~laskuja~

~mytys puu, zemmuozet vezat~ (puista keksityt vertaukset, lapset tulevat vanhempiinsa)
~elä metsäs pahoin pagize, puut kuullah~ (eläviä olentoja)
~pakatsin e ule puu~ (paatsamaan liittyviä uskomuksia)
~ukkozenilmal sanotah ei pidäz mennä puun alle~
~tyvestäh puuh noustah~
~mim puu vanhenoo, sen oksu kovenoo~ (puista keksittyjä sanontoja)
~uumenih munitah onzih puuloih~ (onttoihin)
~pakatsin om puuloissah pahin~ (pahin eli myrkyllisin)
~kuh puu koaduu, sih i muaduz~
~sid mendyy pidää enzimäzikse nostaa kuvat puuloih~ (perheen metsäpyhäkköön mentäessä, kotona ja metsässä pidetyt haltijakuvat=kuvaavat sukupolvia, sukulaisten hengille laadittuja)
~puuh on kazvannuh kiidzim~ (kiitsin eli naava)
~kolme seinöä oli puusta loajittu~ (ja yksi kivestäkö)
~puus pohjat, pedäjis liistiet~ (asia on kesken, puista keksityt vertaukset)
~mis puus täm ollou laittu~
~keline lujembi roih da hongaine~ (putsiksi, keloinen ja honkainen)
~puul tuloo rengi, isköö puuhizel~ (antaa puun maun)
~puule andav vien~ (puun makuiseksi)
~pyytihän ne semmosella puullaki, kaksi halakuo, ta pölökky särettih tä sinne välih pantih täky ta viroset~ (loukkuun täky ja viritinpuut)
~niiss oli puut, kaksi puuta rinnakkah~ (koskien ylityspaikoissa)
~hyvin hillakkaiseh puulla koputellah~ (tuohta irrotettaessa)
~maja ol loajittu bokat dyrgynäzestä libo hallatusta puusta~ (bokat=kyljet)
~gleitäh puuloi kandeleheh pannes~ (liimataan, lainasana)
~jäi kui puu pallas perehez erottuu~ (vrt. puille paljaille)
~ollah kui kahta puu hallattu~ (yhenlaisia)
~istovu puul~
~istu puul, puhu suul~ (sanotaan vieraalle)
~istoi puul, hoasta suul, keritä kusakko~ (avaa vyö)
~puul löyly kivosel lämmin, väki vanhav Väinämöisen~ (vrt. hiki)
~kun ei mies puuta soane, polta pirtistä orret ta muut mitä irti soanet~ (vieras laiskuus vs. vieras turha tekeminen, puiden hakeminen=ei ole turhaa tekemistä=vieras laiska mies)
~vesi ov vanhiv velleksistä, puul löyly puhelijista~
~kuuzini puu ratskoa palaes~
~missä velles - puussa~ (puussa=polttopuita hakemassa)
~ennem piettih enembi puu astettu~ (omat puuastiat)
~meil puu astett azutah~ (vrt. keinotekoinen "tehdään")
~puuhahtih tuulemah~
~tuuldu puuhahutti~
~tuuldu puuhaldau pilvennenäz~
~puuharjaz on varzi da laudaine eri palad, laudaine pyöryzy, laudaizen loukkolois läbi otellah~ (hampun ja pellavan käsittelyssä käytetty harja)
~puuhaskoitti tuulem~
~tuuldu puuhai kodvan~ (puhalsi)
~tuulem puuhevuttau, pilved ajav eäreh~
~sotkam pezassa on äijäldi puuhhoa, koskelam pezassa vähä on~ (puuha=untuva)
~puuhan kebehys~ (omia mittoja)
~sorzal om puuhoa siiviz~
~puuhoa kerätäh vezilinnun rinnaz, pieluksih pannah~ (tyynyihin, kaikella käyttötarkoitus)
~puuhaz azutah pielustu~
~soapkam buuha pörhötteä~ (talvilakin turkisreunus)
~suoloile kazvau puuhuheineä~ (untuvaheinää, suovilloja)
~tuuli kandelou puuhii~ (valkoisia suovillan untuvia)
~puuhahine suapka, puuhua siämessä~ (untuvilla täytetty lakki)
~puuhiendih tuulemah~
~Ullo-diädö~ (Ullo miehen nimenä, vrt. Ulla, kantasanoista helppo keksiä "uusia" vaihtamalla alku ja loppupäätteitä, Ulli, Ullu, Ulle -> Julli, Jullu, Julle -> Pulli, Pullu, Pulle)
~puuhized luvad luajimmo~ (lavat?)
~ennen ol aivem puuhistu luzikkua~ (vain puisia)
~oli puuhistu, huabastu, oli i tuohizii~ (pulloina eli kohoina)
~puuhiine astie yhten korvan kele on saikku~
~kiven luod vedeh niin tsolkahtau, puuhizen niin pläiskähtäu~ (ääniä kuvailevat sanat)
~muisti puusta puuhizet, muasta muahizet~ (kaiken tärkeän, perimätiedon)
~harvapuuhini mettsä~
~neätäni turkki näkyy, repopuuhka puhrottau, sillä annan tyttäreni, liitäl lempilintuseni~ (kosijan vaatteet kertovat kyvyistä)
~tuuli puuhuu~
~tästä metsästä mie joga puuhuon tunnen~ (omat metsät=rakkaita paikkoja, vrt. nykyajan puiden massamurhaaminen, valkonaamojen kuvottava "metsätalous")
~miss om puuhuzie harvah, ni kutsumma harvizoksi~ (vrt. harvikko)
~andakkoa puhtahad puuhuod, mailozad moahuot~ (mailo=suloinen, vrt. luonnenimi Maila)
~pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse~
~luahannoin korvih puuhut tsökätäh, sit kahtei kannetah~
~veräipuuhut pöngäkse pannah~
~puuhuuhmar on koivuz, ongurdettu~ (huuhmar, oudolta maistuvat r-päätteiset sanat)
~onko soarella sijoa, veteä venehtä moalla, moalla purtta puujoalla~
~läksi soita sotkomah, meren vettä vellomah~
~noussa puujauhuin vuarua ylähäksi~ (laahauduin)
~puujuodu oli hoavan libo koivum pahkaz ongurdettu~ (juodu=vati / lautanen, kaivertaa=onkurtaa, ontto-sanasta)
~puujuvvaz om jyrkembäd rannat torielkoa~ (rannat=reunat, torielkoa=lautasta)
~puujuvvaz om pilkotud lihat~
~puuga kazvau koivuloissa~ (pahka)
~sanoi buukahtih, silmii ei nostalda, lattieh kattsoo~ (tiuskaisi suutuksissaan)
~buukahutti sanoi~
~leikkoaldan kelahaizen da puukangen loajildan~
~parzien selojes puukangie pietäh~ (tukkeja liikuteltaessa)
~onhai ku puukandoine~ (kantoihin vertaaminen)
~puukaz mettsä~
~puukas, puukkahembi mettsy~
~puukas kirvezvarzi~ (paksusta puusta laadittu)
~hangittahuu paltim buukitah~ (pestään hangella valkaisemisen jälkeen)
~jogahin omah luaduh buukittsi~ (oma perinne=erilaisuutta, paikallisuutta, vieras perinne=samanlaisuuteen pakottamista)
~sobii buukitah, huuhmares survotah enzimäi märrälleh, sit pannah buukkuh sovad, tuhkusoba peäle, lämmeä vetty, tulikivii laskietah~ (luomupyykki, maksaa vaivan)
~sobii buukitah putsiloiz~~
~sai maham syvvä kylläl~ (kerrankin, vrt. ruokaa roskiin heittävät "suomalaiset")
~tänäpeän lopim buukittsemizen~ (pyykinpesun lopettajaiset eli loppiaiset)
~buukobeäkö kui road, ga moin i roih~ (puukkopääkkö=umpimähkään)
~mene mutul maimoa kuivoamah~ (mene matkoihisi)
~hyvä oled buukkubeäkky, ed duumaitse ni midä~
~buukkuo keitin~ (pyykkiä, puukku, puu-sanastako)
~buukkuo pestih~
~dogo buukun keitit~
~jogo rubiet buukkuloille~
~hyö buukkuu pietäh~
~paltin leikatah i se buukus keitetäh i hangele pannah hangittumah~
~buukku on ylähättsi leviämbi, alahan on loukko~ (pyykkisangon alaosassa reikä)
~buukkuhuuhmar~ (yhdestä puusta koverrettu pyykkiastia)
~buukkukartta~ (pyykkikaukalo)
~buukkukarttah vezi valuu buukun loukoz~ (likainen vesi valuu karttuun sangon reiästä, luomupesukone)
~buukkuo keitteä, poruo nostoa kattilas~ (puisella pyykkikauhalla)
~buukkuläht oli~ (pyykkiavanto)
~pidäy kuttsuo buukkuniekat kokkoi da tsupukkua syömäh~ (leivonnaisten nimiä)
~buukkunuagla om poroloi laskie~ (pyykkisaavin tappi, keitetyn tuhkaveden poistamista varten)
~buukkupualikka~
~buukkuputtsi~
~puukoukul hiilii pätsiz veätäh, a kylyz veätäh laskendukivilöi~
~puukäkkyr om metsäz vanhin~
~puukäkkyreä kuz ollou kerännyh vahnoin ajjoin tiloiz~ (käkkyröitä polttopuiksi, oma maasta kerääminen, vieras elävien puiden kaataminen)
~puuköhiskyö pilattih~ (sahattiin lahoa puuta)
~puulahattavat sukset~ (paksut ja jäykät)
~käytettih puulabeita~ (omat puulapiot)
~raudulabjan otad, eigo puulabjal voi suomie~ (suomia=lapioida lunta, suomi-sanan alkuperästä, vrt. suomustaa)
~puulabdal lundu suomitah~
~ylen on puulasta mettseä~
~pezukartta oli kabiembi kun kylyn kartta~
~kui enne buulittih, nygöi ni viez äldähäz lähteteldähäz, ni kelle ni midä ei rodei~ (Kenärven Vetehisen puhetta)
~puuloimutuli pidäy luadie, yöl on vilu~ (loimutuli, pystyyn asetettu vai poltettu puu)
~siitä oli semmoiset kuirit, koissa loajitut puulusikat~
~kuirit, soikieset ta matalaiset~ (omat kuirit, vieraat lusikat, lusikka=venäläinen lainasana, -kka pääte=venäjän -ska pääte, vai k-päätteen jatkumo)
~puumallu~ (pahkasta koverrettu vati)
~puumallaz laps syöy~
~puunassa heinie pietäh i olgiloja~ (ladossa)
~puunat ollah riihen lässä~ (lähellä)
~puukiidzimez oravu loadiu pezeä~
~puunkohvu palahez lähtöy koivuz~ (palavasta puusta tihkuva vesi)
~puunkohvu pädöy kibieh, kivistykseh~ (käytetään parantamiseen)
~puunkolos tikk eläy~
~puunoagl on järiem puun hallatez~ (puinen naula, kiila)
~puunoaglain on, koivuizes puuz~ (kovapuu)
~puumpahku on suorei, kojankeräine~ (sileä, kuoren kanssa)
~puunsyylöi myö tietäh~ (syyt eli vuosirenkaat)
~puuvvihoja ottoassa luvettih, puu puhas Jumalal luoma~
~puun viha meni, puuh ku satatid~
~sitä kun oli enneim puuvoita~ (puuvoita eli öljyä)
~puuvoil voijetah sattavundahizie~
~puuvoida jumaloin ees poltetah~
~puuoss on lapsien telegöiz~ (puuosja eli akseli lasten kärryissä)
~puuossu delegy~ (teleky eli kärry, selvästi lainasana, vrt. tietä tarkoittavat sanat)
~heän kolmesta puupalasta loativ kankaspuut~ (vanhemmat kangaspuut, rakenteeltaan yksinkertaisia)
~kaksi puupaloa aina luotu huonoih paikkoih~ (pitkospuiksi)
~ei lasettu pohjah, pantih puupalasie kuplatuksekse~ (pitkään siimaan kohoja)
~puupalikka loajittih se tsirkka~ (vrt. sirkka)
~puupiä veittsi~
~puupeä tauttu~ (vrt. taltta)
~puupiä vilku~ (haarukka)
~olet hyvä puupiä, tolkuitse ni mid et~
~moin om puupeä vaza, ni mid ei vastoa~ (vasoihin vertaaminen)
~älä puupeän vazan jytyi seizo yhtes sijaz~ (jytyi=lailla, tavalla)
~kadahine vanneh, svolas kuuraine, nokaz on loukko vannehtu panna, toizes peäz om pyöröihyd, siid läbi noagl iskietty, ual on liipatsin, bulkku puuhine, nokaz burtsaine~ (svolas kuuraine=piipussa ura, vierasta alkuperää olevan varsijousen rakennetta)
~puupohja regi on keännellä kebiembi~
~puupohjoa regie kodivedämizis pietäh~ (vrt. vieraat rautapohjaiset reet)
~puupuikkoloil ennen sarfoa niglottih da villapaidoi~ (sarfo=kaulahuivi, scarf)
~puubärttsöi~ (hevonhierakka)
~eigo häi ole hyvä musta, eigo häi ole harmoa, sit välil~ (puura, tummanharmaa / tummanruskea)
~goaru om muzavem buuroa, a valpahem vorontsoa~ (korppia vaaleampi, omat värit=ympärillä nähtyjä, luonnosta)
~merel om buuru tänäpäi~ (myrsky)
~buural viego piästänneh randah kunne~
~truvaz moine sagei savu buurahteleh~ (tupruaa savupiipusta, lainasana=lainatapa, vrt. kodan savuaukko / maanalaisen talvimajan kattoon jätetty aukko)
~buurakko villu~ (tummanruskea, tummanharmaa)
~buurakka pilvi~ (synkkä, tummanharmaa)
~buurakko siä~
~puur on syvä täs kohtoa~ (puure=multa, vrt. puura, vrt. mullanväri)
~puuremoa on pehmei, leviejy, hienuo peskuu~
~puuremoas sah kaivoi~
~vilunvaroaju om puuremua~
~puuremua, savem piäl mustu mua~ (vrt. turve)
~puurengizet ei vie ammui kavottu~
~kaivuo pidäiz buurie~ (lainasana porata, kaikki "kehitys" eli vieras vastahakoista)
~alduo buurii keändeä, onhai ku mägie~
~järvi buurie valgiel voahel, tuuloo mugalen~
~musta reboi~ (sukupuuttoon tapetut tulirevot, puolet maan luonnonvaraisista nisäkkäistä murhattu sukupuuttoon, toinen puoli sinnittelee tuhotuilla elinalueilla, pitääkö kaiken elämän loppua ennen kuin rahalla lahjotut "päättäjämme" uskaltavat tehdä mitään, millekään)
~buurikk om muzavu ruskei~
~taivaz buuristeleh~ (synkistyy)
~midä tänäpäi buuristelleh, azunnougo vihman~ (vrt. laatiiko)
~buuristelehes pahazmielez~ (murjottaa)
~ni midä ei paissuh, buuristelih vai~
~vai nyt sie vatsam miul buurissutit~ (vrt. pahoitit mieleni, tunteet=elävät vatsassa)
~heitä buuristelendu, ei ole hädää olla suutuksis~ (vain hädän aikana saa murjottaa, hätä=ruuan puute, lämmön puute)
~ka tänpiänä buuristelietsi d ei vihmun~
~puurnussa pietäh jyvyä i leibyä~ (laarissa)
~heitä buurotus tyhjy, elä vesselembäh~ (vieras murjotus, oma vesselyys)
~puuruz villoi, jauholoi, suurimoi pietäh~ (laarissa)
~puuröykkö~ (kasa, vrt. röykkiö)
~puuza~ (veneen levein kohta)
~häi kats om buuzakko, ei kehtoa pajista~ (synkkämielinen, valkonaamojen piirteitä, "gootit")
~puuzikko kangas~ (puukas)
~puuzikko moa~
~puuzikko metsy~
~täz om puuzikko, pidäy regi leikata täs kohtoa~ (leikata eli valmistaa, työ tehdään tarkoitukseen sopivalla kohdalla / kaikki ympärillä oleva maa omaa, vrt. pikkuruisiin "omakotitalojen pihoihin" pakotetut tämän päivän "suomalaiset", valkonaamojen "kehitys"=varastaa ensin kaikki maa ja myydä sitten sitä takaisin tilkku kerrallaan, järjettömillä hinnoilla)
~päivän kaiken tänäpäi syöttäi Jumal buuzistelih~ (oli pilvinen sää, vrt. paikannimi Syöte)
~mibo hänem buuzistutti jo uvvessah järilleh~ (suututti uudestaan)
~tuulen puuska~
~tuli puskapeä semmoini~ (tuulenpuuska)
~puuskittain nyt tuuloo~
~buusad on kaglaz~ (helminauhat)
~buussuhelmäd on kaglaz~
~siinä Alavoarassa kun on se puusta talo, nin se on entini Huotarin lesen talo~ (puusta=autio, tyhjä)
~taloi oli puustu ni kedä eläjää ei olluh~
~puustil oldih huonehet~ (tyhjillään)
~augiä paikka metsässä kutsutah puustaks~
~puusad nämä ollah edähänä, metsissä heinämuat~ (nurmettumaan jätetyt kasket)
~puussat ahot~
~löyviim mehläheäzem pezon puustassa~
~puustu nurmi~
~ta siitä oli puustauttsoja, niitä oli monen suurusie~ (pyöreitä puukulhoja, kuis lainasana)
~puustupkaz on pohju järei, noaglu pohjaz läbi, sidä vaste petkel helkkäy~ (puuhuhmarissa, lainasana)
~ruskiene marjane, kazvau pusturiloilla~ (lillukka)
~pustiri, hyllätty maa~ (pustir, vieraat r-päätteiset sanat)
~itsellen oli puusuga dai luusuga~
~puusugazes piit on katkettu~
~puusverlu om polvitoi~ (puukaira)
~ei pijä puutaija tyhjöä, pitäy sanuo oikieta assoa~
~elä puutaitse milma~ (huijaa, vrt. samanniminen viljamitta, vrt. puoti, valkonaamojen "kaupanteko"=laillistettua huijaamista)
~puutikko se niim poalitettih jotta poali poalih näkyy, jos oli sakiempoa mettsöä~ (merkittiin ansapolku)
~puutikkoa matkoau~
~heilä on kaksi niitä puutikkuo~
~puutikalleh läksi~
~yhellä kangahalla on yhen puutikko da toizella toizen~ (kotoperäisen pyytämisen luonteesta, metsästäjä / kangas, kalastaja / järvi, lähtöisin ajalta jolloin sukujen maita ei oltu vielä varastettu "valtaapitävien" toimesta)
~puutoi moa on lagei~ (vrt. lakeus)
~puutoi kohtu~
~puutoi mettsä~
~puutoksekaz abaja, haguo on ajanuh~
~puutoksed riittsi~ (ompeleet, liitokset)
~tämä puutos hoaroi~
~nuotta puutui puutokseh, hagoh libo mihtahto~
~puutoksen vastain~ (irrotin verkon)
~puutoz on järvem pohjaz, verkon taboau~
~verkko tartui puutokseh~
~nyblät puuttavuttih~ (ommeltiin yhteen)
~puutteluzlangu, mil huavoloi ommellah~ (paksu lanka, säkkejä)
~puutto se ottau nuotan alaset kiini~
~pitäy puuttua kosson rindah hakani~ (liittää, ommella)
~puutammo syyznuotan yhteh~ (vrt. jamomme)
~puuttaez vie väli jeää ommelles, liitteä on vägevembi~
~mi riitsauduu, sidäi puutetah~
~mi rebieu, pidäu puuttua~
~pideä puuttaa hiemoat emustah~ (liittää hihat emustaan, paidan valmistusta)
~nuotam puutammo, yhteh jamommo~
~Murhijärvess om puuttosat rannat~ (hakoiset)
~Komalahessa ollah apajat puuttoliekkahat~
~sidä puuttomutta emmo voi huonehta loadie~ (puuttomuuden vaivaamat karjalaiset, =metsät jo vieraassa omistuksessa, "metsätalous" syynä lähes kaikkeen oman tuhoutumiseen)
~lundu panoo buuttsii joga kohtan tävven~ (puutsii=tupruttaa)
~puuttu pursi Väinämöisen, takertu Vänöv venoni~
~veneh puutui kiveh~
~veneh puutui madalah~
~sitähän ne vanhat poajittih, kun ei alkam puuttuo lihoa tahi kaloa, jotta onko joku
silmän kattson~ (paajittiin, vrt. tuumattiin)
~kaksin kolmim puuttu harvaverkkoih lohta~
~kaloa puuttu äijä apajalta~
~sini suurie puuttukkah, kuni pienet kazvetah~ (kalastajien loitsuja)
~poigalindu puuttuu paremmin~ (ansaan)
~siidä i puuttuu petlah~ (ansojen nimiä)
~kattsuossa puuttuu raitilda linduo viizin, kymmenin~ (5-10 metsälintua / ansapolku, vrt. 5-10 lintua / haulikkomies)
~lindu puutui rihmah~
~lindu rihmah puutui~ (oma sanajärjestys=ei sanajärjestystä)
~ahvempöröskäistä pössylöih puuttuo~
~kala puuttu merdah~
~ei puuttun kalua~
~metsoi puutui~
~siä puutui lahnua da suurdu haugii~
~hyvä sualis puutui~
~tuli puutui sil hanguamizel~ (hankaamalla tehty tuli, tärkeä osa omia uhrimenoja)
~taudi puutui~ (tarttui)
~ennen tyyni oli, ga nygöi om toine miez~ (viinaa juotuaan, milloin itsensä myrkyttämisestä tuli "normi")
~suustah puututtih yhteh, ei malteta i erota~ (vrt. jäivät kiinni suustaan)
~tsiepustelendoa myö smietit, hyö yhteh puututah~ (halaileva pari, smietit=mietit, kuulostaa lainasanalta)
~istuu puu muassa, pehistyy~
~pahal miehel puutui~ (vieraan vallan seurauksia, puolet naisista joutui (joutuu) naimaan pahiksia)
~huigieh puutui~ (häpeään)
~en puutu pudroloih, engä tartu talkkunoih~ (vieraat viljaruuat)
~ei yhel tyttärel kahta vävyö puutu~
~metsäz lapsen lövviimmö, meile lapsi puutui~ (löytölapsi)
~hyvä vävvy puutui~
~rua hyväzesti, a elä kuin puuttuu~ (oikea työ)
~nygöi hod ollou huono ilmu da e ulle kalasää~
~aihelendoa myö i puutui hänelleh~ (suruajan tarkoituksesta, epätoivosta syntyy epätoivoisia suhteita)
~netsen huiman ker vai puutu regeh, ga varoat, kuh peäkolo jeää~
~muozeh koh puutuin~ (vrt. moiseen)
~puutuin kyläh~
~häi puutui dogirandah~ (pääsi, tuli)
~em puuttunuh kogo niih maih~ (en arvannut lähellekään, maasta keksityt vertaukset)
~nygei olis puutundalleh kaloa, ilmad oliz lämmäd~
~otiv vettä hettiestä kust ei puuvu polvenah, vähene sinä ikänä~
~on elajjas puutuksii da tapahtuksii~ (puutuksii=sattumia)
~myö vetimä sitä apajoa ta se Vetehini apajoa puututteli~ (otti kiinni nuotasta)
~laps käen helmah puututti, jo on seizalleh~
~puuvivud on sonnolleh~ (sonnolleh=kaarella)
~puvvus poroi huogavuhuu~ (uupumus lähti)
~puvvuksem porotti~
~kodvazeks ku huogavuin ga heitti puuvutannan~ (huoahtaa=levätä)
~buvaitseh aigastu vuottu, lämmeä kevätty~ (vrt. povaa, lainasana)
~puvas on kuiva semmoni kivikkö.. kuivall aikoa ei ni peässyv venehet kulkemah~
~tuosta pudahaz olen soanuh äijä kaloa~ (syvänne / pyörre joessa)
~kasvo lapsi karjalassa, kesän kellossa asutti, putahilla puolen vuotta~
~se oli nii hyvä pyhittöä ser rokan kera~
~joutsenda pyhyten ei syyvä~
~sanottih sitä jotta kun pyhissä kaloa syöpi, jotta niistäki muka reähkä tulou~ (vieraat pyhät, vieraat paastot, vieraat räähkät eli synnit)
~emämpäiv oli pyhäs~ (emä ja äijäpäivä, kotoperäisten karhupäivien päälle lyötyjä "kristillisiä pyhiä", "virallinen suomi"=0% suomalaisuutta)
~pyhän aigah voassu pannah, siendy syvväh~
~ta niin olima siitä sem pyhän sielä kalalla~
~miän pyhäzin piettih~ (tuohijalkineita, omien pyhien tapoja)
~pyhil om Pasa lapsien ker~ (Pasa naisen nimenä, vrt. Pasanen)
~pyhä-Ägröi syöttäi, vardoitse miun kuoppaista~ (nauriskuoppien suojelushenki)
~pyhä-Ägröi mainitah nagrehem puhujez~
~jotta pyhäkse linnukse ne sitä joutsenta sanou~
~pyhä lindu~ (pääskynen)
~marjuvetty särväm pyhäzeh aigah~
~pyhähkö sija on kalmuzim~
~pyhällä hymähtelih, pilven kazvatti da i vedeh puhkeni~ (pyhä ilma, ukonilma)
~pyhälly dyrizöy~
~ennem moailman loppuo kolmie vuotta ei jyrize pyhällä~ (uskomus)
~pyhälly tuld isköö~
~pyhälly jyrizöö hyntettäy, onnoako korvat kastau~
~pyhällän dyry~
~pyhällän dyry kuuluu, tulen isköy~
~siit kyläz on taloloi palanuh pyhällänjyryz~
~pyhäillampardu pellon randah pystöi jätetäh leikkoamata, sanotah, pyhä-Illu, täs sinul pardu~ (jätetään peltoon leikkaamaton kohta ukkosen haltijalle, omilta vaikuttavia maanviljelykseen liittyviä tapoja, oikeasti valkonaamoilta lainattuja tai volgalta tuotuja, volgalla lainat vaan vanhempia)
~pyhäillampardu, pieni pyöhtäkköini villoa jätetäh~
~meilä sanottih pyhäillamparrakse kuv viimeni riihi puitih ta viimeni lyyheh jätettih riihen nurkkah~
~pyhäiläntauttu on libei, agju terävy, sil painettih ailahii~ (parannettiin ukonvaajalla)
~enne kuolendoa puutui nähtä pyhällän talttoi täl ilmal~
~pyhäiläntauttu~ (salama, vrt. samalla nimellä kutsuttu vaaja)
~pyhäiläntauttaine puun halgoau~ (salama)
~pyhällänvihm ei hätkie kestä~ (hätkie=kauan)
~laske pyhä ilmoa perttih~ (ulkoilmaa, kaikki ilma pyhää)
~vesselämb on olla pyhä ilmaz voimattomal~ (ulkoilmassa sairaan, iho hengittää)
~joutsen om pyhäzä lindu, reähk on syyvä~ (ei syödä sukulaisia, toteemieläimet)
~sid näit pyhäkeskes tuldih sulhazet~ (kosijat joulun ja laskiaisen välisenä aikana, omat talvihäät)
~pyhäpyöröi laitah muigiez tahtahaz, sydämeks kartohku survotah~ (pyöröi=pyöreä piirakka)
~pyhimpäivin nojallaheze durmel muskad, akad mättähäl istutah ombeluksien ker, nuorizod mäel nostah, kizatah~ (omat kisapyhät)
~kolm yödy pyhärättsinäz moatah, päiväl ollah pyhäsoviz yhteh palah~ (pyhävaatteiden vanhemmasta merkityksestä, pidetään tietty aika)
~pyhäsovad om pyhien ottajez da kuolendah näh~
~se kun vähäsen kohuou lauvalla, nin se äkiessä paissetah ta siemevvoilla voijetah~ (kohahus-niminen leivonnainen)
~sullal voidu voitah tevoksih, syväinkokkoloih da nouzijoih piiroaloih~ (tevokset
eli leivonnaiset, leipä=myöhäinen lainasana)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)