~laskuja~

~vähembi puold om puolettavaz~ (puoli ja puolettava, va-päätteen merkityksestä)
~annettih evähäksi puoli petäjärieskoa~ (omat pettuleivät)
~duutissan on hyle puhun paksuh deähä~ (duutissan eli hengitysreiän)
~puolen sormen syvehys~ (suksessa oleva ura)
~yhessä raitissa oli puolin viijettäsavoin anzoa~ (raitit eli ansapolut, vrt. raito)
~puolel sanal ku sanon, ga ellennä se~ (ellennä=ymmärrä, vrt. ällinnä)
~sanozin sanan, puolen toista toivottazin~ (laulujen kieli)
~kuu kiurus kezäh, puoli kuuda peibozes, päistäräkis ei ni päiviä~
~jiä kylmi tukkih, duumain, anna vilustun~
~puolen vakan ala~ (omat mitat)
~otettih semmoini suunta jotta milloin om päivä puolessa~ (päivän mukaan liikkuminen)
~ajo puoleh päiväh soah~
~päivä om puoles~
~ennem puolda päiveä ni mid ei mujateta~ (ei syödä, aamulla syömisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~itköu lapsi, puoleh yöh suah~
~ennem puoldu päiveä jo nälgy rodih~ (paitsi jos on nälkä, hyvän iltasen syötyä e ole)
~ollah puolez matkaz~
~tulim puolel päiväl~
~myö olemma tällä puolella jovem~ (jokikeskeinen elämä)
~vassat sivotah siitä kohasta mistä se lehtövä puoli alkau~
~mies katsou toizelda puolelda dogie~
~alapuoli~
~koilispuoli~
~merempuoli~ (ilmansuuntia)
~täldä puolelda syrkkeä matkoau tämä ojanneh~ (syrkkää eli särkkää, harjannetta)
~siih pandih seämipuoleh puhas tuohi, ulgopuoleh toine pandih~ (tuohipyttyyn, kaksinkertainen tuohi=pitää vettä)
~toizel puolel järvie~
~siidä mie hänen jauhossa pyörähytiin stobi hiän ei tartuis toine toizeh~ (leivottaessa)
~täs puolez jogie~
~päiväzeh päi puoli koiz~
~tuul om päivännouzupuolel~
~yhel aziel om monda puolda~ (nii-i)
~algupuoli kezäz vil oli~ (hrrr)
~talvipuoles seäd vilustuu~
~ta ne oli siitä sem merkkie jotta talvi tulou, kun ne läksi sieltä meäm puolesta~ (hanhet ja joutsenet, nykyään vain joutsenet, hanhet ammuttu lähes sukupuuttoon)
~läksi siitä tulomah lammista poikki siitä, sieltä Kallivolammim puolelta~
~tuola Kivijärvem puolessa sanottih kuv vieras tuli perttih, sano velli tietos~ (omat vieraat=sukulaisia, vrt. volgan veli=sukukylä)
~lapin puolesta olen~
~kodipuoleh lähti~
~se ei laze puoleh libo toizeh susta, ei laze bokkah~ (suksen olas suksea kyljelleen)
~tuuli om pohjaizes puolez~
~hyväh puoleh lapsie opastoa~ (vrt. pahaan eli vieraaseen opastavat "koulut")
~duumaijah puolin da toizin~
~hyväh puoleh pagizoo, toizii ei moiti~
~ku olled naspuoli, tervehtän sizarekse, k olled nuorembaa puoldu~
(nuorempaa sukulaistyttöä sisareksi, jäänteitä vanhasta heimoajattelusta jossa samaan sukupolveen kuuluvia kutsutaan yhteisellä nimellä)
~midä puoldu lapsed ollah~ (suku vai heimo)
~pie puolie, katso ittsie~ (itsen puolustaminen)
~em pie minä vierahii puolii, minä ittseni puoldu pien~ (vrt. sotahullujen valkonaamojen "maanpuolustus", oma "maanpuolustus"=itsen ja läheisten puolustamista, vastakohtia)
~vähä on toizem puolen kattsojoa, kylläl on omoa puoldu kattsuo~
~em mene ni kenem puoleh, siid on selg ojaizel~ (pidän selän ojaa kohti, pysyn puolueettomana, omat vertaukset)
~pie omoa puoldu, omas puolez älä heity~ (omien puolustaminen)
~minum puoldu pidäy~
~ylen hädä vie ei ole, vai puolihädä on jo~ (hätä=puute ruuasta)
~ka suuri kalakesseli kum mäni puolikkoki kaloa nin sehän oli jo melko suuri~ (saalis)
~omam moam puolikko~ (vrt. käännöslaina "maanmies", countryman)
~omam rannam puolikko~
~puutuin hyväh buolikkoh~ (puolukkapaikkaan)
~jo on tämä buolikko kerätty, jällil kävelen~
~moad buolikod ollah~ (puolukkaiset)
~puolikunta~ (sukulaiset, yhdessä puolukoita keräävät)
~keitimpiiroan kuori ajeltih poalikalla ta keännettih puolikuuksi~
~puolikuuhini lapsi~
~puolikuudama on~
~puolikuudam, puoli uuttukuudu~
~souti Hoarakosen alla~ (koskien nimiä)
~no ei miula ollut, puolikymmentä kaikkein korkeintah, ei sen enämmän~ (loukkuja metsässä, vaikeampia rakentaa kuin ansalangat)
~puolikypsed marjat~
~Tulomajärvem puolilani~ (puolelainen, vrt. olla Tulomajärven puolesta)
~Veskelyksem puolilaine~
~mejjäm puolilaine~
~puolez matkaz ollah~
~pideä panna keittuo tulel, jo om murginoin aiga~
~puolimurginoiz om päivä~ (ruokien nimeäminen päivänsuuntien mukaan)
~puolimurginoih ehtiy päivy~
~puolimurginois tuulou~ (kaakosta)
~puolinaini petäjärieska~ (omat rieskat)
~järvipuolini~ (omia ilmansuuntia)
~suvipuolini~
~koilispuolini pilvestelieteh, vihma roiteh~
~puolpuum petkelys~ (puun keskellä oleva tervas)
~puolipuuh pidäy kattsuo nagrehem puhujez, ei pie kattsuo juurih da ni latvah~ (kaskiviljelijöiden tapoja, vai häpeää vieraiden tapojen puille ja puissa eläville hengille tuomasta vahingosta)
~jälkeh puolempäivän tuli poavosna~ (päivällinen, omat ja vieraat ruoka-ajat)
~se oli merkitty jotta mihi aikah oli puolipäivä, joko ikkunakorvakseh tahikka lattieh tahi mihi~
~jos om puolesta päivästä enemmän ni, kum päiväh seisou selin ni, silloin kuvahaini om pitempi~ (vrt. lainasana "varjo")
~tulen dälgeh puoldapäiveä~
~puoliempäivien aigah~
~puolipäiväl vihmustih~
~illal on kuvahaine pitky, puolempiän aigah on kaht ittsie~ (kahta itseä, kaksi kertaa itsen pituinen?)
~tuulov puolesta päiveä~ (etelästä)
~ikkunad om puolehpäiväh päi~
~puolespäiväz on tuuli~ (tuulen tuntijat)
~puolempäiväm puolel jogie~
~puolipäiväzel ollah~ (päivällistä syömässä)
~mereh menöö, sid on puolipäiväzen aigu~ (päivän mennessä mereen eli suureen järveen)
~puolipäiväzes on tuuli~
~puolipäiväine tuuli~ (etelätuuli)
~puolipäiväzel puolel jogie~
~konsa oli puolirieska, konsa kokorieska~ (kuun kiertonimiä)
~puoliruohkad marjat~ (ruohkad=raa´at, rohka)
~pohj oli garbalonkarvane, puoliruskei, juroloinn oli heinänkarvastu da keltastu~ (omia värejä, nimet luonnosta)
~häi on tuattas puolisizar~ (isän sisarpuoli)
~kuudamam puolisko jo nägyö~
~souvettih moarantah~ (maarantaan, mantereen puoleiseen)
~nuotas on kaks puoliskuo~
~puoliskokirja~ (puolikuun muotoinen kirjailu)
~tulgah minum peädy sugimah, minul ken puolizokse puuttunoo~ (puolison näyttäytyminen unessa)
~ken minul puolizokse puuttunoo, tän yön tulgah jalgoa jaksamah~
~puolistamizeh pane, elä pane panemizeh~ (puhu puolustaen, älä panetellen)
~hot suuda murdoa, ga omoa puolissa~
~suudu veäristäy, omoa puolistau~
~suudu murra ga omaa puolista~ (omien puolustamiseen liittyviä sanontoja)
~ei puolistannuhez nin yhty, ni rovun roduu~ (ei puolustanut sukulaista, paheksuen)
~puoliteih on roattu, en hylgeä tädä roajetta~ (omien töiden luonteesta, ei jätetä kesken)
~nyt om puolteis kuu~
~virittimä päivässä savoin puolintoista anzoa~ (ansapolut)
~puolitsidzi~ (sisarpuoli, sisar ja sitsi, eri kantaa-ko)
~puolituuleh matkatah, kylgizen da myödäzem puolivälis~ (tuulensuuntia)
~tsoaskan andoi puolitäyven~ (saskan eli kupin, kuppi=cup)
~puolivakkahine e ule suuri, a vakkahine tostu mostu suurembi~ (puolen vakan vetoinen, omia mittoja)
~puolivalgies sai magain~ (vrt. puolihämärään, sai=saakka)
~s om puolvellen talo~ (velipuolen)
~kylmändän täh veneh nuotan ken upotetah puolivedoh~ (upotetaan puoliupoksiin etteivät jäätyisi)
~puolivuodehine laps, ga on ku vuodehine~ (kookas ikäisekseen)
~se om puolivälissä Jyvöälahta se Petäjäniemi siitä~
~Vonkarven ta Luvarven puolivälissä~ (järvien nimiä)
~puoliväliz om matku~
~ajetah hyö puoleh välih, i puolez väliz on mägi~
~puoliväli jäi käymätä~ (pitkien taipaleiden varrella pyhäköitä, uhripuita tai kiviä)
~puolivälis säh ajoi~ (saakka)
~yhell oli nimi ilta, toisell oli puolyö~
~puolyös tuldih kodih~
~puolyöhiine aigu~
~puoliöini tuuli~ (koillistuuli)
~puhuu puoliöiseltä~ (puhaltaa)
~puoliöizessä on se eläjien soari~ (koillisessa, pyhien tarinoiden luonteesta, kertovat omista paikoista, eläimistä, ihmisistä ja haltijoista)
~siitä keännyt vaim puoliöiseh päin tai tulet perillä~ (puoliyöhön eli pohjoiseen päin)
~omoa puolussa hos suuta veärissä~ (väärässä vai veressä)
~palmikkoloi palmikoittsoo kolmel puostol~ (puosto=haara, säie)
~nizustu palmikojjah i nelläl puostol~ (nisu=vehnäpitko)
~iskien kolmel puostol~ (3-säikeisen vyön)
~kolme puostuo om palmikoz~
~palmikojah niitit puostol, sid ei sevota, ommeltez vai viäldetäh~ (niitit eli langat)
~nuor om puostoh kerätty~ (vyyhdille)
~syöt pupetat gu dänöi~ (vrt. pupu)
~hillaizeh bubettoa, ku kuulis toine ei~ (sopottaa)
~katso buboi tulou, heit itkendy~ (lapselle, vrt. mansien pupi eli karhu)
~pupoi kyps, moam andau~ (lasten puuro)
~puppelo~ (raaka muurain)
~laps ihalmoitseh uuzis puppiziz~ (iloitsee uusissa vaatteissa)
~puppoi kulutetah meän lapset~
~moizel joukol pidää olla puppuo dai päppiä~ (suurella perheellä paljon vaatteita, vrt. jouko=joutsen, joukko=joutsenen perhe, joutsenen lapset, alkuheimoja)
~uvvet puput pannah peäl, sid juostah vastah kuj jouttsened~
~jänis sanou pojillah, pupu pupu poikaseni, kolme yötä miun kojossa~ (eläinsadut=omat sadut)
~puppune~ (jäniksen häntä)
~ummes suin vai pupuldat kui jänöi~
~puputat kui jänöi, pideä siul puputti panna nimi~ (tai Pupu, luonnenimien luonteesta)
~tule tänne, moamam puputtine~
~jänis syyvä puputtau~
~jänöi syöy puputtau~
~kuule, jänöi puputtoa, toista kuttsuo~ (ääntelee)
~bural kaivetas sirdilöih loukod~ (poralla riukuihin reiät)
~pura soissa nouzoo~ (pura eli niittyvilla)
~on nyt soilla puroa~ (vrt. suopursu, keinotekoisissa yhdyssanoissa usein toinen sana omaa)
~burat tsiplie pidäy linnusta~ (kyniä höyhenet)
~puraheinä~ (niittyvilla)
~puarmu burahtih~
~itkuh purahtih~
~midä lieneh burahtih, toine därgiäh vaikastui~ (murahti, vaikeni)
~silmän isku pideä ellendeä miun ukon, burahusta ei pie vuottoa~ (ukon pitää ymmärtää vihjeestä,
oikean puolison piirteitä)
~puarmu burahutti lendi~
~vetty buraittoa pideä, äski menöö kala nuottah~ (nuottaan ajaminen)
~burakkuo tuohiista loajittii~ (purakka=tuohiastia)
~kruugloi pohjan ken i kriskan ken om burakko~ (pyöreä pohja)
~purakko~ (puro)
~a meiläi vai burakoista loajittii da virzuo~ (omat tuohityöt))
~puraladva~ (latvasta kuivunut puu)
~mostu nuordu puranguo kazvau, vihmakse nouzou~ (purankoja, tummia sadepilviä)
~purango tulou ylen ravieh~ (ravieh=nopeasti)
~pilvet kävelläh purangoloil~ (kävelevät, eläviä olentoja)
~taivahah rubei burangoloi jiävimäheze~
~syvyspilvi nouzou vastutuuleh i kävelöy burangoloilleh~
~purahalla alettih sitä valakkie lykätä reikä reiältä~ (tuuralla uittosalkoa)
~mändih avannolla, puras i unahettih~ (unohdettiin)
~purahaz on terästä voaksam piduhus, muu oza om malloz rauvas, varzi puuhini~ (rautaa sisältävät työkalut=myöhäistä alkuperää)
~ota puraz da men avua lähtiet~ (lähde=avanto)
~lähtetty ruvettih luadimah~
~purahal lähtetty laitah~
~purahal lähtielöi purastetah~ (työkaluista johdetut teon-sanat, vai toisinpäin)
~pitkä keväd roih, pitkäd om purahad räystähäs~ (jääpuikot, pura-sanan alkuperästä)
~merezilöi purasteloo~ (tekee avantoa rysille)
~matikankuvussa pidiä purastua avando jiäh~
~merezii purastetah vedeh syyzjeän oal~
~vezi burajav ojaizez~
~vezipada purajau~
~koski burajau~
~paarma burajau~
~kärbäne burajau~
~poarmu burajau~
~keitetäh puravutetah lihoa da koassoa~
~miz lie purehet puuttunuh, taigiet tapahtunuh, kivestä vai kannosta vai vastaraunikosta~
(loitsusanoja)
~lapsi luzikkoi pureksiu~
~älä kynzii pureksi~ (kynsien pyhyydestä, vrt. hiusten pyhyys, ke-ho, ke=kotoperäinen pyhää tarkoittava sana)
~tsakam puremain on käez lapsel~ (sääsken purema)
~mavom purennasta piässettih~
~purendahini roana~ (raana eli haava)
~pidää puretella päppiä lapsel~
~panen viihted ilmal, anna pakkaine purettelou, tuuli lenzuttau~ (vrt. paikannimi Lensua)
~puretimmo pakkaizel sovad, valgiembad roih~
~tsakku turvam painaldau, sit purevuu~ (sääski)
~purha nousoo~ (kuohu koskessa)
~kossessa om pyördiä, suuri burha~
~kossen burha~
~koski valgieda burhoa keändeä~
~kossem burhaz ei soa venehtä ajoa~
~allom burha vettä veneheh lykkeää miehen loaduh~ (kuin mies, elävä olento)
~koskem burhah ei soa venehty laskie, murendoa~
~burhah äl aja venehty~ (pyörteeseen)
~elä pane kaloja kattilah, kuni vesi purhassa ei kiehu~ (ennenkuin vesi kuohuaa, oikea keittäminen)
~vezi burhalleh matkoau~
~kolmil lohin saima päivässä siitä purhasta~ (kolme lohta päivässä, kalajokien tuhoutumisesta)
~kukiz burhan loadi~ (seppeleen, vrt. pörhä)
~burhalla kaloa pyydeässä kaivetah, jeädä murennetah~ (purhalla eli tuuralla)
~lähtien loadiez vezi burhahtah viem peäle~ (purha-sanan alkuperästä)
~vezi burhahtih ojas kevädaigoa~ (nousi)
~purhahtih kai villat pystöi, torattih koirad~
~ojaz vetty burhahutti diäle~
~purhakat tukad~ (pörröiset)
~vihmah purhakoittuu seä~ (synkkenee)
~peäm piet purhalleh, et suvi~ (pörhöllään, et sui eli kampaa)
~purhalleh om piä magoamaz nostuu~
~ainos purhastad, et hyvin sano~ (tiuskit, vieraana pidettyä puhetta)
~koski purhoau~ (kuohuu, vrt. sukunimi Purhonen)
~ta niiv vesi kiehuo purhasi~ (tuohilipissä keitettäessä)
~koski burhuau~
~jovez vezi burhoaa~
~tuuloo nyd, kai allod burhoaa~ (kuohuavat)
~koski burhoav äjjäl keveäl~
~rözöttäv vezi buhroau koskez~
~vezi burhoau pagenov ojas kulleh~
~muates piä purhavui~ (meni pörrölleen)
~aldoloim burheh~
~elä aja venehtä, siid on burhavokohta~ (kuohukohta)
~sanoo puruhendelehez, voishai sanuo hyväh loaduh~ (tiuskii, oikea puhe)
~purhiet tukad, yläh päi nostetud~ (vieraina pidetyt pörröpäät, vrt. ruotsien "jukolan jussit", uralilaiset hiukset=suorat ja pitkät)
~ylen om purhie~ (ärhäkkä, kiukkuinen, vrt. urhie)
~purhei om mutsoi, ei kuule käskendeä ni kieländeä~ (mutsoi eli nuori vaimo, tunteellisia olentoja)
~seä purhisteleh, opad i pilvestäh~
~tuulem purhissutti, ei soa ni verkkoloi laskie~
~älä purhista lapsii aivin~ (kiusaa, suututa)
~purhistas seä, toizin keänäh, pilvesteleh~
~älä purhistai, ole endizel taval~ (uhkaile, kovistele, väärän miehen piirteitä, luonne tuntuu muuttuvan)
~huove purhistui kazvamah~
~allod burhetah ylen äjjäl, kai valgiel tuloo~
~burhoannan täh voiji paissa, a kohuz ei soa paginoa ellendeä~ (kosken lähellä eläjät)
~syömizet pimejil yölöil kazvetah~ (syötävät kasvit)
~kossen burhu kuuluu~
~Kulmun koski se burhuu andau, ei soa vetty tuta mi on burhuu~ (koskien nimiä)
~metsän nokassa oli suohut, siidä vezi burhuou~
~Imatran koski burhuou äjjäl~ (kuohuu)
~vezi purhuou koskez~
~ärie koira~
~ei haukkujasta koirasta purijoa~
~haukkujat koirat purijoa ei ou, a tyyni urmottau~
~eänetöi koira puroo, haukkujas koiras purijoa ei roite~
~purii koir on, pidäy loitotsi mennä~
~poarmam burineh~
~veem burineh~
~kärbäne burizou~
~humalas puristeleh akam piäle~ (vieras viina=vieras kotiväkivalta, "päättäjät" eivät pysty poistamaan edes yhtä tuhoisaa huumausainetta, miten samaiset vätykset pystyisivät tekemään mitään suuremmille ongelmille, valkonaamojen "politiikka"=päättämisen teeskentelemistä)
~siitä se purissettih oikein kaikki se hera pois~ (uunissa haudotusta rahkasta)
~reunak keäntimä ta hampahilla puristima ne reunat, ta vähäsen hautoma niitä~ (tuohesta laaditun lapinvakan reunoja)
~miun pidi kainalosta puristua, kun kättä paikalleh pandih~ (sijoiltaan mennyttä)
~pakkaizel puristav vanan yhteh~ (vanan eli railon, vrt. Vanamo)
~kengät puristau, ahtahad on~
~ainoz puristau roadoh~ ("isäntä" eli venäläinen, työhön pakottamisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, vrt. toisen työhön ohjaavat "skoulut" ja "työvoimatoimistot", koko "suomalainen yhteiskunta" rakennettu vieraan ympärille)
~ainos puristah akam peäl, koz midä jälgie löydäy~ (löytää aihetta haukkumiseen, väärän miehen piirteitä)
~burizus kuuluu vatsaz, ku syöt kartohkoa~ (kaali sekoittaa vatsan, vierasperäisten hedelmien ja vihannesten vaikutuksesta suomalaisten ruuansulatukseen, "monipuolinen ruokavalio" =moniongelmaisia luova ruokavalio, puolet "julkisessa sanassa" esitetyistä "tutkimustuloksista"=myynnin edistämiseksi kirjoitettuja valheita, mannet eivät osaa erottaa tieteitä rahan keräämisestä)
~purittsa koira~
~ei siitä koirasta ole takeita, se om purittsa~
~myötäni kun oli nim purjehissa mäntih~ (myötätuuleen)
~pidäy purje varaks ottoa, tuulistanneh~ (varalle purjeet, ei pidetä tärkeinä)
~koivud nokkah a toizeh panemmo, purjehed, a ku hursti, sit poarussi~ (purjeisiin liittyvät sanat lainaa=purjehtiminen lainaa)
~ajau purjehiz~
~katso kuim purjeh matkoau~
~yks purjehnuorain on ylähän purjehen tsupuz mastal luo, toin on alaham purjehen tsupuz, molletit sivotah peräkokkarih~ (purjeiden rakenteesta, lainasanoja)
~purjehtuuli ku rodizih, sit paremb oliz mennä~
~pienis purjehuzis ken ajanoo~
~niitä purettih niitä vanhoja tsiilahaissäkkie, ta siitä kierrettih ta pantih loimeksi~ (nokkosen käsittelyn unohtumisesta, puretaan vanhaa mielummin kuin kehrätään uutta)
~antilahalla tukka suitah, kassa riitsitäh, puretah~
~nuotta purretah, jamiet, ku pyydämini lopeh~ (nuotta=koostuu useasta verkosta)
~nuottu purretah arroz~ (arto=kuivausteline)
~Enonsuuh tuotih kymmenir raijoin kuta mitäi Kemistä~ (älyttömän tavaran rahtaamisen alkuvaiheita, porot eivät sentään tuhonneet koko ilmakehää, vrt. valkonaamojen elämän vastainen "rekkaliikenne")
~pihalla halgoregie purgima~
~otin värtsin da purrin~ (säkin, vrt. Värtsilä)
~purra sydämed vilustumah~ (piirakantäytteet jäähtymään)
~uzlam purgi~ (uslan eli käärön)
~purra koassu juvval, anna vilustuu~ (puuro jäähtymään vadille)
~mielem purgi puhtasti, kai igävät sanoi toizel~ (kai=kaikki)
~sanam purgi, uskalmoh ei täydynyh~ (uskalmo=lupaus, vrt. uskaltaa, lupaus=myöhäinen lainasana)
~lunda purgoa~ (pyryttää)
~lund on äijän purgan~
~lundu purgau nygöi Jumal~ (pyrynjumala Jumala)
~milläh keräni alaksi, silläh keräni puraksi~
~purgoiloo seä~
~huonojen ilmojen iessä revontulet palettih, siitä tuli purku~ (purku eli lumipyry)
~siitä tulou purut eli pakkaset~ (revontulista)
~harjam purut purkusimmat, harjam pakkaset pahimmat~ (harjan=helmi-maaliskuun vaihteeseen sattuvat)
~ei pie männä purulla pihalla~ (ilmojen mukaan eläminen)
~talvella purgua, kezällä vihmaa~ (tietää kuunkehä)
~lumen kera kui tuuloo se on purgu~
~purguloi vassen om päiväs ymbär kiekko~ (kiekko eli kehä)
~lumem purgu nyd on aiga~
~harjam purrut on pyhäkesses, talven sellät~
~katso purgu nouzou~
~talvella vain om purgu~
~elä lähe tämämmoizella purrulla~ (ei liikuta pyryllä, tapaturmien aikaa)
~tänäpiän on suuri purgu~
~purguloih mugah~ (seurattiin talvea)
~purgu dorogan umbai~ (tien)
~purguharakku skotsahteleh~ (hypähtelee, pyryssä liikkuva vai pyryä tietävä harakka)
~minä ku purguharakku panemmos tejjän toatsi~ (koetan puolustaa teitä)
~lendäy ku purguharakku~ (hätiköiden, pyry vaikeuttaa kaikkien elämää)
~lunda purguoloo~
~harjam purut purkusimmat, harjam pakkaset pahimmat~
~seät tulou purguzad da huonot~
~purgulinnut karjalleh kävelläh rözähetäh tuuttsie vas~ (tilhet liikkuvat parvina pyryn edellä,
vrt. karjalaiset)
~purgulinnut hörähtelläheze, huomei tuuttsu~ (pyrähtelevät, tietää pyryä)
~tuatto burlakkuolda tuli, mie ihassuin~ (isä tuli palkkatyöstä, lainasana=lainatapa)
~burlakuz loppih, taloih meni kodavävykse~ (vieras palkkatyö, oma talon työ, jos vieraille työskenteleminen / rahasta työskenteleminen kiellettäisiin muuttuisi koko yhteiskunta 100%
suomalaisemmaksi, valitettavasti rahalla lahjotut "päättäjämme" eivät kykene tekemään mitään oikeita päätöksiä, suuri osa ei edes ymmärrä mistä puhutaan)
~vetty burliov astieh äjjän, em paniz nenga täytty~ (nenga=noin)
~burlittav vezii suuz~ (lapsi purskuttaa)
~nurmella om pikkaraini puro~
~siel oli puro, mänim purov varrella~
~minne matkoap puro~ (puhutaan kuin elävälle olennolle)
~tuolda kallivolda kolme puruo tulou~
~puroz vezi norizoo~
~miz ennen jogi juoksi, siid viegi puro juoksou~
~puroheinä~ (suovilla, niittyvilla)
~ojazet juoksoo, purozet purpettaa~
~purokas nurmi~
~se om puromoa~ (purojen halkoma maa)
~purostekset~ (pesää tekevän karhun katkomat oksat)
~purostukset~ (oravan pureskeleman kävyn jäännökset)
~täs orava purostat on~
~purovilla~ (puroheinä)
~poarma burbattau~
~ambulan burbettoa~ (ampiainen)
~ambujaine burbettoa~
~mie kuuntelen kum pihalla hillakkaiseh paissa purpetetah~
~burpettaa, ei azien alguo ole~ (hölöttää)
~älä doudavii burbeta~ (vrt. tietäjä Joutavainen)
~häi burbettav ainoz minuu, ei sua ruadoa mieldy myö~ (oman mielen mukaan työskenteleminen=omaa, toisen mielen mukaan työskenteleminen=vierasta)
~marjat ensin hierottih visapiällä veitsellä tahi puromalla purtih~ (näsiän marjat)
~kun ollek kotini koira, pure luita pöyvän alla~ (loitsuja)
~mado sielä heinikössä poigoa nokkai~ (heinikössä viihtyvät kyyt, lapsia pitää opettaa välttelemään alueita joissa ei näe mihin astuu)
~ei sua kynzie purra, ilgien on nägöistä~
~tambuurahane purou~ (ampiainen)
~seäksi purou~ (sääski)
~poarmat purrah kibieldi~
~haugi puroo siiman~
~ärei koiru puroo~
~unimielis hambahii puroo kidzahutteloo~ (narskuttaa hampaita)
~vatsoa mi purrou, kivistäy~
~hyvin vihakka siä, neniä puroo~ (vihakka=pureva, kylmä, vrt. sukunimi Vihavainen)
~pakkaine puroo rozoa~ (poskia)
~vezi burzahtih haugi ku hyppäi~
~puhu tuuli purteheni, ahava alukseheni~
~ongo vetyä venehtä mualla, purttani kuivilla kumata~
~tuuli purzistuu tuulemah~ (yltyy, pursi-sanan alkuperästä)
~rengi vies purzistuu~ (puusanko turpoaa)
~kuin kivi lykätäh vedeh, niin se burskahtau~ (vrt. pursi)
~purskahtua itkömäh~
~haugi burskahtih, netsih pidäiz verkkoni laskie~ (netsih=siihen, tuohon)
~kala burskahtih rannaz, suuri kala onnoako~
~häi ei tirpannuh, purskahtih nagramah~ (ei voinut pidättää nauruaan)
~haugi hyppäi burskahutti~
~kaloim burskeh menöö joves, eletäh hyö parvelleh~
~lapsed rannaz bursketah~
~allod bursketah~
~merezis kalad bursketah, kai merezi lekkuu~ (rysä liikkuu)
~kalad bursketah lahtez~
~kala ku hyppeäy, ga burskun andau~
~havvid burskutah, koz on kala kuvuz, sit hyö telmetäh~
~lapset vejessä burskutetah~ (polskivat)
~jeädä burskutti, uiskendeli, uiskendeli, jeädä katkoi da jälgimäim peäzi jeäm peäl~ (jäihin vajonnut)
~soudoa burskuttau, ei ole vie nerokas soudai~ (oikein eli hiljaa soutaminen)
~purskutetah pestäh karttah sobii~
~vetty syyzjeäl purzuou, halgenoo kui~
~nouzemaz vetty vai purzuou~ (pulppuavasta lähteestä)
~vetty diäle purzoi~
~märgeä kibies purzoau~
~hyvin om korvoi livos purzonnuh~ (puuastia turvonnut liossa)
~itkemäh purzoi lapsi ku buoluhuttu~
~jeäm peäl purzottav vetty, ku rannaz da rannas surahtah halgiou~
~hauvid burzuo keännetäh korttehikoz lämmäl seäl~
~ken vai hejjäm puoleh ei pagize, hyö kommunistat sanotah, häi om burzu~ (vieraat kommunistit, vieraat pursut eli borzuau eli borvarit, miten nämä vieraat (manneajatteluun eli toisilla työn teettämiseen perustuvat) "ideologiat" (vasemmisto ja oikeisto) voivat olla laillisia tämän päivän suomessa, käsittämätöntä)
~kuhad burzutah pohjaz~ (polskivat)
~sobie pessäh burzutah~
~pidäis purzutella vuattehie kartassa, dotta liga lähtöy~ (kartussa)
~voatetta pursutetah altahassa~ (kartut ja altaat)
~purzuta kovembah, dotta liga lähtöy~
~sobie huuhmareh survoo purzuttoa~ (ja huhmareet)
~nolgie suuz burzuttau, käit kobristau, jalgoi potkii~ (kaatumatautinen)
~korendoizel burzuttav vetty sovan ker~ (luomupyykki, maksaa vaivan)
~joga talvie purzuttav vetty sih kohtah~ (jää-tietäjät)
~burda~ (punaruskea, vrt. puura, puun eli petäjän väri)
~purtakko~ (pieni oja)
~pane purdiloh rokkua da ana miule~ (purtilo=syvä lautanen)
~mall on randazitta, a purdil on randaziin ker~ (maljat ja purtilot)
~purdilot savihizet~ (oli ennen, omat saviastiat)
~purdolo rokkia, maiduo panna~
~purdoloh pannah rokkua~
~purdolosta särvetäh rokkuo~ (omilla ruuilla omat astiat)
~purdiloh pannah maiduo, pudruo i rokkaa valetah~
~purdolo~ (pahkakuppi)
~mostu pahoa langoa kezreäy, kozgo hienombaks veäldäy, kozgo järiembäkse~ (oikea työ)
~koirampuu om burtsikaz~ (koiranheisipuu)
~purtsakad huuled~ (turpeat)
~suu om burtsalleh, milb ei roinnuheze neniä myö~ (suu mutrussa)
~burtsisteleh, eigo virka midä~
~burtsistuksendeli, ga järilleh lauhtui~
~purtsistis seä, varustimmoz lähtemäh kalan ker~ (sää synkistyi)
~purtsotti ga jälgimäi Jumala vihmah puhkeni~
~midä purtsotad istud, midä om pahoa mieldy~
~niissä oli suora varsi ta vielä semmoini pieni purtsukka peässä~ (puulusikoissa nuppi päässä, jokaisella perheellä omanlaiset)
~burtsu heinie kazvau koirambutkiloim piäh~ (kukkasarja)
~dovessa vezi burtsiu~ (kuohuu kivien välissä)
~hämmendäu huttuo härkimellä~
~kärbäizem buru~ (surina)
~poarmam buru~
~vienoiänine burune tsirajau~ (purune=puru=kulkunen)
~purguau lujah~ (pyryttää)
~lunda purguoo, talven sellät purrutah~
~talvella purguou~
~lunda purguoobi~
~buzat kaglassa tyttölöillä~ (helminauhat, pusa=helmi)
~päivembäl puzahtelettoz, hangi sulamah ku rubiou~ (pusahdat hangesta läpi)
~lumeh puzahtih~
~upotti hangi puzahutti~
~käskietäh, ed liiku, oma mieli k andau, ga terväh lähted~ (käskemisen ja käskystä tekemisen vieraudesta, vrt. valkonaamojen "puolustusvoimat")
~puzerehtau, omoa myö roadau~ (tekee työtä oman mielensä mukaan)
~lattiel puzerehtav astuu lapsud~ (taapertaa)
~moamam puzeroine, tule tänne~ (lattialla taapertava vuoden vanha lapsi)
~häin ei toizen sanal lähte, ittseh mieldy myö vai menöy~ (vrt. orjatyöhön vapaaehtoisesti lähtevät nykysuomalaiset, "koulujen" todellinen tarkoitus=totuttaa orjan elämään)
~rahkasta loajitah semmoni siiroa, puserretah rahka~ (rahkajuusto)
~voattiet puzerretah kuivaksi~
~vuattiet mie tuon saraile kuivah, kun on puzerretut~
~siemenvoida puzerrimmo liinansiemenes~ (hampunsiemenistä, hemp)
~sovat pidää puzerdaa da pannah kuivah~
~pakkani puzerdaa vein, yllötykset tegöö, nilput~ (yllötykset=jääkohvat)
~higie otsas puzerdau räkel~
~äbrähäz vetty puzerdau, vezisuonez~
~itkuu puzerdau miehele mendyy humalniekan ukon kele~ (humalniekat ukot pilanneet kymmenien ellei satojen tuhansien naisten elämän, ja mitä "suomen valtio" tekee asialle, myy kansalle lisää viinaa)
~puzerdah itkemäh tyttöine, yksin kodih jäi~
~sovat puzerdui, peäzin ojjendamah~
~kodzeroa kirjoa busivoittsoo helmoil~ (koristelee koukeroisia kirjoja)
~mettsäpuska, sakie mettsä~
~lehti jo puskeh joga puuhuol, sulavu keväd roih~
~koivunlehti puskeh keviäl~
~nurmele sagei heiny puskeh~
~pedrah ollah puskozillah~ (puskusillaan)
~vezi kazlikoz buzlahtih, kala lähti sid eäreh~ (ääreen eli pois)
~hauvid buzletah~ (molskivat)
~kuhad buzletah~
~hiilipuzu~ (suuri hiilivakka)
~puzu, toista moista korgiembi levehyttä, pohja puuhini, kanzi puuhini, panga kadajas, irallini kanzi, keägä on kannes kiini, parahiks käzi mänöö, kaks tuohta sydämekkäh, suu on juuruzil ommeldu~ (pusujen rakenteesta, omat tuohiastiat)
~kolme tuohtu om pandu puzun seiniks~ (yleensä kaksi)
~mägiläzet ku mendih mettsäh ruadoh, maiduo otettih puzuh~ (maitoa juovat mäillä asuvat kaskiviljelijät, venäläisten jälkeläisiä)
~puzu om pyöryzy, kyyräm piduhuz, kaks tuohtu ommeltu bokaz virzaimel, tuomizel vittsaizel, kaks tuohtu peälei, valgiet tsurad vastakkai, suu virvel libo juurel ommeltu, peälitsi rannaz, puuhine, iralline kanzi, kadajine pangu, käzi vai syndyy~ (pusujen tuohet valkeat puolet vastakkain, kaksinkertainen tuohi)
~päälipangu puuhine, puzu tuohiine~
~puzuloiz maidoa pietäh~
~pohja on voaksoa, peälitts on liepakka, ymbäristäseibähäd vitsal sivotut, keskimäni seiväz on nabaseiväs, sih on kiini sivottu kagroim piettävä poalikka~ (pusuksi kutsuttu teeriansa, teerenkaha, kauran käyttäminen houkuttimena myöhäistä alkuperää)
~puzuh tedrih pyytäh, seibähät kruugalleh, suu vällembi, terendetyt peät, keskel on nabaseiväs pystöi, sen teräväm peän hallelmuksez on kagranripsii libo marjoa röbähäizii~ (marjatertut=oma houkutin)
~nabaseibähän agjaz on nuoraine, nuoraizez om balugu seibähien nokkien tazal poikkizin, tedri istuh balugam peäl, se briilahtah da lindu mätsky alah~ (teeriansan rakenteesta, balugu kuulostaa lainasanalta)
~puzuh pyytäh linduloi~
~jogeh seizotetah kalua tavotetah puzuloilla, vittsahizet ollah~ (pusuloilla eli vitsamerroilla, pusu-sanalla monia merkityksiä)
~madehen puzu~
~tytöt puzussa vuatteida kannetah~ (pusussa eli nyytissä)
~tuulen ker buzuimah elä rubie~ (puskemaan tuulta vasten, ihmistä voimakkaammat jumalaiset)
~vezipuzuin puhkei~ (vesirakkula)
~sienipuzuine~
~voipuzuine~
~kalan sydämez on puzuri~ (uimarakko)
~pakkani pusurim poika, elä kylmä kynsijäni, elä kohmo koprijani~
~nokku da toine ku buzurkad om pyhä Ägröil~ (pyöreät, painavat ja märät piirteet, kaskiviljelijöiden Ägräs-jumalalla, s-pääte viittaa baltteihin, joilta Kekrikin)
~lahnam buzurku~ (vai oma Lahna-jumala, oma lahna, vieras nauris)
~märräd buzurkad ollah hallod~
~buzurkat pohjad on kattiloil~
~toisem puolem matkai putahittsi a toisella puolella oli eno~ (jokisanastoa)
~kevöällä tuldih pudahittsi~ (joen pudasta myöten)
~sanoi, kai peäm pudahutti~ (nyökkäsi sanojen vahvistukseksi)
~kondienvillu se, niittäzid, ga vai peäm pudahuttau~ (nyökkää päätään, kovaheinä)
~pudehed on langettu kuolendoa vas~ (voimat menneet)
~hyvim miuz pudehed otti, onnoakk ei miuz roite kuondujoa~ (vrt. kuntoutua)
~pudehed otti dai niveled~
~ylen om pudehetoi viruja~
~nygöi tämä käzi rodih pudehetoi, en tie mindäh~ (kädestä meni voimat)
~otam puudu pudehettomoa, halgoizii haliettomii, lämmitäm puil pudehettomil~
~otim puuhuttu pudohottomoa, halguo haliettomoa~ (kylyn lämmittämiseen, kylylukuja)
~pudehettomuz on hänelleh, ei ole vägie~
~vilizet ku mado, mene putilleh~ (kuhnailet, kunnolla)
~Metsäizändä se voibi olla vittsahouzu~ (ilkikurinen metsänhaltija)
~kivi putkahti dogeh, ken lienöy lykänny~ (putkahtaa eli pudota, vrt. sukunimi Putkonen)
~butkahin sinne, hyppäin~ (veteen)
~umbipäih mänöö, butkahtaa~ (sukeltaa)
~kondie nouzi kahel jallal da siit putkahtih lähti toizielpäi~ (uhkaaminen ja vetäytyminen, karhuilta opittua vaaratilanteiden selvittämistä, vrt. luonnosta vieraantuneiden, väkivaltaa ihailevien valkonaamojen "sodat")
~buten otin dernain i söin~ (söin karhunputken)
~butesta soittuzie liajitah~ (karhun tai koiranputkesta soittimia)
~aijalla butkie syyväh~ (ajallaan eli alkukesästä nuoria karhunputkia)
~butkiloi syyväh~ (karhuilta opitut ruuat, vrt. pettua syövät jänikset)
~lapset männäh butkih~ (karhunputkia keräämään, alkujaan aikuisten puuhaa)
~butkiheiny~ (ukonputki / karhunputki)
~pienem butkuon nyhtäin~ (kerätään versoina)
~kuin mettsämiehen nägöy pyy, niin silloin se putpettau~
~putrakko~ (suonsilmäke)
~piä om putralleh~ (pörröllään)
~siitä keitämmä suurimasta maitoh semmosem putron~ (osalla viljasanoista volgalainen juuri, nekin oudolta maistuvia r-päätteisiä sanoja (putr), ts. maanviljelyssanat=kantauralilaisten alueille tunkeutuneen vankkurikansan eli valkonaamojen sanastoa)
~siitä sitä putruo pantih sen seämeh, ta se siitä keännettih kaksinkerroin~ (sultsinoita tehtäessä)
~pudr om palava kiuguast otettu~
~kiassa on sagie a pudro notkie, maidoh keitetty~
~jogo pudron nodrendit~ (sekoitit vetelämmäksi)
~sit kannat pudron juvval, sid allat keärie sultsinoi libo tsuppoloi~ (suppo, leivonnaisten nimiä)
~maidoa da suurimoa havvotettu pätsiz~ (se on "putro")
~pudro syvväh kuasannu i sultsinaz~
~siitä pantih se putroluota hauvam peällä~ (puurolautanen haudalle muistajaisissa)
~pudroparda olet hyvä~ (rakkaudesta lempinimiin)
~luadanoittih maijot, luadanoittih rengizet, luadanoittih pudropuad, sid vaste syödih~
(luadanoittih=savustettiin)
~suutuksis pudzahtah hillaizeh, eänehez ei targie sanuo~ (tuhahtaa, tohdi)
~sanoi pudzahutti huulien sydämez~
~kolme puudoa menöö siendy putsakkoh~ (pieneen tynnyriin tai pyttyyn)
~putsakkoni, puolen korvoin vedoni puttsi~
~oli meile siendy hyvä putsakkone~
~kivii laskoo budzavuttoa kylyvien lämmittäjez~
~kiehuu putsettoa koassa~ (putsettaa eli porisee, ääniä kuvailevat sanat)
~putsettau muiguou~ (happanee)
~taigin putsettau kävyy~
~pudziendui kudzoimätäz~ (alkoi kuhista)
~putsinkate om pyöryzy, 2-3 laudoa niskoil yhtez~
~putsinvanneh on kuuzine, nokaz on ogal, toizes toine, net vastai tsokatah~ (ogal eli pykälä)
~putsinvanneh välleni da iäreh pakui~ (ääreen-sanan käytöstä, käytetään äijä)
~vuasa pudzizou puizessa, konza muiguou~ (vaasa eli kalja, mistähän kielestä lainattu, ei muista)
~kaijas kohaz reem putsisti, odvi peäzimmö vassukses~
~sebäi putsisti~ (halasi rutisti)
~velgoa putsistoa, ei anna ni hengen rauhoa~ (vaatii velkaa takaisin, velkojen antaminen ja periminen tyypillistä mannekulttuuria eli toisten ahdingosta hyötymistä, miten voi olla laillista tämän päivän suomessa, "pankit", "pikavipit")
~putska~ (nuppu)
~sielikanz orrel kirboi~ (jauhovakka putosi)
~kudoas sienez maiduo putskahtah nouzou katkattui, se on itsen syödävy~ (itsen syötävät sienet)
~kiven vedeh butskahutti, vai tsubuzed nostih~ (supuset eli kuplat)
~parkie kissotah raijasta i putskazilla sivotah~ (kimpuiksi)
~luukat oldih kuivamassa putskaziissa~ (sipulit vai ruohosipulit, vrt. laukka)
~kerätäh pajuu keväjel, butskaizil keätäh da kuivatah~
~vittsua tukkuine libo putskaine~ (kimppua tarkoittavia sanoja)
~kezoil lapset putsketah rannaz~ (polskivat)
~kezoil umbipäih hypitäh butskitah~
~survoo putskuttoa sobie korennol~
~taiginoa sotkoo butskuttoa vien ker~
~kalan tarbojez butskutetah vetty~ (kalojen tarpominen eli pyytäminen rannasta kevyillä käsinuotilla)
~petäjöä survoma putskuttima siinä huuhmaressa~ (petun valmistusta)
~toinetost ähkitäh lumeh~ (lapset tönivät toisiaan)
~putsoi on kyps, anna vilustuv vähäizen~ (lapsille keitetty puuro)
~pudzoita marjat~ (puserra)
~töntsöikse marjoa pudzoitad~ (vrt. lainasana sose)
~siemenvoidu pudzoitad liinansiemenez~ (lainasana siemen)
~pyy putspettau~
~imelä putspettoa kiehuu~ (vrt. lainasana mämmi)
~koassupada kiehuu putspettau~
~kiven lykkäi, katso vai pudzuzed nostah~ (kuplat)
~verdy pudzui roanaz~ (pulppusi haavasta)
~higi pudzuoo nahkaz läbi, hudra om miun nahka~
~higi otsas budzuou~
~pätsin selläl puttelehtad lämbeiled~
~putin aigah pideä ajoa huolittoa~ (hyvien rekikelien aikaan, putti)
~ugodih hyvä putti Sordavalah kävvä~ (sattui hyvät kelit)
~pakkazel on kidei putti~
~kezäputis et sua halguo ajua~ (jokaisella työllä aikansa)
~lomakko putti on ajoa~ (putti=keli, hyvä rekikeli)
~on toittsi talvel ajoa putti, raiziv avoi, eigo märgy eigo pakkain ylen~
~soarvam puutti~ (puutti=polku)
~vuotam puttii, siid lähemmö~ (tilaisuutta, vrt. hyviä rekikelejä)
~en ole ollum puutissani~
~ei nyt ole oiva puttie~ (asiat eivät ole kohdallaan)
~kuuzine puu pidäy puttsih, sid valgei puttsi roih~ (kuusesta vaaleat astiat, puttsi=tiinu, pytty, saavi)
~muarjuputsi~
~veziputtsi~
~lihaputtsi~
~kalaputtsi~
~sieniputsi~
~kuni on suu sulal, peä pälvel~ (omat vertaukset luonnosta, syytön asiaan)
~puttsihauda, pannah kivie pättsih, ne kui hiilduu ruskieks, nagrehet pessäh, pannah puttsih kiven ker, täys puttsi, vettä hiillutetah kattilah, vezi koatah nagrehiem peäl, heinäkomssa katetah peäl, tsoassuo 3-5, siid avatah, otetah eäreh komssa kattienna, siid sanotah, hauvat~ (puuastiassa kypsennetyn naurishaudikkaan ohje)
~putsihaudies pidi jalgoi~ (jalkojen hoitamista)
~vihmalla laadi putsinan~ (vetisen kuopan)
~putsinan laadiu, hyttsymäh rubieu~ (hetteikkö hytsymään eli hyllymään)
~puttsine on korgiembi, kajjembi korvoidu, erähäz on korvad~ (astioiden nimiä)
~puttsini~ (mehiläispesän kenno)
~oligo vie metty puttsisiz~
~diikkoloil kimalehil o putsized~ (villeillä kimalaisilla, vrt. mehiläisillä)
~puttsipuuks pideä tuuva komani honga, ei riemepuuda~ (tiivissyinen puu astiapuuksi)
~se om putsipuu, ei pie hallokse pilata~ (puiden arvostuksesta, oikea metsä=oikealle suomalaiselle aarreaitta)
~puum persiessä vain oltih, siitä loajittih nuotivo~
~mettsäh lähtöv puuta karsimah~
~siitä vaim puust ympäri kierrettih ta veittih~ (sarkatuohta)
~izä sielä i emä orgua leikatah~
~ku mäned mettsäh ka kattsod kudain on silie puu, hyvä puu~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)