapäivänä)
~syöttiäne mettsäzeni, spassibo griboilda, tänä vuodena enämbiä en tule, kumarduatsin da kodih läksin~ (metsän kiittäminen syksyn sienistä, kiittämistä tarkoittava sana lainaa)
~samalo leikatah laapah~ (pirtin nurkka tasaiseksi)
~lähil k om mettsy, ga prost on kerätä puudu regeh~ (helppo kerätä polttopuita rekeen, vrt. omituinen elävien puiden kaataminen)
~et pie huozuo, tuhaitad eloloi~ (et pidä järjestystä, tuhlaat ruokia, vääränä pidettyä käyttäytymistä)
~syöndaiga rauha aiga~
~Tiitan joukko~ (perheen kutsuminen joukoksi)
~duumaitsed händy, ga hiitroi on~ (hiitroi eli viekas, vrt. hiiri)
~ounas prostonou, a tsoma ei tuhmene~ (sanonta, prostonou=tyhmenee, lainasana)
~kylyh mennäh da hiestytäh~ (vilustumista ehkäistäessä)
~tytöt pijettih vartukkoa~ (esiliinaa, kangasvaatteiden nimet lainaa, vrt. kotoperäiset turkis ja kuituvaatteet)
~broda on suurembi luhtoa~ (vetinen kohta metsässä)
~kuin vyöstä suate pidi veissä brodie~ (rämpiä)
~brodiu suoda myöten~
~kurki pitkäsorkka, soijem protija~
~brodnikalla pyuvetäh talvella tedrie, pirotetah kagrua brodnikan alla, ruvetah syömäh tedret, brodnikka langieu piällä~ (protniekka=ansaverkko, omat ja vieraat ansat)
~brotsalla kalua tarvotetah~ (rantanuotalla, rotsa, kuulostaa lainalta)
~puudissat ollah verkossa raadazet, a brotsass ollah kivizet~
~haagie pyyvetäh brotsalla i verkoloilla~
~varussetut piiruat panemma kiuguah paistumah~
~proutivo, paissettava lista~ (paistinpelti, metalliset astiat=lainaa)
~jogahistu kaimailed da vastailed~ (kaimailet eli saatat, vieraista huolehditaan kotipiirin rajalle asti)
~ga minä tostimmoh järgieh~ (tostimmoh=huomasin)
~minum peäl pruihkau, vaikkanaizekse suudu murraldeloo~ (murjottaa)
~koivut karzi pitkäks bruihkuks, ainoa pideä ladvat karzie regeh panduo~
~heinikös kalad bruizetah~ (loiskivat)
~brujii myö elä, älä vägilöi myö~ (elä työkalujen mukaan, älä riko työkaluja)
~huozokaz emändä kyllä häi huozom pideä taloil~ (pitää huoson, vrt. pitää huolen)
~se om brujatoi taloi, si ei hoavata loadie ni miittumoa, aivin kyläz etsitäh~ (siinä talossa ei valmisteta mitään itse, uusavuttomuuden ajan alkua)
~täm om brujovoi koiru, kudrev on~ (kauniskarvainen koira)
~piettih brutfoa, kapustoa, ugurtsoa, fokloa~ (lanttua, kaalia, kurkkua, punajuurta, viljeltyjen lajikkeiden myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, varastettu eri puolilta maailmaa, valkonaamojen "edistys")
~istuttajazet pidäv istuttoa ogorodah~ (omat taimet, vieras puutarha)
~mi sie brulahtelleh viez, toinah slöpöid luhtaz ollah~ (varmaan sammakot lätäkössä)
~löpsöi brulahtih luhtaz~
~liendä on vähäistä sagiembi, koassoa notkiembi~ (ruokien nimeäminen sakeuden mukaan)
~laps pideä bruzgaija~ (parantaa purskauttamalla vettä suusta)
~kuham mie bruzgaitsen, lähtöö tsingat~ (tsingat=vaivat)
~laps ku itköv äjjäl, sanotah, virtyi~
~märkeä suota kun assut ni se vaim muta prutskau~
~bruussu, rauskaja, valgie, kova~ (rouskulaji)
~bruuttu~ (mateen mäti)
~brylly on luajittu raidazesta vitsasta, sertsa otettu i piäh tuohine sarga kiäritty truban tabah~
(pajupilli, sertsa=sisus)
~netsem pryökin ker ni midä ei pie sinul roadoa tänä kezän~ (pryökin=suuren vatsan kanssa, raskaana ollessa)
~prähkän, jygie on nostoa~ (prähkän=ähkän, ähkin)
~pie muzikka muskam mieldä~ (muska=mies)
~vetty präjjyttäy kivie vast~ (loiskuttaa)
~kanna hyväzesti, älä präjjytä vezii~ (veden pyhyydestä)
~kohti sanoi präigäi~ (sanoa kohti, liian suoraan, kursailematta)
~sanuo präigäy, paginal peäd ei tijjä~
~ildapuoleh väzyi~ (lapsi)
~bräikähtis sellälleh laps juosses~
~meri präiskyy huulillani, sammalet silmillä päräjäy~ (loitsusanoja)
~halteissah hyppiy ta präiskyy~ (noita)
~vaiku präskeäv yheksätt alduo, silloi on aldo kui late~
~rita prällähtäy~ (ansa lauetessaan)
~olet hyvä brällätti, kaikenjyttyöm bärbätät pagized~ (puhut kovaa)
~va kun vihmoo brälähyttelöö~ (sataa sataa ropisee)
~tsuasut pränkytetäh, ei tietä nygei omoa aigoa~ (kellot rämisevät, vieraan ajanlaskun alkuvaiheita, oma ajanlasku=päivän mukaan elämistä)
~kello pränkätteä, paha eänini~ (pahat kellot, herättävät orjatyöhön kesken unen, heittäkää pois "digitaaliset" orjakellonne)
~jänne pränkähteles savitez, ku poalikal vedeled jännetty~ (savita=karttaa, piestä)
~en voi ni kattsuo kezäkezreämizii~ (jokaisella työllä aikansa, väärään aikaan tekemistä paheksutaan)
~hyvin brädii kezrätä, langa valuu nygöi~
~langat prädin, pidäy kangastu panemah ruveta~ (prätie=kehrätä)
~tyynez lahez lahnat prätskeä, mallol maimazet kudoo~
~aldo prätskeä randah~
~kalat tyynez lahtes prätskäy, kos ku on guvalleh~
~aldoloim bräyzeh~
~joves kalam bräyzeh menöö~ (präyse=loiske)
~säynäd jovez bräyzetäh~
~kalat bräyzetäh lämmäl seäl~
~allod bräyzetäh~
~präyzetäh lapsed randaizel, ujjetah~
~soudoa bräyzytteä pahah loaduh~ (soutaa oikein)
~aldo kivilöi bräyzyttäy~
~allod bräyzytäh randah~ (vrt. pärskyvät)
~säynäd bräyzytäh kossem pyördies~ (jokisäynävät, jokikaloja ennen sukupuuttoon kalastamista ja myrkyttämistä)
~vezi bräyzyäy~
~umbitsukkelih bräyzähelläh~ (pojat sukeltelevat)
~kala vedeh bräyzähtih, heheh elizit, ohoh olizit~ (hmm)
~vezi bräyzähtih rannaz, kala oli toinah~ (toinah=varmaan)
~mi lienne präyzähtännyh, vai lienne Vedehine hypännyh~ (hyppivät kalat=Vetehisen hahmoja)
~vedeh lykkäi präyzähytti koiran, kezoin uitti~
~vezi brölizöy kivien keskez~
~koiru katso veiz uikseneloo~
~itkietäh Venan akad ainos~ (itkemisen ja itkuvirsien vieraasta alkuperästä, vrt. "slaavilainen surumielisyys", tietäjä Joutavainen itki kerran 20 talvea sitten, sitä ennen lapsena)
~kirguu sie, kodih kuttsuu~
~muata brötkähtih~ (vrt. rötkähti)
~magoat siit prötkytäd, nouz eäre~ (ääreen-sanan käytöstä, vrt. tulen ääreen)
~brötkötteä pitkälleh enimyttäh~
~kalad järves prötsketäh eletäh~
~allon hyväm veneheh ajoi tuuli~
~bröyzeh menöö rannaz, kalad kizatah~
~kalat kuvun aigah bröyzetäh viez~
~lumi pröyskeä jallan oal~ (röyskää eli narskuu)
~pröyskäy söhlöjeä keveäl jallan oal~
~pröyskytteä astuo hanges~
~astuu pröyskyttäy hangez, kuz upotteloo, kus kannatteloo~ (vrt. keinotekoinen "missä")
~jalgu pröyskähtäh, hangeh uppuou~
~pröyskändähini on, en voinuh mettsoi hiivuo~ (röyskäntähinen, narskuvan / upottavan lumen aika)
~uinnam bröyzytez mänöö, kedä siel kezoil olloo~ (olla kesoilla=uimassa)
~koira uiji bröyzytteä~
~vetty bröyzytti kare, kai kastuttih~
~meile ku suuri kala bröyzähtäh, onhai ku muzikku hyppeäy~ (suuri kala hyppää kuin mies)
~tuulemah puhahtih~
~sytyi puhahtih kaski, kai paloi ripsahtih~
~katso Jumala tuulda puhahutteloo ylen ravieh~ (ravieh=kovaa)
~tulehmoh puhahutti tulihiileh tuli soaha~ (tulehmo=hiillos)
~tuuldu puhaittau, jo lehted lekkuu vähäizel~ (lekkuu=liikkuu)
~puhakka tuuli suvespäi~ (tasainen)
~puhakko tuuli, vaste puhaldau tuuloo, jo järelleh viendovuu~ (vientovuu eli tyyntyy)
~puhakko~ (puuskittainen tuuli)
~puhakka inehmini~ (pulska)
~tuulda puhaldeloo~ (kovaa)
~tuuldu puhaldeleh~
~puhallus pitäy puhallusheinällä parentoa~ (puhallus eli turvotus)
~lauhuttoo puhallusta~ (lämpimällä vedellä)
~puhalluz laiveni jallas~
~puhallus lauhtuu~ (vrt. laskee)
~puhalduz on jalloiz~
~puhalduz lauzeni~
~puhalluksiss on käsi~
~poskipieli om puhalluksissa~
~puhallusheinä~ (kallioimarre / huopaohdake (lehdet) / laukku / piharatamo)
~käem puhaldutti, ambujaine puri~
~otettih astieh vettä ta siih puhallettih ta veitsellä hämmennettih~ (oman parantamisen pehmeästä ja miellyttävästä luonteesta, vrt. valkonaamojen vastenmielinen "terveydenhuolto", mannet eivät osaa erottaa parantamista rahan keräämisestä)
~puhallettih ta sanottih~ (loitsusanat)
~ennein kylyh mänömistä siih kipieh puhallettih ta siitä luvettih~ (parantavat sanat)
~ei pie puhaldaa eiga tuli sammuu~
~liemeh puhaldi~
~siitä mänöy ta puhaltau sen tuohuksen~ (sammuksiin tytär, kosijaistapoja)
~hiileh puhaldi tulen~
~puhaldakkua tuli~
~puhaldan hiileh, tuli roih~ (roih=syttyi, syntyi)
~puhalda tuohuz, älä jätä yöks palamah~
~hyväl seäl terväh puhaldau tuuli, sovat kuivetah~
~tuuli puhaldi vähäzel viluskoitti, eiga ylen olluz räkki~
~tuuldu puhaldau~
~kun hyvim puhalti keän, niv vesiheinällä hauvottih, kylmällä~ (puhalluksen hoitamista)
~vuapsahaini ambuu da jälem puhaldau~ (ampiaisen lainanimiä, wasp)
~vatsam puhaldi~
~vuapsahani nokkuau, da siidä i pahkam puhaldau~
~ambulan ku ambuu siidä se puhaldaa~ (ampulainen eli ampiainen)
~sokam puhaldi, hammasta kivisti~ (sokan eli leukapielen)
~minun käin kulleh puhaldi~
~amburiane nokkoaa, sit puhaldoa sen kohtan~
~nägö puhaldu, niin hammasta kivistää~ (näkö=kasvot, posket)
~satatiin, käzi puhaldu~
~jallat puhalduu toizel kuolendan iel~
~puhas on pirtti, nyt ollah puhtahat~ (puhtauden vaaliminen)
~ei siinä muuta kum puhtahalla veillä valoa lapsi ovilla~ (valetaan lasta syntymän jälkeen, kynnyksellä)
~andakkua puhas paida ved lähen kylyh~
~lattien pyyhin, tuli puhas~ (kaikki hyvin)
~puhtahad linnut~ (syötävät)
~ambu vazaman jouzella~ (omat pyssyt)
~puhtahalla hangella~ (koskemattomalla, lumen pyhyydestä)
~puhtahissah on~ (puhtaissa vaatteissa)
~puhtahasti roadoa~ (puhdas eli oikein tehty työ)
~hyö ylem puhtahasti eletäh~
~puhaz on täz azies, elä händä veäritä~ (puhdas eli syytön, vrt. väärä)
~puhtahad linnud om peätsköi da joutsen, pilloa ni kel ei laita~ (pilaa eli vahinkoa)
~pääköi on se hyvä lindu, puhtaz lindu~ (pääskynen?, vrt. sukunimi Pääkkönen)
~puhtas pagin~ (valheeton, kotoperäinen suhde valehtelemiseen=omille ei valehdella, vieraille ei sanota mitään tai valehdellaan, jos eivät ymmärrä olla kyselemättä)
~puhtahast eletäh, ei ole midä liigastu~ (puhdas elämä)
~pidää puhtahissah lähtie rihmazem panoh~ (syksyn ensimmäisten ansalankojen panoon,
sukupuoliyhteydestä pidättyen)
~puhtahissah ku pyvväd, sid ei ni miittuine voi koskie linduu~ (mikään ei koske ansaan jääneeseen lintuun, ts. lisää pyyntionnea)
~ovessiloin valelles pidäy puhtahilleh olla~ (pidättäytyä sukupuoliyhteydestä vihanneksia kastellessa, vrt. marjaan mentäessä, elinkeinojen pyhyydestä)
~umpilampi lapsines, peiponi perehines~
~puhaz mettsä, puhas puu, puhaz moa emä, kallis kandoni, kattsomah i vardoimah~ (metsän, puun ja maan henkien puhuttelemista)
~mäne puhaz vezi ielleh, matkoa päivilleh~ (vedenhaltijalle puhuttaessa)
~katso, täz on omoadaz nahkoa palani, mäne huijutoi, puhaz mettsä, päivilleh~ (nainen nostaessaan helmojaan karhun nähdessään)
~kestä puhaz mettsä loitombana~ (karhulle)
~puhaz mettsä, elä piäl tule~ (karhu=metsä, metsänhaltijan eläinhahmoja)
~puhtahal tiedohuol omaks otti häi ukon~ (tiedohuol=taialla)
~vierahil jäi kodi, ittseh jällillist ei jeännyh~
~puhtaz yö oli~ (pimeä)
~puhtaz on kieli hänelleh, eigo segoa eigo tartelle~ (vrt. takertele)
~ne hirret puhtahaksi kuoritettih~
~iham puhtahaks jaksavui~ (riisuutui alastomaksi)
~puhtahaks elod kiskottis saldatad, vai kui suuh da kädeh jätettih~ (sotilaat varastivat kaiken ruuan, sota=yksi valkonaamojen tekosyistä varastaa, rauhan aikana kutsuvat varastamista "kaupanteoksi" ja "kapitalismiksi")
~sygyzyl riist om puhtas~ (puhdas eli talvikarvassa)
~puhtas oravu puittau äjjäl~
~puhtaz oravu~ (harmaa, talvikarvassa)
~se igä kai on se Annin moamo ollun niin puhas käzine~ (puhdas käsinen, puhtautta rakastava)
~puhtaskäzin emändy~
~puhazmielini~ (siisti)
~puhazmuodoni~ (siisti, hyvätapainen)
~ylen om puhazneroni, hänen roadieh ryttyö ei jeä~ (taitava käsistään)
~pesi voattiet valkosekse, puhasteli puhtahakse~ (pesulaulut, oma työ laulattaa, vieras kiroiluttaa)
~puhassydämini~ (siivo, rehellinen)
~kylyh ku i synty ta i kylvetettih ta pestih ta puhassettih~ (lapsi)
~vesi alahakse, lapsi ylähäkse, pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse~ (luetaan vastasyntynyttä pestäessä)
~hiilet otettih pois ta se oikein hyväsesti puhassettih~ (kiuas, Tulen emoa muistettaessa)
~aigani lindu nenöä puhastau, a myöhäni vasta siibiäh ojendau~
~perttie puhassimma~ (pirttiä)
~puhassettih nännimaijolla~ (vastasyntyneen silmät)
~pidää nyörit puhastua~ (nyörit eli savutorvet, vrt. lainasanalta kuulostava truba)
~barbane puhassettih stobi anza libestyis pois ku lindu mänöy~ (veistettiin ansaa jännittävä varpu liukkaaksi)
~töidä puhassettih~ (pellavia, vieras työ)
~kaloja puhastima ta pesimä~ (oma työ)
~vuota puhassamma kalat~
~siendä puhassetah soruloista~ (roskista)
~puhassetah gribua~ (tatteja)
~puhastua jagoloida keviällä~ (jäkäliä?)
~miss om märgä paikka, i miss om puhassettu, sielä kazvaa horsmua~
~puhtastetahez da pestähes päiväm peäl~ (päivän päälle, jälkeen)
~kun ollou rättsinälliset, pitäy puhastuo~ (kuukautisten kiertonimiä)
~kylys puhtastuu~
~pestyy perti puhtastui~
~kylyh käydyy puhtastui~
~syväim puhtastui, ilm avavui, sanuo ku puutui gorad~ (kun sai kerrottua murheet, surua tarkoittavat sanat lainaa)
~pagana oravoa ei soa ambuo, ana puhastuo~ (kesäeläinten pyhyydestä, haltijoiden ja toteemien eläinhahmoja)
~ku lehti langiou puustu da mettsy ku puhtastuu, sit puhtastuu metsän riistat kai~ (lehtien putoaminen=metsästyskauden aloitus)
~neidiine on moine puhtasverine~ (kaunisihoinen)
~midä puttsine puhajad, sadavandehine sanod~ (astioiden pitäminen elävinä)
~tuuli puhajau~
~suvituulda tuuloo puhavuttoa yhteläistä, liennäkkäistä~ (tuuli-tietäjät)
~tuuloo puhavuttau volaizeh~ (hiljaa)
~azie om puheis~
~azie lähti puheil~ (vrt. ottaa puheeksi, oma harkitsevaisuus, vieras "suora puhe")
~hyvim pehmie puhe oli ollut sielä~ (tverin-karjalassa)
~midä myö on sattavunnuh, sidä myö puhe löytäh~ (parantavat sanat vamman mukaan)
~mado kui nuokannoo, sit kolmed yheksät puhiet pidäy, moin on vihazu~ (vihazu=myrkyllinen, vrt. sukunimi Vihavainen, kyystä polveutuvia sukuja)
~puhteida pidämäh ollah meän rahvaz rakkahat~ (hämärää pitämään)
~puhtied on ylem pimiet~ (puhde-sanan alkuperästä)
~siinä talossa ollah rahvas hyvim puheliekkahat~ (jokainen talo erilainen)
~vesi ov vanhiv velleksistä, puul löyly puhelijista~
~puun jälem puhelijua~ (puhujaa eli parantajaa)
~tuldu puhelen hiilih~
~puhevui tuulemah~
~puhiendih tuulemah~
~kimalehet ku puhietah menemäh, sid välttäi vai tiel eäre~ (väistän lentäviä kimalaisia, omaa eli luonnonmukaista käyttäytymistä, metsässä kaikki tasa-arvoisia)
~sihisi ta puhisi kun kiärmis~ (kyiden suvun tapoja)
~ambujaizet puhistah pezäz~
~tuuloo puhizoo~ (tasaisesti)
~tuuli puhizoo loiviesti~ (heikosti)
~tulen isku ta ukkosen jyry on villam puhistimet~
~tuuldu puhizuttau pilvii vaste, pilved ruvetah nouzemah~
~umbipahloh itköö, huulien sydämes puhkateleh~ (itkee suuta avaamatta)
~buhkahtih langeni da vie kuhmun otsas sai~
~kirvez vai buhkahtih, tsubuu nouzi~ (kirves putosi veteen, tsubuu=kuplia)
~puhkahtih savuo truvas~ (savutorvesta, vrt. truba=tuohitorvi)
~miula korva kivisti, korvah puhkai märrän~ (korvatulehdus)
~otsan ähkäi, puhkai, veri lähtöy~
~kum mujehie joattih nin ne erotettih pois ne suuremmak kalat, veittsikalat, veitsellä puhattavat~
(saaliin jakamisesta)
~kun tultih nuotalta ta ruvettih kaloja puhkoamah~ (puhkomaan eli perkaamaan)
~mie do kogo korvon puhkain tänä piänä~ (perkasin korvollisen kalaa)
~kaloi puhkoaa~
~puhkua kalad da pane kurniekkah~ (kalakukkoon)
~pidää kalat puhkata da keittää~
~kolmesta koh kiiskat oldih puhennuot~ (kiiskat=suolet, vrt. kiiski)
~koivun ugra puhkei~ (ugra eli urpu, vrt. ugrilaiset, koivusta polveutuvat heimot)
~vasta kui kudzu silmilleh puhkeni, ga jo neijisteä~ (koiranpentu kasvaa nopeasti)
~mustoi kukal puhkeni~ (mustikka)
~a konza kum muajäitsäd ruvettih kazvamah, niin sanottih sto jo metsässä griba puhkieu~
(maamunista alkaa sienestyskausi)
~lehti puuh puhkioo~
~muuroi tupesti, sit puhkei halval~ (muurain, tupesta kukkaan)
~paginal puhkei jälgimäi, ezmäi oli suutuksiz~
~puhkeni tuulemah, tuuttsah~
~purtsotti, purtsotti, ga jälgimäi Jumala vihmah puhkeni pilvizennä~ (vihmaan puhkeava ilmanhaltija)
~poigazet ku puhkou, millä heen ne kandau därveh~ (tiira poikasensa)
~tuuli puhkuttau~ (myrskytuuli)
~kuriu puhkuttau~ (tupruttaa tupakkaa)
~ojaz vetty pagenou nygei keviäl~
~tules savu lähtöö buhnii~
~savvuu truvaz buhniu~ (tupruttaa)
~heil om puhoovoit perinät~ (untuvapatjat)
~puhoovoloi perinöi meän kyläz ni nähnyh emmo~
~puhoovoi pieluz~ (untuvatyyny)
~puu on kesses polvelleh, buhtas~ (puhta=mutka, kiemura)
~nuora om buhtas~ (silmukalla)
~tuaz om paha buhtu~ (nuorassa solmu)
~nuoru meni buhtah~
~ei oigieh pagize, buhtoa andau~ (puhuu kierrellen)
~jovem buhtu~ (mutka, poukama)
~puhtahaine neidine, tsäpper~ (tsäpper=siisti, vieraalta maistuvat r-päätteiset sanat)
~a enne kai pidi kuarittua puhtahazekse~ (piti kuoria kaikki puut paljaiksi, ennen polttamistako, vai kuivaamista)
~puhtahikkain om pertti, ei nävy ni toppastu yhty~ (toppastu=rikkasta)
~pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse, päivyöv valkevuokse~
~puuhuon puhtahuoksi, meren vuahen valkevuoksi~ (pesulukuja)
~oravu puhtih, lumem barhat ku rubiou panettelemah~ (alkaa harmaantua ensilumien aikaan)
~vezi puhtis syyspuoleh~ (puhdistuu)
~tuulem puhu~
~kastettuhai piimmo, kastiem puhundoa vuotimmo~ (odotimme kasteen kuivumista, kasteen pyhyydestä)
~ku leppy menöy homeheh, sid on nagrehem puhundaigu~ (kaskiviljely peltoviljelyä vanhempaa perinnettä, yhteydessä puihin)
~kipietä puhutah ta painellah visapiällä veitsellä~ (visakoivu)
~norppa on puhun duutissan deähän~
~yksinäh ei soa tuulen vastah puhuo~ (tuulesta keksittyjä vertauksia)
~kerran ku rokkah suu palaa, kodvan maidoh puhut~
~puhu, hiilav on~ (jäähdytä ruokaa puhaltamalla)
~tuulele vastah ei sua puhoa~ (tuulen pyhyydestä)
~mie puhuj jotta virieis tuli~
~hiilokseh hiilet pantih ta siit otettih puhumalla~ (tuli)
~siitä pärieh puhuttih tuli siitä hiilestä~
~pideä yhteh hiileh puhuo~ (puhaltaa yhteen hiileen, tulesta keksittyjä vertauksia)
~sit taglah puhutah, taglu kydöö, sit tuli virii terväh~ (terväh=nopeasti)
~vävy tuli, puhu tuli~ (puhalla)
~lähtem puhun nagrehen ku povvistih~ (kylvämään naurista)
~puhuossa pidää nagramah lohkahella~ (naurista kylvettäessä)
~nagrista puhujem pannnah~ (kylvetään puhaltamalla tai sylkemällä)
~ta se tulen äkie pareni kuv veteh puhuttih ta siihi luvettih, ta sillä vejellä pestih~
~em muissa alkuo sitä keärmehev vihah kum puhutah~ (madon lukuja)
~issu min jouvat, sano min tiijät~
~paina puudu, puhu suudu~
~tuuli puhuu~
~ahava puhuu~
~tuuli tuhkie puhuu kekäleitä keikuttau~
~tuuli hengie puhuu~
~tuuli puhuu höräittäy~ (navakasti)
~toittsi neät tuuloo äijäldi, puhuu~
~päivä sijautu, ildarusko rupei puhumah~
~gulu kahel karval puhuo, moizel harakan sullal läikkyjäl~ (pulun väreistä)
~harakan sullal puhuu~ (harakan sulalla, tarkoittaa vihertävää siipisulkaa)
~pakkani puhurim poika, vilu ilman hyyhelmöini~
~pakkazen ker on putti pagista~ (putti=hyvä, pakkasen kanssa puhuminen, yksi omista jumalaisista)
~tuutsan ker ei ole hyvä turbuolehtua~
~vettä puhutetah~ (loihditaan voiteeksi kipeään kohtaan)
~lähti pertis puihkahtih, ei sanonnuh ni kelle ni midä~
~puihkahuksem pidi, ei käennyh~ (kätellyt?)
~puihkaldih lähti, ei käennyh~
~puihkaskoitti merezin yläh, sagarvo~ (saukko rysän)
~peäm puihkai petlah~ (pujauttaa ansaan)
~paskoa puihkai, vattsa on notkie~
~oravu puihkau puuz da puuh hyppiy~
~jänöi puihkutti mettsäh~ (loikki nopeasti, vrt. puikki)
~tuuli puuloi puihkuttau~
~hiihtäy suksil selläz~ (sukset=eläviä olentoja)
~talven aloh puimma villat~
~konza puit kaksi riihtä, konza yhen~
~yhön riihem puima yöllä, toisem päivällä~
~sid ne pujjah tsiepil perretäh lattaa vaste pujjah~ (tsiepil=varstalla)
~konz on hyvin kuivu sid iskiäh dai pujjah yhteh palah~
~aunaz on kolmin riihin, a riihez on viizim mualoim puidavoa~ (vrt. aunus, myöhäiset s-päätteiset sanat)
~ei ole omoa rahvasta puijoa~ (heinätöiden myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, ei kiinnosta omia eli nomia eli jäniksen heimoa, omaiset=nomaiset)
~puuta vassem puijah kankaheinöä~ (oma puiminen)
~puikkari jiä kublamah~ (kellumaan)
~kun hammasta kivistämäh rupei ni ukkosen koatamasta puusta sälyö otetah, loajitah puikko ta sillä kaivetah hammasta~ (oma "hammashuolto", ei vaadi "teknologiaa", ei tuhoa ilmakehää)
~puikko mäni sormeh~ (vrt. lainasana tikku, stick)
~puikko därähtih sormeh, nygöi rubei märgää ajamah~
~puikkoh kizatah, pärepuikkuo, vitsanvarbastu pannah tukulleh, sid lekahuttamata nopatah yksim puikkoizin~ (puikko-niminen kisa, otetaan tukusta puikko toisia puikkoja liikuttamatta)
~kerimpuikko, kerinakas~
~langapuikko, peräz loukko, miz langa~
~minä yhtel puikol nieglon~
~puikkoloilla tulda viritetäh~ (pilkkeillä, sytykkeillä)
~tuo pärepuikko kattilan oal tuldu panna~
~puikkoa halloz azutah keittäjez~
~siitä se puikkosella pisseltih ta pantih kiukoah~ (rieska)
~kolmesta lepästä otetah puikkoni yksi kustaki~ (taikaan)
~puikkomerta~ (liistemerta)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)