~laskuja~

~naini miusta itkömäh jäi~ (naisten itkettämisen eli väärien lupausten ja suhteiden vieraudesta, alistamisesta ja teeskentelystä pitävien valkonaamojen "kulttuuria")
~kun nakris oikein suurekse kasvo, sanottih pyhäkrässie, ta oltih hyvällä mielin~ (krässie=ägräs, vieraat nauriit, vieraat nauriiden suojelushenget)
~tämä nagriz om pyhä Ägröi~ (kaksoisnauris, nauris-sanan taustalla kotoperäinen ner-sana, tarkoittaa talviravinnoksi kerättyjä siperianmännyn käpyjä ja siemeniä)
~vai on nämä kui pyhä Ägröit, sadanabazet~
~koadui hillah, ei sattanuheze~ (oikein kaatuminen, vrt. ilmakehää tuhoava "hiekottaminen", omat tavat=elämää yllä pitäviä, vieraat tavat=teeskentelevät olevansa elämää yllä pitäviä, oikeasti elämää tuhoavia)
~pygläy kuin tavi pajikossa~ (pyklää, liikkuu edestakaisin)
~veneh pygläy tuulel, yläh da alah liedzuu~
~pygälikäs om porraspuu~
~pygälih pannah onget~ (pitkäsiimalaatikon loviin, pitkän siiman myöhäisestä alkuperästä)
~mi pygäleä sarvez, se vuottu~ (porollako)
~koin riittsiez laitah pygälät parzih, kudai kuh kohtah pädii~ (hirsitaloa purettaessa, pätee=sopii)
~mäni pyllylleh~
~pyllylleh magoau lapsi~
~lapsel om pyllyine kylmänyh moatez~
~mene pyhkitä pyllyine~
~istoi täl pyltsykkäzel~ (pölkylle)
~oli koadumaz aidu, pylvästin, panin varakkehed~
~pylvähäm pani seinäh pöngäks, kallelleh oli~ (tolpan seinän tueksi)
~tuuli pyrhisteleh tuulemah~ (elävä olento)
~höyhenii pyrhistyttäy lindu~
~pyrhistih vastah~ (vrt. pyristeli)
~lendoh pyrhistih~
~pyrhähtih tuulemah~
~pyrhähytti höyhened lindu~
~tuuloo pyrhöttäy~ (tuulee navakasti, vrt. pyry)
~kyynel vieri kyykerteli, pyriempi pyym munie~
~läksi vejet silmistähe itseltäkki soittajalta pyriemmät pyyn munie~ (kansanlaulujen kieltä, pyriemmät=suuremmat, suuri-sanan myöhäisestä alkuperästä, vrt. suurus, suurimo)
~pyylöim pyrineh~
~pyy pyrizöy~
~pyy lendeä pyrizöö~ (vrt. pyrähtää, lentoon lähtemisestä kuuluva ääni)
~kärbäizet pyristäh~
~poarmoa pyrizöö~
~ne pyritettih se tyttö pihalla~ (kosijat houkuttelivat)
~ainos pyrrittäv ostamah~ (houkuttelee ostamaan, vrt. ahdistavilta tuntuvat "mainokset")
~hänem pyrrityksez ostin vähäizen tavaroa~ (valkonaamojen kuvottava ostamaan pakottaminen, kapitalismi=kaikkien ällöttävien mannepiirteiden ruumiillistuma)
~hänem pyrrityksen täh en lähtennyh~ (älkää uskoko valkonaamojen valheisiin, haluavat vain hyötyä, käyttää hyväksi)
~heitä pyrritändy, kerran ei lähte~ (jankkaamisen ja tyrkyttämisen vieraudesta, jos epäilet mene italiaan tai marokkoon, siellä "pelkkii mannejuttui")
~siih taloh pyrin yöksi~
~puu pyrgii~ (on kaatumassa tiettyyn suuntaan)
~sit häi pyrrih da yötilan kysyy~
~pyrrih yökse neidizel~
~pyrgih kodih käymäh~
~pagoh pyrgih~
~ei rohkie männä yöksi pyrgiettsemäh~
~pyrgivyksem myödäin~ (suostuin pyyntöön, vrt. myöntyä)
~ainoz om pyrgy, kos kunne himoittau mennä~ (vrt. pyrkiä)
~vähäl pyrryl et peäz ojas peälitsi~
~pyy pyrpetteä lendeä~
~pyrri~ (merta)
~kalad eletäh pyrsketäh~
~alduo pyrskäilöö veneheh tuulel~
~pyylöim pyry~
~kärbäiziem pyry~
~pyyt pyrähtellähez~
~pyy pyrähti, moa järähti, kankas vastah kajahti~ (pyyhyn liittyviä sanontoja, yhteydessä maahan)
~pyy pyrähti, mua särähti, kai syväinkeuhkot särähti~
~pyy pyrähtih lendoh~
~piäsköi pyrähtih lendoh~
~pyy lendi pyrähytti~
~pyderä, sagiembi notkieda~ (sakeutta kuvaavia sanoja)
~sagiem pyderän oli koassa~
~nivelet kai pytissyttih, dygieks tulou~ (nivelet jäykistyivät)
~kiisseli pydristyö vilustuhuo~ (jäykistyy, vieraat l-päätteiset sanat)
~pydräkkä liemi~
~pydräkkö om maido, vähäm mujjonnuh~ (vrt. hapantunut)
~siendä oli vägi pytäköt~
~kuuzen koskuon ottajes pyväldetäh puu kirvehen teräl ylähän da alahan~ (pykälletään)
~muskan piduhus koskud otetah keveäl~ (kuusenkuorta miehen pituus, omat kattoainekset=eivät saastuta luontoa)
~kun se mettsä sai pyvälletyksi, se tuli pyväldäjä sem paikan hallitsijaksi~
~pyy oli niin suuri jotta Jumalan säikähytti, siitä pienekse tuli~ (pyyhyn liittyviä uskomuksia, luomiseen osallistuneita eläimiä)
~a pyyllä on kaikkeih paras liha, hos om pikkaraisin~
~hänell oli pyy kattilassa kiehumassa~
~pyy oli oikein suuri lintu~ (alkujaan, luomistarinoiden jäänteitä)
~pyy pitspettäy~
~pyydä jäi karja suuri lähillä~ (karja=parvi, vrt. karjalaiset)
~linduloilla ol loajittu palttsazet, pyylöillä on toagiemmat, koppaloilla da mettsoloilla on harvemmat~
~en voinuh ni pyyn toroa pideä~ (en voinut pitää puoliani, pyystä keksittyjä sanontoja)
~pyy om pikkurune lindu, kirjavane~
~pyydä lähet pyydämäh, koppelo kois hävieu~
~paremb om pyy käis, ku kaks oksal~
~pyy piitskuou~
~pyy hyvän rokan laskou~
~pyyd ammutah libo rihmah pyytäh~ (vieras ja oma tapa, vieraan tavan laillistaminen on saanut eläimet pelkäämään ihmistä, eivät osanneet yhdistää ansoja ihmiseen)
~pyylöiz olid, viego sait~ (pyitä pyytämässä)
~syöntäsija pyyhkie pitäy~
~illaisstoloa ei pitäis jättöä pyyhkimättä~
~ta valkiella käsipaikalla pyyhittih~ (kädet)
~mie pertim pyyhin~
~pättsi pyyhitäh havulla~
~tuuvau kodii dai latetta pyuhkies~ (vasta, omat siivousvälineet)
~astiet pyhittih~
~veitäh hiilet hiilostah da tuhkat, sid jälgimäzekse pyhkitäh havul pättsi~ (Tulen emon palvontaa eli lyylittämistä eli hyvänä pitämistä)
~jallat pyhki, älä lijan ker perttih mene~ (koti=pyhä tila)
~katso lattial on vetty, pyhki vihkol~
~kylys tulduu pidäy pyhkiekseh vuarupaikkah~ (paikkojen eli liinojen nimiä, tarkoittanee pyyhettä)
~ta siitä pyyhittih ovensuusta perätsuppuh~ (pirtti, siivoaminen=rituaali, tehdään aina samassa järjestyksessä)
~levitä pyhkin stolal, rubiamo syömäh~ (pyyhkin=pöytäliina, matalalta pöydältä syöminen, vrt. vanhempi tulen ympärillä syöminen)
~pyhkimpalttin on hienoine, pelvahine, kirjavakse poimietah~
~heän pyyhäldi novet kattilasta pois~
~pyhkäldä lattii, a ku kedä rahvastu tulou~ (rahvasta=vieraita)
~iäreh pyhkäldih~ (vrt. pyyhälti)
~puyhyne~ (pyyhynen, pyyn nimi tverin-karjalassa, nen=lapsenlapset, totemistisia sukuja)
~pyyhyöt viheltelöuve rautasilla rahkehilla~
~pyuhyt eläu lumiloissa~
~miule puuttu petloih pyyhyt~ (ansojen nimiä)
~astukkua pyyhyzih~ (liikkua pyyn tavalla, toteemien piirteitä)
~pyynkoali~ (kultapiisku)
~pyykuali~ (huopaohdake)
~pyynliha oliz magie syyvä~
~valgie on kum pyyn liha~
~pyymmarja~ ("pyymarju", oravanmarja)
~pyym piiskeh~
~sih nygöi inehmiziem pyympiiskehed ei tartu, turmied, ku on varoitettu~ (varoitettu eli suojattu taioin)
~pyynpoijad on tyynet hauvonnan jällel, kun ei heidä ajella~ (tyynet eli kesyt, oikea luonto=ei pelkää ihmistä, oikeaa eli elämää kunnioittavaa ihmistä)
~pyympoigoveh on kävelemäz, emäl jällez~
~tämä on pyynrokku, moine hyvä~
~pyypiitsku~ (pyypilli)
~pyyrimet pyinä vihelsi hankat hanhena hatsotti~ (pyyrin=airon kädensija)
~merezid om pyydeis~ (rysät pyytämässä)
~nuott om pyydejiz, vuottakkoa kodvaine, roih kaloa kaikil~
~pyydejiz nostammo~
~kalam pyydelyz loppih~ (aika viettää loppiaiset)
~halleita käytih pyytämässä merellä, porolla ajettih~ (halleja eli sillejä, norjalaistuneita vienankarjalaisia)
~kaloa pyyvettih, souvettih sitä uissinta~
~Kontokkilaiset vaim matikkoa talvella pyyvettih~ (jokaisella suvulla omat tapansa, suomalainen "lainsäädäntö"=paikallisia "lakeja" eli sukujen tapoja, mahdotonta toteuttaa vierasperäisen keskitetyn vallan rinnalla, toistensa vastakohtia)
~täss om meän tämäm päivän soalis, tätä myö olemma joukolla pyyvetty~ (ylpeys omasta työstä, vrt. tyhjäksi jättävä vieras työ eli palkkatyö, vuosittain korotetuilla rahalahjuksilla yritetään paikata tätä henkistä tyhjyyttä)
~kuni om pyyvys pyytämässä, sini om mieli toivomassa~
~lahnoa kuvusta pyyvetäh~
~kylmändäh soatem pyyvetäh suloa nuottoa, sid vielä käyväh rahiella~
~keveellä myö pyyämmä kalaa~
~poiga pidi sielä anzoa da metsuittsi a toatto nuottoa pyydi~
~pyylöidä muldajuurikoista pyyvetäh~
~linduista sarjal pyyvämmö~
~pyydeä rihmah riistoa~ (riistaa, vrt. Risto)
~nuottoa pyydeä~
~järvie pyydämäh rubiemma nuotalla~ (pyytää järveä)
~minä merezii pyvvän~
~näile rannoil pyvvetäh piendy nuottua~
~anzoih pyytäh~
~verkkoloi pyytäh~
~linduu rihmah pyytäh~
~reboidu piihtil pyytäh~
~elkähät erät vähekkö kalamiehen kattilasta, pyytäjältä pyyvyksestä~ (kalamiehen lukuja)
~kaksi ta kolme osakasta oli yhessä pyyvössä~
~sielä kävimä pyytölöillä~
~mie lähen kalampyydöh~
~pyydö tänä kezän ei loistannuh~ (kalanpyytö)
~pyydöh meni~
~pyvvöt pidäz vedeh panna~ (vrt. pyydykset)
~Ruvanniemez on rugalaizien pyydöpertti~
~pyydöpertid ollah rannoil~ (kalastajien väliaikaisasumuksia)
~tänäpäi om nuotampyydöpäivä~
~kai tullah kogo nuotampyydöveh~ (nuottakunta)
~nuotam pyydövehez on kaks libo nelli taloidu~
~linduo pyydelöö sygyzed~
~merezie pyydelöö~
~kezil käydih täh omal lahtel, kuda kus pyvveltih räkkikalua juumam pinnas~ (räkkikalaa eli helteellä pyydettyä kalaa, juuma=syvänne)
~pössih kaloa pyydelöö~ (mertaan)
~pyvvelmyz hyväkse meni~ (onnistui)
~jos ei nim mänkäh ielleh, sem pyyvettävänhän se ov valta~ (ansaan menemistä pidetään eläimen omana valintana, oma metsästys=passiivista toimintaa, saaliin toivomista, metsäonnen vaalimista, metsänhenkien hyvittelemistä)
~poigalindu puuttuu paremmin, se ei tiiä sidä pyyvystä~
~pyvvyksii kattsomah mendih~
~pyvvyksed nostettih kuivah ardoloih~ (kuivaustelineisiin)
~linnum pyyvyksil ollah~
~reboim pyyvyzrauvat~ (vieraat rautapyydykset)
~talolois kävelöö, eigo midä vois kielitteä saldatoil~ (näin kansanusko ajettiin maan alle, vierassukuiset papit kiertelivät taloissa ja ilmiantoivat sotilaille kaiken "saatanallisen", "suomen valtio"=tämän kammottavan toiminnan suora jatkaja ja tukija)
~kaloa pyyvyssämmä selgongiloih~ (selkäonki eli pitkä siima)
~kalan pyvvändy on vessel dielo, konzu kalaa puuttuu~ (tielo eli asia)
~kalam pyvvändäl piäd elättäy~
~voita pieksettih pyöhtimessä härkkimellä~ (pyöhin=kirnu)
~munavoida murdamah, kyppökuorda kandamah, void voiks rodivumah~ (loihditaan kirnuttaessa, jokaisella työllä sanansa)
~pyöhtimel pyöhtettih padoih voidu~ (kirnuttiin härkkimellä)
~pyöhtinhärkkimel on 5-7 sorppoa~ (haaraa)
~vie vazoil pyötimmajjot~ (kirnutut maidot eli kirnupiimät, maitoruokien luomummasta alkuperästä, ymmärrettiin että tarkoitettu vasoille)
~pyöhtimpada on kappahine, suuri, pysty, pyöryzypohju~ (saviruukku jossa vatkataan kermaa voiksi)
~voi valmistuu, kun pyöhitessä lukou~ (lukee eli loihtii)
~voita pyöhtimessä pyöhittsöy~
~kannateksed om pyöhteis~
~härkkimel voida pyöhämmö poaz~ (padassa)
~pyöhtä kannatekset härkimel~ (vrt. lainasana kermat, cream)
~lumi vai pyöhteä~ (tuiskuaa)
~tuuli pyöhtää~
~savum perttih pyöhtäy~ (tupruttaa)
~tuulel lumem pyöhtäy, kandelou~
~voi pyöhtyi~
~kuoliem peäl oal pannah pyöhtäkköine pelvastu libo paltsostu, ann olis pehmei~ (vrt. vanhempi koivuntuoheen kääriminen)
~pyöhtäldelöö tuuldu kos kunne päi~
~savvuu pertih pyöhtäldelöy~
~lundu pyöhtättelöö~
~pyöhtättäy truba savuu, ei lask yläh~ (truba=savupiippu, lainasana)
~mado ruoppahaz ymbäri pyögelehtäy~
~emäz ymbäri pyökkelöittäy, emeä ei työndäz ni kunne~ (lapsi pyörii emon jaloissa, ei päästäisi mihinkään)
~heäm byökkäy oksendau~ (vrt. yökkää, ääniä kuvailevat sanat)
~pyövelytti, pideä vilussellakseh~ (pyörtyi, virvoittaa)
~pyörevyksiz om peä~
~moa pyörevyi, juovuin~ (pyörtyä-sanan alkuperästä)
~hikikoivuss ol lehet pyöriemmät~
~ta mujehkala kun oli nin se loajittih pyörieksi~ (kalakukko)
~pyörie kivyt~
~pyörie lambi~
~pyöriesti pagizoo, ei satata toista~ (pehmeästi, vrt. valkonaamojen kova puhe, "suora puhe")
~pyöriesti pagizoo, livvustellen~
~vezi pyörii liketteä, haudaizil on joga kohtaine~
~kieles pyörie, va en kui voi sanuo~ (vrt. pyörii kielen päällä)
~kielen agjalleh pyöri sana~
~mielel i pyöriy, g ei juohtu vai mieleh~ (vrt. lainasanalta maistuva muistu)
~kuoret taputettih pyörieset, niijem peällä siitä se potakka~ (potakkapiiraat, potatoe)
~ei se pyörijäl puul polle~ (sanonta)
~pyörijät ilmat~ (epävakaiset)
~pyörii aigu, tulou yks kai pyöriäd ilmad~ (kesäkuussa)
~ta ne villaset kintahat kuv valmeheksi soatih, siitä vanutettih, lämpimäh veteh kassettih ta näim pyöriteltih~ (neulotut villakintaat)
~mielie pyörittelöö neidizel, itsel ei ole tozi mieles~ (valkonaamojen "riiausta")
~sit hyö lähtietäh pyörittelemähes, sinne naindupaikkah~ (pyörähtämään vaimon kotona häiden jälkeen)
~lähtietäh kodoilah pyörittelemähäz~
~torma kul läksi, pyöritti pyöritti sielä ylähänä~ (torma eli tuulispää, vieras storm vai oma torom)
~nin siitä morsienta pyöritetäh, jokainut pyörittäy~ (häissä)
~tuuli väkkerii pyörittää~ (oudolta maistuvat r-päätteiset sanat)
~pyörittäjem pajista malttau~ (peitellen, viekkaasti, "suoran puheen" myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~pyörittyizet piettih, yks yö libo kolm yödy ollah~ (häiden jälkeen vaimon kotona)
~liig yö pidäv ollah~ (pyörittyisissä, liika=pariton määrä)
~oldih pyörityksilleh (vaimon kotona käymässä)
~pyöritysrättsinä~ (paita jonka vaimon äiti lahjoittaa vävyn äidille)
~ottau kakarruksen i zen käzillä pyöritäldäu~ (leivonnaisten nimiä)
~vain kun alkau se pyörrevesi nin niissä pyörteissähän sitä pyyvettih~ (kosken alla olevissa pyörteissä)
~kossem pyörre~
~kossen oal pyördieh pyörähteäteh~
~randupyöre~ (joenmutkan aiheuttama)
~kivempyöre~ (kiven aiheuttama)
~koskem pyördielöiz vezi valgiel burhoau~
~pyördiez vezi vuahtel on~
~peälakal on kaks pyörretty, kaks kerdoa naid~
~pyörrevedeh elä rubie kezoil, pyörre painoa~
~pyörrevirda vedeä järillehpäi~
~assu Jongolan joven randah, pyhän virram pyördimil, tulizes kosses haugi seizoo, suun avoaa Seppuo syyvä~ (Seppozen laulusta)
~pyörryksen hoivendi~
~pyörryksih mäni~
~pyörryksis peäzi~
~a voi kuin on tsihvua, pyörryttäy~ (vrt. häkää)
~miudani pyörryttäy, tuogua vettä~
~pyördää ielleh järilleh vettä~ (edes takaisin, vedessä oleva pyörre)
~savvuu trubas pyördäy, punojen lähtöy~
~pyöryzy koms on täs, kunnebo pidulitsam panitto~ (eri muotoiset tuohiastiat)
~pyörzypiä boba~ (kullero)
~pyöryzyroza on tsoma neidine~ (pyöreäkasvoinen)
~kakkaraizen jo pyöryzöitin, vai täpytteä pyöröin loadiez~ (pyöröi=pyöreä piirakka)
~panin ovem pyörykkäh~ (säppiin)
~ovi salbua pyörykällä~
~se kur rieskani leivottih, semmoni pyörykäini~
~kangen nokku pyörystetäh hoikembakse kätsijah~ (omat puukanget)
~pyörä~ (rengas poron päitsissä)
~kell on kaks pyöryä piäs, kaks naista ottau~
~ne toas alettih siinä pyörähellä vain, käsikeässä siinä~
~pyörähtelet kui tuulen kobru~ (koura)
~ni sen niemen ympäri vaim pyörähettih ta siitä selköä myöten souvettih~ (omat tiet=eivät tuhoa ympäristöä)
~talvini päivä illaksi pyörähtäy~
~pyörähä meillä~ (vrt. piipahda)
~ymbäri pyörähtih da järilleh tuli~ (vrt. takaisin)
~azie pyörähtih kannalleh, endizelleh~
~pidäy lähtie pyörähtiäkseh hänel lyö kävvä~
~pahoin pyörähytin käzin da vastaudu~ (vastaudu=nyrjähti, vrt. vastus)
~muattie pyörähytti~ (kiroili, vrt. matti, mattar=sukulaisen henki, kotoperäinen "kiroileminen" =sukulaisten nimien luettelemista eli apuun kutsumista)
~päiväs pyörähytin sovan~ (perinteisten vaatteiden ompeleminen ei ole niin hankalaa kun voisi luulla, maksaa vaivan)
~tarbomen al agjaz om pyöräkkö, koivum pahkaz, onzi tsura alahpäi~ (tarvoin=sauva)
~älä lähte, piiruat täh pyöräsköitämmö kanzal~ (kanzal=joukolla, yhdessä)
~pyöröidä, rugehizes happames tahtahas, syväin kartohkas, pätsis paissetah~ (pyörösiä, pyöreitä piirakoita)
~pyöröi, mujjonnuoz ruistaiginas pärpättsyine täpytetäh, sid liikkuu, kartohku libo talkkunsyväim pannah, luzikal ojjendetah~
~rozih pyörözet tuloo kun nagraa~ (vrt. "hymykuopat", kirjan kieli=yhtä falskia kun sitä puhuvat "suomalaisetkin")
~pohjuksem pyözyrdi korvoih~
~pyözyrä lambi~
~pyötikkösuo~ (pyöreän muotoinen)
~pilvipyötikkö~
~pyötäkkö, moine pyörie~ (muotoja kuvailevat sanat)
~pilvem pyötäkköne~
~suvenlammaz bähättäy~ (taivaanvuohi)
~järvehpäihine ikkun~
~keänny päin, elä perzein ole~
~pidäs olla oma pezä, päin mendävä, perzein lähettävä~
~nin siitä teältä takaraivosta päin sillä voijettih sillä merajulla~ (hylkeen rasvallako)
~jotta minne päin se koatuu, nin sinne päin siitä se miehellä mänöy~ (sytytetty puikko)
~siitä vesi alko kiinitteä häntä ylähäksi päin~
~niitä kävi kauppiehie alahoata päin~ (planeettaa järkyttävällä vauhdilla tuhoavan "kapitalismin" tulosuunnasta, mannejen ratkaisu ongelmaan=etsitään uusi planeetta tuhottavaksi, "nasa", "esa")
~siitä sulhaiskansa sanotah jotta, tuuva heih päim morsienta~ (häämenoja)
~ni sitä pitäy ninkun näistä ukkovarpahista ittseh päin kolme kertoa nyvätä~ (taikaa tehtäessä)
~hambahad miuhpäi irvisti~ (sukupuuttoon tapetut sudet)
~läkkä kodihpäi~
~merel päi tuuloo~
~kus päi eläy~
~toa päi lähti~ (vrt. tuo-nne)
~käändää tuulem maale päi~
~kunne miähele mennen siäpäi koiraine haukkukkah~
~myö läksimä tovistamah jotta onko asiet vielä meilä päin~ (meille päin, suotuisat)
~päivä on kezäh päi lämmin~
~elä sie työnnytä tyttyö pahalpäi~ (lapsiaan pahaan eli vieraaseen työntävät anti-vanhemmat)
~jo on keveäh päi vuozi~
~loppukezäs päi ei tsakku pinize~
~seittsemes vuvves päi jo maltau kirjah~ (tyttö osaa kirjailla jo 7-vuotiaana, voitteko vaihtaa "skoulujen" vieraat "abc-kirjat" omiin kirjoihin, tai mielummin lopettaa koko pakottamiseen perustuvan älyttömyyden, vieraasta ei saa omaa, ei vaikka siihen tuhlattaisiin koko "kansantuote")
~enzimäi peäzöö loukkimes suurimmat päistäret, siit peäzöö lipsutes pienemmät, siid vidojes kolmannet, siid ruohindaez nellännet~ (päistär=pellavasta tai hampusta irtoavia harmaita osia, vieraat r-päätteiset sanat)
~päistären erotetah pelvahasta~
~pästärpeä muzikku~ (harmaahiuksinen mies)
~päistärsäkki~ (morsiamen itkettäjä häissä)
~rubei sium peä päissärdymäh~
~päistärikkö kondie~ (harmaaturkkinen)
~kivi satattamoas, päistärikki munimoas~ (loitsusanoja)
~päistäriköstä ei ole pitkä matka kezäh~ (västäräkki-nimen myöhäisestä alkuperästä, jos päistär=hampun harmaa, vanhempi nimi?)
~kuu kiurusta kezäh, päistäriköstä ei päiväistä~
~päistärikkö, somane, harmuane lindu, händiä nossaldelou~
~dogo näit pästärikkii~ (do)
~pästärikki keveäl tuloo~
~päistäryskondie~ (harmaa)
~piä jumaloih päiten~ (asetetaan kuollut pirtissä, kodinhaltijoiden kuviin päin)
~heposell om päitset~
~päittsilöis ei heitellä ni konza~
~päivenendän vuotammo, sid lähtemmö matkah~ (päivän mukaan liikkuminen)
~no myö kun olima nuotalla ta päivettymä~
~konza hyvin päivetty, siidä pandih kazvoilla voida~ (päivän polttamaan)
~katso Jumala päiveni~ (valkeni)
~päiväin i päivenöö~
~noskoa eäre, päiveni jo päivy~
~Jumal päivevyi, nygei lähtemmo matkah~ (vrt. taivas)
~matkoa päivilleh~ (mene matkoihisi)
~mäne hujjutoi, puhaz mettsä~ (kontion puhuttelemista)
~mene päivilleh, Jumal perikkäs sinul otoksed da annoksed~ (vrt. karhu periköön, jumalaiset=kotoperäisiä oikeuden jakajia, vrt. valkonaamojen omituiset "tuomioistuimet", mannet eivät osaa erottaa oikeutta rahan keräämisestä)
~midä sie päivitteled, rubie ruadamah~
~kävelöö päivitteleh, päivypastoz~
~Jumal päivitteleh, päiveä pastatteloo~
~abai päivitetäh~ (päivitetään, käydään päivittäin)
~mussaks on kazvod mändy, niim päivitti~
~alazita käin nuotal ga kai selkämed ahavoittsi da päivitti~ (käsien selkäimet)
~paidazilleh päivittäy selläd da i rungan kaiken~
~jeäm päivitti siluloil, hudrendi~
~jeäm päivittäy keveäl, hudristuttau~
~sobii päivitti, ajjal pani kuivah, sid ilmu päivitti da puhui~
~silmät päivitti, silmäd jeädih pihal~ (silmät jäivät pihalle, päivään katsomisesta)
~päivitimmöz, tänä päi oli tsirakko päivy~
~kagla päivittyi, pakoittoa~ (paloi, pakottaa)
~ahavassa päivittyu~
~nurmel olles päivityi~
~valgie soba suvaittsoo päivitynnän, ielleh valguoo~
~kudai urai päivityksen varai, paikk uloilleh matkai~ (kuka hullu matkaa liina otsalla, kasvojen päivettyminen=kuuluu kesään)
~kogo kezäs päivitys ei lähte rozis~
~päivityttäy kevätpäiväz~
~päivyt vastahan tulou~ (metsässä, elävä olento)
~pesem puhassan, puuhuom puhtahuokse, päivyöv valkevuokse~ (loitsusanoja, puu ja päivä puhtauden ilmentymiä)
~pietti pilvet juoksomasta, hattarat hatsartamasta, päivyöm paistamasta~
~tule huomei meile päivyttsih~ (päiväkesrään, kehräämään yhdessä)
~samana peänä ne ei niin hyvät ole, a toisena peänä syötih~ (nauriskukot, ruuat jotka paranevat yön yli seisottuaan)
~pihalla kum piemmä muutomem päivän, no netälim päivät~ (haukia kuivumassa kevättuulessa, netäli=venäjän viikko)
~sinä peänä heän on syntyt, ni sinä peänä heän ei liiku, ei peäse ni minne~ (karhu-ko)
~onnakko lienöy päiväksi vihma~
~tule arvoutusta sanomah~
~hyö päivä käveldih~ (päivän matka)
~voit päiväst peälittsi miun luo kävellä~ (vrt. käännöslaina ylihuomenna, övermorgon)
~päivän vallotes sammuta tuli~ (tulen ja päivän yhteydestä)
~päivä on illalleh~
~päivämbännä syömmö~ (päivemmällä, aamulla syömisen vieraudesta)
~jätä päivemmäks~ (työ, pimeällä tekemisen vieraudesta, johtaa tapaturmiin)
~nyt om päivä pitkä~ (tod)
~tämpyän oli hyvä päivä~ (hyvistä päivistä kiittäminen)
~yksin päivin igä kuluu~
~kahtes päiväs puaran ombelin~ (vaate-tietäjät)
~joga päiveä pidäs sugia peädy, sid ei kubizis~ (vrt. obinugrilaisten sukia, letittää ja rasvata, päivittäisen pesemisen myöhäisestä alkuperästä)
~on lyhyöt päiväd, kaks hämyy yhtez~ (vieras joulu, oma vuoden pimein aika)
~nygöi hoz on vilu, ga päivembä roih lämmin~
~tämä päivy täh i meni~ (työ / päivä)
~a g ei yhtes päiväs kuiva, sit levitetäh da kuivatah hyvin~
~yölöil i päivil pidäy lastu liikuttoa kätkyöh~
~päivy päiveä vuottelemmo~ (päivästä päivään, seuraavaan päivän nousuun)
~koz olim pätempäivil~ (parhaassa iässä)
~kiirehiz päiviz et tijjä ni midä~ (kiirehtimisen vieraudesta)
~nuorembis päiviz voikoi olin~ (voikoi=ketterä, omia sanoja syrjäyttäneet r-päätteiset sanat)
~hyvii päivii pidäv mutsoin kele~ (nuori pari)
~suutui omiedah päiviedäh~ (vrt. omia aikojaan, aika=myöhäinen lainasana)
~ei ni kuna peänä~ (ei koskaan, omat ajanmääreet)
~ni kuna peän en kielasta~ (kielasta=valehtele, valehtelu=vierasta, vertauskuvin puhuminen=omaa)
~päivä paistau ta vettä vihmuu~ (taitaa tulla kesä)
~päivä ennättäy linnun~ (yllättää nukkumasta, elävä olento)
~ta päivä paisto nin siitä rupesi vaivuttamah~ (vrt. väsyttämään, kaikki ä ja ö-sanat lainaa?)
~kun soapra soatih valmeheksi, luvettih, sivu tuulet tuulkah, kohti päivä paistakkah~ (töiden pyhittäminen)
~päivä sijautu, ildarusko rupei puhumah~
~päivä sijautuv~ (vrt. keinotekoinen "mennä sijoilleen")
~päivä nouzou~
~päivä kodomaalla mänöy~
~nukka kiissämmä, kumbane dogadiu päivän nouzemassa ennen toista~ (hokaa eli huomaa)
~päivä paistoa täyvel käel~
~päivä heinät kuivoa kylläkäel~
~päivän kämmenel om peldo, ei sih vilu tartu~
~katsos ku päivy pastau loskottau~
~päivy ottau silmät~ (häikäisee, vie näön)
~täh kohtu päivy tulou da i pastaa~
~päiv laskun piäl~
~päiv on vie palaizel, moakkoa vie lapsed~
~jo om päivy jallal, pidäy nost eäre~ (päivän mukaan nouseminen)
~kezäl päivy pystyh pastau, a talvel moanrajoa myö~
~päivy hyvin koitattau, huomei onnoako vihmaksine roih~ (koista ennustaminen)
~päivy menöö moalleh, omal tielleh~
~päivy pastau perzieh, voibi nost iäreh magoamaz~
~päivy on alahan, kunne nygei ehtid~ (yöllä liikkumisesta)
~päivy räkittäy~
~päiväh ezin om pertti~
~päiväs sellin on kodi, ei päiv ottsah pasta~
~armahazeni, siibyöni, päiväni~ (päivän puhuttelemista)
~päivajjan pidäv yösijah piästä~
~puolintostu rublin otetah päivähized roadajad~ (rahasta työtä tekemisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, oma ja vieras "päivätyö")
~pädeväm päiväzen pertii pezi~ (vrt. koko päivän)
~sih meni päiväine, doi ildu tuli~
~päiväni piäm piällä, kuutamaini kulmilla, otavaini olkopiällä~ (kaikki hyvin)
~kindahad ollah päiväzen bokassa~ (säteet kyljessä)
~päiväne nouzi~
~päiväni paistoa yhenjytyi miuh da i häneh~ (tasa-arvon tunnus)
~ei nävy päiväistä~
~päiväne paistau ylen ägieldi~
~päiväne pastah silmih~
~pyrritä händy päiväzen da kuudamozel luo suudoh~ (päivä ja kuu=omia oikeuden jakajia, vrt. lupausten ja valojen vannominen kerallaan)
~päiväine nägyy~
~päivästy toitts ei ozuta nedälilöis talvel~ (ei näy kahdesti viikossa)
~päiväine pastakkah kohti, a kuudamoa korendol~
~do päiväine laskih~
~pakkazel om päiväine sugahil~
~päiväzeh päin~ (etelään)
~päiväzeh ezin on kodi~
~päiväzeh otsin on kodi~
~moamam päiväine~ (lapsen hellittelysanoja)
~armas päiväizeni, arboadgo minun tuskad va ed arboa, en voi ni kel tuskii sanuo~ (huolien kertominen päivälle, vrt. puille)
~myö olima pävän Uhtuossa, päiväseltäh kävimä, ta tulima ni hämärä oli vielä~
~myö päiväzelläh kävimmö~ (ansapolulla)
~päivänzenlask on kajozu~
~nygyön tuulou päiväzen lassusta~ (päivän suunnat)
~päiväzen nouzuh päij jallat~ (kuolleella haudassa, päivän mukaan hautaaminen)
~ennem päiväzen nouzuo~
~täm om minul päivykeski~ (lepopäivä)
~päivykesket huogavuu~ (levähtää, oman työnteon hetkeä elävästä luonteesta)
~päiväkesröäjöä syötettih ta juotettih kaikittsi~
~lähettih päiväkesräh~
~ka näin talvipäivinähän ne kävi päiväkesrässä toisieh luona~
~milma kutsuttih päiväkezräh~
~lähemmä päiväkezräh~
~tytöt käuväh päiväkezroh~
~ka tämpiän oli meilä Tana päiväkezrössä~ (etunimiä, vrt. Taina)
~päivyketsoiz akat pertiz istutah (ketsoi=kezrä, yhdessä kehrääminen)
~päivykizad om pyhimpäivin~ (päivätanssit, omat pyhäpäivät=poutapäivät, vrt. itsensä myyneiden valkonaamojen "sateiset sunnuntait", mannejen elämässä mikään ei ole aitoa)
~pidää lähtiä päivykizah~
~päivykunziz ollah metsäz~ (päiväkunta, päiväkausi)
~päivänennättämä linnumpoikani~ (linnunpoikanen jonka päivä on yllättänyt nukkumasta pesästä, omien tarinoiden luonteesta, selittävät ympärillä nähtyä, luonnon ihmeitä)
~päivänhämys tulin~
~huondeksel oli jo päivänhämy, gu tulimmo~
~päivänigähine lapsi~ (vrt. kuuhine, omat päivät ja kuut, vieraat viikot, week)
~päivänkajoz nägyö~
~katso miitutteh nägyy päivänkajoz, moin on kaitrakko~ (kirkas)
~päivänkakkar~ (kakkara)
~päivänkehä, ymbäri päiväs kui vanneh~
~päivänkindahad ollah puolen toizen päivöä~ (kintaat eli kehät)
~päivänkoite vohnie, tuutsad roiteh~ (vohnie=punottaa)
~päivänkoite jeävih~
~kyllä siin on talo päivänkämmenellä~ (korkealla paikalla)
~jos päivällasuj jälkeh herheläini peäsöy ampumah ni se on kuoloma~ (uskomus)
~päivänlasku koittoa, lämmeä on vie tänä sygyzen~ (koitosta ennustamista)
~päivänlasku ruzottaa kulleh~
~päivänlasku rojottau, sidä parembat siäd~
~päivänlaskuh mäne vai kohti, ga siit puutut~ (päivän mukaan matkaaminen)
~päivänlassusta tuulou~
~päivämmatka on Loimoin saluo kylläl matkata~
~päivämmatk om meis Prokkoilah~ (vierailta maistuvat kylännimet, kaupunkien alkuperästä)
~sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo~ (äijäpäivän tavoissa päivän, maan ja toteemien palvontaa, toinen kotoperäisistä vuodenvaihteista, talvivuodesta kesävuoteen)
~ei vuottat päivännousuo~ (paheksuen)
~vastarinne om päivännouzul, vihma roih tänäpäi~ (paksu pilvi päivännousua vastapäätä)
~päivännouzu ku rozottau äjjäl, tuuttsu tulou~ (vrt. tuisku)
~päivännouzuz on vasturinne, vikse vihmuu tänäpäi~
~tänäpäi havatsuin ennen päivännouzuu~
~koiline.. se on päivänouzu~
~tuul om päivännouzuz~
~päivännouzuizen näimmö tänäpäi~
~päivännouzuni tuuli~ (päivän suunnat)
~päivännouzupuoleh mäne~ (itään / koilliseen)
~päivännägymätöi suo, mäin tagan~
~päivännägymätöin~ (koivum pahka)
~päivämpaistamatoi kohtu~ (ei sovellu asumiseen)
~päiväpaissoz mado käbryz magoaa~
~hiän istuu päiväpaissossa~
~päiväpaissolla nägyy kuvahane~ (vrt. lainasana varjo)
~egläi milleh vihmui, a tänäpäi om päivypasto~
~levitä sovat päivypastoh~ (vrt. ilmakehää tuhoavat "kuivauskaapit", "kuivausrummut")
~otam päivypastoa peänahkah~ (kaikki päivään liittyvä hyvää ja parantavaa)
~tänäpäi on ylem päivypasto~
~tänäpäi oli kogo päivän päivypasto~
~päivypastol sobii kuivaimmo~
~kelbuau kezäl eliä, pädöö päiväpaistozel~
~hyö päivypastozel istutah~
~päivypastopuolel on lämmembi~
~puus pihku mehuou päivypastopuolez~ (puu=petäjän vanhempi nimi)
~päivämpalaus~ (tasaus)
~päivypalte suveh päi on, lämmäh tsurah~ (palte=rinne, vrt. Paltamo)
~päivypalttiel om, lumi ajjoi lähti~
~päivämpattsahad om päiväz ymbäri, tuhud roih~ (kehät, sapet)
~päivän pyörähys~ (palaus, tasaus)
~päivämpyörähyksen aiga~
~päivämpyöröi vai tunduo taivahas, päivä paistoa kui uumenes~ (päivänpyörö eli auringonkehrä)
~päivämpyöröi~ (päivänkakkara)
~päivänranda nägyö~ (ranta eli reuna)
~päivänrandaine jo tsirahti, terväh nouzoo~
~päivänsappi on kui kiehkoi, pitkulittsa~
~päivänsaped om päiväs puolen toizen, ga seäd lämmitteäteh, tuutsad roiteh talvel~
~nygöin om päivänseizondaiga, siid rubioo päiväd lyhenemäh~
~luuveh.. se on päivänsijavo~
~päivänzora pastau~ (rusko, vrt. sorja)
~päivänsuvas~ (pilvenraosta paistava säde)
~päivänsugahad nägy, vihmu roih~
~a vai lähten omaani päivänvalgevuzii valgejii valdazii vaivuttelemah~ (neidon virrestä, itkuvirsien kieltä)
~päivänvalgiel ombeloo~
~päivänvallol ommella voibi puoleh yöh kezäl~ (päivän mukaan työskenteleminen)
~jo om päivypuoli, nosta voibi~
~ne oliki ympäri räystähien alla, vielä päiväpuolella paremmin~ (poronlihan kuivattamiseen käytetyt koukut)
~mägilöil lumi luiskahtih päivyrindejiz~
~päivärubiema~ (aika murkinasta iltapäiväateriaan)
~päivärindani~ (päivänpuoleinen)
~päivärindazez juuri om~ (vrt. rintamäkeläiset)
~päiväräkki mäni peäh moates~
~päivyräkki tabai miehen~
~päiväsyväim mäni käyves~ (keskipäivä)
~enzimäi on kova hangi, päivysydämel gu sulaa sit tuloo sipsu~ (sipsu eli nuoska)
~päiväteräh mäni villat, pouda kuivai~
~sinne voibi kävvä päivätselleh, gu vai ajjoi lähtit illal do olet kois~
~päivätselliine eläi, kudai ei huoli ni midä~ (elää päivä kerrallaan, ei huolehdi tulevasta)
~päivätsellist elost elämmö~
~Tsulalahti om päivytsurah mennes~ (päivän puolella)
~päivättsih menemmö~ (päiväkehrään)
~päivättömäh pohjazeh pideä männä~ (suoraan pohjoiseen)
~nyd on tuul päivättömäs pohjazes~
~mendähes kivut päivättömäh pohjaizeh, tiedämättömil tiedöil~ (parantajan lukuja)
~päivverokesk om murginaz da lounoas sah~ (vero=ateria)
~päivävyi nygöi lähendä mettsäh miul~ (siirtyi myöhempään)
~lähtendy päivävyi nuotal nygöi~ (ilmojen mukaan pyytäminen)
~yldymizeh on tuuli, anna vai päivävyy, sit tuuloo hyvin~
~tuolla kolmem päiväyksem piässä olis eläviä vettä~ (kolmen päivänmatkan päässä)
~sillä roven vajeldi, sillä piäzin päiväyksen~ (ropeellisella vettä päivänmatkan)
~poroja pitäy päiväyttöä~ (lepuuttaa ajoporoja 3-4 päivää)
~missä paikassa oj jäkälöä, siihi pitäy päiväytyö~ (porot)
~päivöi pastau~
~hoi sinä minum päivöirozaine, kuldaine~ (lapsen hellittelysanoja)
~vasemen jalan päkiem piällä~ (päkiä=jalkapöytä)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 4)