~laskuja~

~puikkoveittsi~ (omat puuveitset, ja luu)
~Toini valkijan valutti, keskimmäini neitosista, kolmas puikutti punasen~ (Toini-neito, omien nimien sukupuolettomuudesta, jokainen suku omistaa tietyn määrän nimiä joiden uskotaan tulleen enteinä tai unissa suvun perustajalta eli toteemilta)
~heittäkkeä builindu veändöin aigah, ei luvvi Vedehine telmändeä järvez veändöin aigah~ (Vetehinen ei pidä pulikoimisesta keskikesän aikaan)
~pidäy hauduo puini astie muitem painau kaikki marjat~
~puini kaksi korvuo vetäv~ (puini=saavi, tiinu)
~kalapuini~
~lihapuini~
~sienipuini~
~vesipuini~
~alkoi keitteä olutta, uuven puisen uurtehessa, korvon koivusen sisässä~
~puista luajitah vain hormassa kylässä~ (tynnyreitä venäläiskylissä, tynnyrimäisten astioiden vieraasta alkuperästä)
~vandehet ollah puiziloissa~
~valeh on vanhan nainda~ (vietti puuttuu)
~puipottoa laps sellälleh kätkyöz, kädyizii elostoa~ (heiluu selällään, leikkii käsillään)
~aholoilla, ei puizikossa~ (kasvaa lillukka)
~puiskahtih tuulemah~ (alkoi äkkiä, vrt. puuska)
~suutuksiz lähti puiskahtih~
~sanoi, mäne hos pitkiem puuloin ladvoa myö kävele~ (mene pois äläkä tule takaisin, puista keksityt vertaukset)
~komsam pihal puiskoat kaluu tuvva~ (tuo komsassa kalua eli pilkettä)
~lapset pihal juoksennellah puisketah~
~kizatah, siid vai helmat puiskau~ (vrt. lainasana tanssia, dance)
~siitä heän otti siitä se sulhani sem paijan, vielä kolmeh kertah näim puissallutti~
~puissaldi muruzet kalmalla, linduziilla~ (haudalla linnuille eli kuolleiden hengille)
~Karu ku tuli kodih, puistaldih~ (puisteli päätään, hmm)
~vilu puissattau~
~vilu hibdas kogo illam puistattaa~
~kylmeä puutui, ga vilu puistattau~
~pitäy tätä paitoa vähäni puissella, mäne tiijä mimmoiset rikkiet häneh on loajittu~ (rikkeet, suojelevia / vahingollisia taikoja, toisten valmistamat vaatteet=epäilyttäviä)
~pidäy puistellakseh perttih mennez~
~ei ollud ongimadozie, siidä puuda puistahutettih, suadih toukkie~
~puistajatauti~ (vilutauti, horkka)
~puistavui sovad~ (puisteli)
~mene pihal puistelemah, pertis pölyy nouzoo~
~se oli niinkum punani rouno ta se mäni läpi povesta~ (Vetehinen nuotan povesta)
~heän turkin keäntäy toisella suunnalla, puistau sen ta toisimpäin keäntäy~ (molemmin päin pidettävät talvivaatteet)
~pölystyu niim puistua pidäu~
~mäne puissa regi lumesta~
~tuuli puistau lehtet~
~puista paltto, katso pölyz on~
~lumet kengis puista~
~kalat puistetah povez deäle~ (jäälle talvinuotan povesta)
~puista lumed jalloiz~
~puist oddoaloiz lumed iäreh~ (lumet pois peitteistä)
~vattsa tyhjäksi puistuu, kun kävelet pitemmältä~
~puizuoh vettä pannah~ (tynnyreihin)
~ostatkat puizuot ollah sienilöinke~ (vieraat ostotynnyrit, vieras sienien suolaaminen)
~kunittsu tabuau oravan kolmandes puitties~ (näätä ottaa oravan kiinni, vihollisia)
~havu pannah puitsukam piäle~ (pölkyn)
~orava puittelehtoa~ (hyppii puusta puuhun)
~mium pidää puittelehtua kum oravan~ (hyppiä puusta puuhun kuin orava, oravan hahmon ottaminen)
~tuosta tuli tuonen toukka, läbi mättähäm mänijä, puun juurem buittelija~ (madon lukuja)
~ne aina tietohuitih niitä nuottie~ (tietohuitih eli taikoivat, omien elinkeinojen taianomaisesta luonteesta)
~se tuli ninkun omasta ajatuksesta, se yönitettäjä, jotta ninkun itse ajattelit sen~ (ajattelit eli kutsuit ajatuksissasi)
~lähetäh marjoa kereämäh~
~ga nägi unen, ku tuli hänem pihah seittsemem pedrua ylen laihua~ (unien tulkitseminen)
~ta vielä sanottih jotta kivessä on upot väki syväseh~ (kiven väki)
~hura kyynäspeä kubizou, sid buite satah~ (vasen kyynärpää, satuttaa itsensä)
~sanotah, muzikku vedeh meni, ollohgo tozi vai kielasteltaneh~
~orava puittau puusta puuhuh~
~orava puittau yli ahon~
~orava puittau, puida myöte skokkiu~ (vrt. kokkii, oudolta maistuvat s-alkuiset sanat)
~orava puittoa, puuz da puuh hyppie~
~orava äijäl puittaa~
~kunittsu puittau ku oravu~ (lainasana näädän itäisempi lainavastine, oman nimen korvautuminen lainoilla voi kertoa nimen pyhyydestä, vrt. balteilta lainattu jänis)
~oravu puittau hyppiy kuuzez da kuuzeh~
~vierahal puittav villad~ (vierailla teettämisen vieraudesta, valkonaamojen "työelämä")
~männä luikerehtelou, itkien kujertelou, puut pujellem, meät mäjellen, jakoallen hienot heinät~ (kyyn elämää)
~bujevoi verkon nuoran kannattau~ (vrt. lainasana poiju)
~povi avattih ta siitä pujottauvuttih, veittsi hampahissa, jaksauvuttih alattsi ta siitä pujottauvuttih läpi~ (nuottaa käyttöön otettaessa, kalastajien taikoja)
~metsäl läpi vaim pujotteleuvuttih~ (oikeat metsät=tiheitä ja vaikeakulkuisia, täynnä kerättävää polttopuuta, ravintoa, suojaa ja pesäpaikkoja, vrt. valkonaamojen autiot mäntyplantaasit, "metsänhoito")
~mato musta moam mänijä, puuj juurem pujottelija~
~ansa kul loajitah nin se näin silimukka loajitah ta, siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta~ (virosih=virityspuihin, vrt. viro, virolahti)
~pujottau nieklah rihman~
~ne veitsem peät ne pujotettih ihan täyteh semmoista pientä, siitä tuohesta leikattuja~ (tuohesta leikattuja renkaita)
~kangasta pirdah pujoittoa~
~loimet pirdah pujoitetah~
~en näi niittii pujoittaa nieglah~ (vrt. lainasana lanka)
~oma tuloo oman ker, vieras tuloo vierahan ker~
~kokilla lapset bujulla kizatah talvella~ (puju=puupallo)
~sil soaa sanuo, ei pukaha ni kel~ (vrt. puhua pukahtaa)
~ei ole azied loavulleh, ei pukaha pagizemah~
~pukahutti sanuo moizem pahan sanan~
~siitä pukinosta saimma äijän jäittsyä~ (pukino=uuttu, onttoon puuhun tehty munituspönttö)
~puginopuun siämystä on kogonah laho~
~pukkelolleh on nurmi rigie~ (varjoisa ja tiheäkasvuinen)
~pukkeloz ei heinät kuiva~
~nuotam pullot buglahetah~ (kohot pulpahtelevat)
~opastima lapsie uimah~ (vrt. mannejen "uimakoulut", oma=tehdä itse, vieras=teettää toisilla)
~kui tullah kaskie ajamah, niin enzimäizeksi on luajittava pugra~ (pugra=havumaja, sääskiteltta)
~bugri~ (upottava kohta, poukama, vrt. pukri, b:t luetaan p:nä, g:t k:na)
~puksalleh on kyövy kalan soalehelleh~ (pussilla haavi, täynnä kalaa)
~puksim paksin kahah kuksahtaa, sit vain siel hydristelöö~ (teeri)
~eikä silloin pietty meän aikana puksuo, ei naisill ollum puksuo olomassakana~ (puksujen eli housujen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, oma perinne=pitkät paidat / takit ja säärystimet)
~pitkähiemaset rättsinät oli kaikilla, a puksuo ei ni kellä~ (rätsinät eli paidat)
~minun aigua piettih puksuhiemualoi~ (pussihihaisia puseroita)
~puksukouftu, keskikohtu välläl, helmat kingiez~ (kinkiät eli tiukat)
~jogahizel on omat tsomat, varoilgi pojjat on tsomat~ (varikselle omat pojat eli poikaset)
~butvasta haudua hauvutah, i paissikasta paissetah~ (lantun oikea eli venäläinen nimi, kaikki viljellyt lajikkeet lainaa, mannejen kammottava "maatalous")
~vezi bulahtelieteh~
~ylen suuri haugi rannalda bulahti vedeh~
~koiru ku bulahtih vedeh, ga terväh poikki ui~ (terväh=nopeasti)
~hillopulakkaini~ (raaka hilla)
~mussikkaisem pulakkaisie~ (raakoja mustikoita, raaka=lainasana, raw)
~puolam pulakkaini~ (vihreä puolukka)
~veiz buloau~ (pulaa, pulikoi)
~sidä bulattih kivellä, dotta dähy ei~ (jähy, ???)
~vezi bulajau kiehuu~
~buloahkal tartutellah soba sobah~ (nuppineulojen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, useimmat yhdyssanat=lainaa, kaikki metallinen=lainaa)
~nybläne pakui, bulauhkazen tsökkäin~ (vrt. tökkään)
~vezi bulizoo kiehuo, ota eäreh~
~vezi pulizoo ojaizez, kiviköz~
~guikad ruovoz vai bulistah~ (kuikat ruovikossa)
~maha pulizoo, ei andoate miul voassa~ (voassalle eli kaljalle allergiset karjalaiset, laajemmin kaikille viljatuotteille)
~kehatah nygöi suuloi pulizuttoa, ei anneta moata~
~tsurkista tärpityt puolet pannah vassakkah, siidä peäh da i toizeh pannah pulkkehet kolmie sormie däriet~ (pölkyistä pykälöidyt puolet, rakovalkeaa tehtäessä)
~syöö bulkehtie, nällissäh on kui varoi~ (muistakaa ruokkia nälkäiset kotivariksenne, muullakin kuin koirankakalla, omat varikset, vieraat koirat)
~lähtöö hienol jeäl, ga vedeh bulkehtuo~ (hienolle eli ohuelle)
~kahella nimellä kutsuttih, ahkivo ta pulkka~
~vettä virdoau, kai bulkkuo keändeä~ (pulkkuja eli kuplia)
~lyötti dallan, hieratti, ni bulkku nouzi~ (pulkku eli vesirakkula)
~vezibulkku on jallaz~
~lahnam bulkku~ (uimarakko)
~bulkkuheinä~ (laukku / nurmitatar)
~pulkoh, parren tila keskimäzem poikimpuolizem peäl kaustoin varas~ (pulkoh=tukkireen poikittaispalkki / purilaiden poikkipuu)
~pulkoh on halgo, mis kaks kolm ogaloa, pannah kablahiem nokkih~ (ogaloa=lovea, pykälää)
~retukan keskel om pulkoh kablahaz da kablahah~ (retukka=purilaat, vrt. retuuttaa)
~parren vedäjez regeh sivotah pulkoh, tsurkaine, vestetty kolmen ogalan kele, stob ei parzi pakkuz~ (parsi=hirsi)
~pulkohol viätäh pitkii parzii~
~otsusuon om pullolleh piäm painahuu~
~suksi mänöö pullapohjaks~ (kuperapohjaiseksi)
~kellä on oigein kublakat huulet sidä sanotah pullaturvaks~ (turpeahuulista)
~minul piiraan syödyy aiven vattsaa bullistaa~ ("karjalanpiirakoille" allergiset karjalaiset, kutsuttakoon tästä lähin oikealla nimellään, "venäjänpiirakat")
~nostamah pullistih mi higie mi vägie~ (nosti kaikin voimin)
~pullistih tuulemah~
~tuulemah Jumal pullistih~
~itköö pullittoa~ (vrt. sukunimi Pullinen)
~ne on nuotam pulloja, puusta on ne~ (kohot)
~kun umpeh mäni se, umpipeäh nuotta kokonah, ei nävy i yhtä niitä pulloja~
~mäne sie käy mettsäh da sua kuarnua pulloksi~ (kaarnaa kohoiksi)
~plökkö on poven pullo~ (poven koho)
~selyksis on pullod i tähet~ (tähet eli merkit, merkki=lainasana, mark)
~vestä nuottah pulluo~ (veistä)
~rugalaized laitah pullod, nellitsuppuized, puuhized, latsud, loukko keskel~ (rukalaiset, Rukajärvellä asuvat)
~toizeh puoleh sivottih pullot, stobi pyzys pystyy~
~ei anneta tytärdy, ga sit sanotah, pullo annettih~ (pullo eli rukkaset)
~pulloz ajoa kodih~ (ajaa reellä kotiin rukkaset saatuaan, oi voi)
~vielä toiset käyttäy, ta ne sulau pullossa, reumatiisih~ (lievästi myrkyllisiä sieniä reumatismiin)
~pullone luaitah parkista~ (onkeen koho)
~reäpöirinnal on tuohizet pulloized~ (muikkuverkossa tuohikohot)
~sid on pulloine pakkunuh~ (koho irronnut verkosta)
~pullosellys on se piälembäne sellys~ (vrt. lainasanalta kuulostava paula)
~verkkoloi pullotetah~
~mist on pulma puuttunun, taikie tapahtunun~ (taikie, vrt. taika, taikina)
~siel on peipponi pesekse, pulmoni puhastalekse~
~pulmozet keviällä revätiellä löyvytäh~ (pulmusten paluusta, tulevat kelirikon aikaan)
~buloi on ezmäi, kuni on ummez, ku hoaruou, sit kanaine~ (pulpukan nimiä)
~valgiem buloin sydämez on ruspakko pottsine~
~buloi on ennen avavundoa bulbukkaine, avavuhuu pottsine~
~buloizikko~ (lumpeikko)
~bulbakko~ (sinisorsa)
~oled aiga bulbana, ed lekaha ni kunne~
~kivem bulbero~
~laps bulberoittav elostoa lattiel, istumah rubiou~
~tsukkelih ku mäni lindu, ga vezi bulbettoa~
~enzimäi roih bulboi, sit pottsine libo kukoihud~ (kasvien nimen muuttuminen kukan avautuessa)
~lumpehet kasvo järvessä ta pulpukkoa~ (lumpeita ja ulpukoita)
~pideä lapsil ottoa bulbukkoa~
~jo on avavuttu egläzed bulbukat, jo on kanazenna~
~missä vettä burhuau, bulbukkoida nostau~ (kasvavat kosteilla paikoilla)
~vein pohdas nouzoo bulbukkaa~
~bulbukkaheinä~ (kullero)
~kalevaini oli valkie seämestä a pulpukaini semmoni keltani~
~ota miula lumpehesta pulpukkaini~ (lumpeen kukka)
~miksigä kutsuttanou sidä heinöä, kuin on semmoini pieni bulbukkaini peässä~ (omat nimet=lempinimiä, jokaisella omansa, vrt. valkonaamojen oksennukselta kuulostavat "tieteelliset nimet", lopettakaa erilaisuuden tuhoaminen "edistyksen" nimessä)
~bulbukkastu nouzoo vein pinnal~ (kuplia)
~vesi pulppuou hettiestä~
~jop on hauvin halkoauve, lohen pulskan puhkoauve~
~illal bulskaheldih kalat~ (vrt. polskivat)
~hudral jeäl vedeh bulskahtih, hattun jäi jeäm pankal~
~bulskun andoi haugi korttehikos~
~järiem pultsakko ristikanzu~ (pulskat eli viljatuotteita syövät ristityt, "paino-ongelmien" myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~pultsissuttoa illoin, ei soa kogo eleä~ (turvottaa vatsaa iltaisin, vaihda omaan ruokavalioon, viljasta tai maidosta luopuminen riittää yleensä)
~syödyy pultsistuttau~ (turvottaa syömisen jälkeen, syöt liikaa tai vääriä asioita)
~havun järitettävy pultsukku~ (veistopölkky)
~pultsukam piäs puikkoa pilkotah~
~povimies loi sem poven ta pultsukan sinne iellä tä siitä ne nenämiehet sytäsi venehet eris~ (nuotan vetämistä kahdesta veneestä)
~pultsukka nuotassa, polvel latvassa, sivottu kiini, ensimäisekse alkau näkyö kun nuotta alkau noussa hauvasta~ (pultsukka=nuotan poven merkkikoho)
~havun järitettävä pultsukkajuhmura~ (hakotukki)
~botta om pitkä hoikkane vaba, a nokkah on luajittu muone bulu, sillä i tarboo~
~tsingoil lykitäh lapsed~ (vrt. lainasana lingoilla, sling)
~lapsed elostoa buluu otetah~ (leluiksi lumpeen tai ulpukan kukkia)
~buluu nouzov viez~ (kuplia)
~bulu~ (sauramo / sainio)
~buluheinä ku avavuu, ga roih pottsini~ (ulpukan nimiä)
~otetah kuorien piälittsi bulumaijosta, a bulusta rahkia luajitah~ (rahkaa piimästä josta kerma kuorittu pois)
~min om piduhutteh, sen on levevytteh~
~siepä vasta pulvana olet, kun et tuota ymmärrä~ (rakkaudesta lempinimiin, vrt. tolvana)
~bumazniekaz ollah dengat~ (lompakossa rahat, vieraita sanoja=vieraita asioita)
~vod on bohattu, bumazniekku täyzi on dengaa~ (rahoillaan pröystäilevät valkonaamat, "eivät mannet muusta ymmärrä")
~bumoaga krabajau~ (lainasana "paperin" itäisempi vastine, miten kyseisen metsiä ja ilmakehää tuhoavan, jo turhaksi jääneen "materiaalin" valmistaminen voi olla laillista tämän päivän suomessa, käsittämätöntä)
~bumoagal seinät kleitäh enne spalieriloi~ (päällystettiin seiniä paperilla ennen tapetteja, vieraita sanoja=vierasta perinnettä, kaikki elämää tuhoava=valkonaamoilta)
~vai pumperoittav yksin elostau~ (lapsi leikkii itsekseen)
~izä piiganna pidää, emä lasta lallittaa~ (vrt. laulattaa, luonnenimi Lalli)
~nuora mäni punah, tukkuh punoutuu~ (punah eli kierteille, vrt. punoa)
~ahvem punan loadi~ (pyörteen veteen)
~vesi matkoau punassa~
~tikku toukkie tagou, punalakki puida lyöy~ (tikka)
~jopa näiv vävyni silmät, ei siniset ei punaset, vain on aiviv valkieset~ (vävyn silmien tarkistaminen, punaiset silmät=ruumiillisia vaivoja, siniset silmät=henkisesti sairas)
~peäsi kum punani pälveh~ (pulmuseen vertaaminen)
~punani, valkie pienoni lintuni, siivissä peällä harmoata~ (punanen=pulmunen)
~punaset tulou jouttsenen siiven alla~ (samoihin aikoihin)
~punani sinimunani, juokse jouheh, assu anzah~ (pyytäjän lukuja)
~peäzin kui punani pälvel, terveh olen~
~siel oli punakeräni, halattih punakeräni~ (morsiamesta)
~reunassa kesu reponi, vierellä punakeräni~ (hääpari)
~punakka on eukko ylen~ (punertavakasvoinen)
~punakad rozat~ (posket)
~laps lattiel punaldelehes, jo elostuksen taboau~
~punalluz roih nuorah~ (kierre, sykkyrä)
~punalluksez nuora katkeni~
~punalduksez nuoru katkiou talvel, jeähine nuoru i paittse~ (i paittse=varsinkin)
~nuora om punalluksis, solmeh menöö~ (solmuun)
~nuorah rodih punalmus~
~punalmukses pidäy menn oigieh kädeh~ (risteyksestä oikealle, polkujen solmukohta)
~punalmukses on kodi hänel~
~ilmoa vihjai, miittuine päiv on~ (vilkaisi ovesta)
~punaldih järilleh kodih, kindahat unoht ottamattah~ (kääntyi takaisin)
~syyspuoleks punaldih seä~
~kevätpuoli punaldah, sunnostah ilmad vähäzel~ (ilmat leudontuvat)
~miittuine nevesky puutui - a mettsy tiedäy~ (millainen miniä tuli - metsä tietää)
~onhai ku virnuheiny punalduu itsez ymbäri~ (punoutuvat heinät, vrt. lainasanalta maistuva "köynnös")
~punied oigoi~
~puniet sellitin~ (selvitin kierteet)
~verkko om puniessa~
~puneiz on nuora~
~ka, kala punien ando~ (pyörteen, tietää jotain)
~tervani pune~ (tervaksinen mäntypuu)
~punela riitsittih~
~punelan ojjendi~ (ojensi eli selvitti)
~punelaz on nuora, kai nakkoida rodih~ (nakkoida=sykkyröitä)
~korjuau jos pov on sattunnu menemäh punelah~ (peränpitäjä nuottaa vedettäessä)
~punel on virnuheiny~ (punela eli punoutuva, köynnöksille kiertyvä)
~puneladva~ (tervaroson vioittama puu)
~koir izändäz ymbäri punelehtau~
~punelikas~ (visautunut puu)
~puneloo tuuli venehty, pidäv olla vägie venehem pidäjez~
~puneleh, ei tiddä lähtie eigo tiddä silleh olla~ (vrt. empii)
~verkk om mennyh punelmukseh~
~kehtoau peädy puneloittoa, laitteleh, keimisteleh~ (keimailun ja koreilun vieraasta alkuperästä, pidetään ylpeyden muotona)
~moa punienduu juovuhuu~ (maa alkaa pyöriä pyörtyessä)
~bungu puu täm on, ga hallokse välttäy~ (kaareva puu)
~bungalleh on keskkohtu suksel~ (punkalleh=kaarella, vrt. Punkaharju)
~bungattavalleh pidäy loadie kirvezvarzi, äsk on hyvä näbei käis pideä~
~lyöy puudu bungittau, tijjustau, miittuin on~ (kumisuttaa puita, etsii veistopuuta)
~bunguralleh om puu kazvanuh~
~mie veän tasim moal, kai roaga lämbyö~ (kiskon kalan maalle, vapa taipuu)
~punnistui soudamah vastazeh~
~punondahini siima~
~vezi mänöy punottau~ (pyörteinä)
~punottsu nuoru, herkästi punovuu~
~nuora mäni punah, tukkuh~
~punoudumah on paha segi~ (särki verkkoon)
~langat ku kieräkse kezrätäh, sid ne sissah punovutah~ (sissah=kovin)
~suomalazet ku buntuu ruvettih pidämäh~ (buntuu eli kapinaa, tekisi terää tämänkin päivän "suomessa" eli suomeksi puhutussa saksassa)
~rahvaz buntuittsoo~ (rahvas=kansa)
~pundukka~ (sorsan tai joutsenen untuva)
~kulkuh punu azetui~ (punu=aataminomena)
~punu kulkkuh tarttuu, ku oma laps vastoaa~ (kun oma lapsi vastaa ynseästi)
~jo punu nouzoo kulkkuh~ (pala kurkkuun, itkettää)
~pahoi sanoi, kai punu nouzi kulkkuh~
~hyö ollah miuv vunukat~ (lapsenlapset)
~hänel on kolme bunukkua~ (lastenlasta eli nunukkaa, nun=nen?, vai tylsä laina)
~bunukkaine polvil istuu~
~yöt ansoa punomma ta päivät panemma~
~ka nuora loajittih puuj juuresta ta tuohesta~ (omat nuorat)
~ei soanut punuo reijem peällä, se piti käsissä punuo tahi pletitteä~ (oikea työ)
~nuorani punotah käzissä libo reijellä~
~anza punottih douhesta, työ lizättih~
~nuorasta, rinnusta punotah liinasta~
~aiga on anzoja punuo, tehä teyren pyyvyksie~
~punottu hienone rogozunuorane~ (rokosu, niinenkäytön vieraasta alkuperästä)
~ongensiimu punotah tuhkan ker pallastu reitty myö yhteh~
~minun ukko viizin savoin rihmoa sygyzys punoi~ (punoi viisi sataa ansalankaa, myös omin keinoin mahdollista aiheuttaa sukupuuttoa, hoz vaikeampaa)
~tuulispeä punoo~ (pyörii ylöspäin)
~venehtä pideä ongiloin laskiez ainos punuo~ (ohjata melaa kiertämällä)
~koira händeä punoo~ (heiluttaa)
~kielii punoo, talutteloo kielii ielleh järilleh~ (kielii=juoruja, vrt. kielastella)
~mado punohez ymbäriihez virtukalleh, peäm peälimäizeks jättäy~ (kyy kiertyy kerälle)
~tolk olet hyvä virnuheiny, punottoz ymbäri~ (kierryt kuin virnaheinä)
~koko päivän olem puohannun, jotta on selkä vaipun~ (puuhannut)
~nuotta on puohtiella~ (puohe=nuotan selys)
~puohe~ (syvä lahdeke / virran pyörre)
~puohkarojjah lastu tiddol, ei zellal~ (oma tieto, vieraat lääkkeet)
~mustoimarjoa puohtimmo stautsaz, ymbäriihes selot selod, keskel kerrytäh toppaized~ (puhdistimme mustikoita kulhossa)
~mänen buolan poimendih~ (puolukan poimintaan)
~mie buoloa kereämäh lähin~
~Pitässäahossa buolia on äijä~ (ahojen nimiä)
~buola kazvau robehissa~ (tertuissa)
~vavarnoinke i buolanke piirua~
~buolaa kerätäh tuohizeh~
~garbalot suoloil kazvetah, sygyzyl kerätäh, dällel buolii~ (puolukoiden jälkeen)
~buoloa on kui peigoimpeäd, mostu suurdu~ (peukalonpäiden kokoisia, omat mitat, vrt. valkonaamojen "senttimetrit", mannejen "tieteismaailmassa" mikään ei ole aitoa)
~buolan kel huttu on ylen hyvä~
~buolaa kerätäh sygyzyl~
~buolu halvastau~ (kukkii)
~buolan röböhyd~ (terttu)
~pese puola puhtahaksi, ihalaksi ilman tuoma, vaimon tuoma valkieksi~ (lasta kylvetettäessä)
~buoloa totsie~ (kertoo puolukoita eli sukkeluuksia)
~mie lähen buolah~
~maardaa on buolaa~ (marjaa)
~buolaz olin~
~buolas tulen~
~buolah mänen~ (mieleistä puuhaa)
~kai mendih buolah, e ule ni kedä kois~ (kai=kaikki)
~läkkeä buolah~
~buolah meni~
~buolahuttu brätsötteä~ (puolukkapuuro kiehuu)
~hyvä oled buoluhuttu, aivin hörtsistelettöz~
~minun ukk oli rakaz buoluhörpöih~ (puolukkahörppö=puolukoista ja ruisjauhoista keitetty vellimäinen puuro)
~buolakaz mettsy~
~buolakas kezä~
~ylen ollah buolukohtad, muudu marjoa ni ole, k et sellil menne~ (selille eli kauas kotoa)
~buoloa on, koz ei kylmäne~ (jos ei halla vie)
~puolamarjat ne oli survottu sielä~ (marjahaudikkaassa)
~oli miula talveksi survottuo buolamarjoa~
~buoluputsim peäl vetty pannah buolumehekse~ (sekoitetaan vettä puolukoihin, puolukkamehua tehtäessä)
~buolanhalvat kylmettih, ei rodei buoloa~ (kukat paleltuivat)
~antakkoa vaim puolammettä pankoa suuh~ (käytetään parantamiseen)
~buoluryväz~ (ryväs eli terttu)
~buoluputtsii aitas pietäh kezäs säh~ (puolukoiden säilyttämiseen käytettyä purnukkaa)
~minä buoluzikon lövvin~
~buolozikko moa on se~
~mie keännyn emännän puoleh~
~pagizoo meijäm puoleh~ (meiän kieli)
~oigiemieline ei sano ni kenem puoleh, ei lähe ni kenen yldyh~
~kopeikam puoleh pagizet~ (valkonaamojen kuvottava rahasta puhuminen, vrt. "papit", "poliitikot")
~suvempuolehine~
~järvempuolehine~
~mäem puolehine~ (omia ilmansuuntia, osa maan muodoista, osa päivän suunnista)
~pohjam puolehine~
~eigo yhen eigo toizem puolehini~ (puolueeton)
~Akampuusalla buoleikko hyvä~ (omista paikannimistä, naisille tärkeät paikat naisten nimeämiä)
~mie oliin hyvässä buoliikossa~
~syömmä puolekkah tämäm piiruan~ (puoliksi)
~anna häi dagaa puolekkai~
~palazem panemmo puolekkai~
~siihi kum pantih niitä mujehie hos puolillah se astie~
~vie ollah villat puolelleh vihandot~
~kuu om puolelleh~ (puolikuu)
~tsoask om puolelleh~ (kuppi)
~kondii sanou, ga ottakkoa minuu abulazekse puolei roadamah~ (ihmisiä auttava kontio, edustaa tarinoissa kaikkea hyvää)
~a sovietaz eläkkeä, marjaine moaz, se puolei syö~ (sovussa eläkää, syökää marja puoliksi, hääsanoja)
~puolempidämätöi on, ei mene ni kenem puoleh, omoa totto myö eläy~ (elää omaa totuutta myöten)
~siidä aina puolendau, yhen däitsän jättäy~ (vesilintua munittaessaan)
~suuren rejem paniin, niim puolennan~ (puolitan kuorman)
~korvoi on täydeläne, puolendua pidäy~
~puolenda vähäine, muah menöy~
~pagizoo mium puoles~
~pagizou hänem puolez~
~minum puolez mene, en kielä menemäz~ (oma "kasvatus" ei perustu kieltämiseen, koska lapsia pidetään tasa-arvoisina aikuisten kanssa, valitettavasti malli ei toimi silloin jos ympärillä on pelkkää vierasta ja vahingollista, "kaupungit")
~niittuloim puolez on hyvä kondu~
~siitä siekla puoleni kun yhen seäksen tappo~ (sääsken juhannuksen jälkeen)
~jo kuudama puolenou, jo on särvi lähten~
~vezi puoleni joves~
~syödävä puolenou, piettävä kuluu~
~itse i puolenou, ku aigu tulou~ (kun lapsi syntyy)
~tsesti puoleni sil neidizel, sulhaizii k ei syötetty~ (tsesti=onni, vrt. tsäänssi)
~kipu puolenou, kuj juot katajammarjamaituo~ (ummetukseen)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)