~jalass om pägie~
~pägien lyötin~
~pägielöi kubauttau~ (kutittaa, muovisukat vai huonot kengät)
~korgied om pägied, pidäy korgied loadie kengäd~
~em peällä päkeijeni vois lähtie~ (en lähtisi millään, kehon osista keksityt sanonnat)
~pägieluu~
~tuohine luapotti, pägiene lytsykkäne~ (pägiene=jalkineen rintakappale, kauto)
~pägienivel~ (nilkkanivel)
~mettsokana bäkättäy~ (riekko)
~kezä terväh roih, suvenlammaz bäkättäy~ (taivaanvuohi)
~pälizöö pahah eäneh~ (puhuu rumalla äänellä)
~yksi dieloine pälkähtih pääh~ (tielo eli asia, vrt. tieto)
~se on hujjutoi pälliskö~ (häpeämätön, vrt. huijari)
~midä pällistelet~
~ei tiedänyh midä paista, pällistelih vai~
~emä pällistytti tsakkai hänen~ (toruminen sai lapsen hämilleen)
~suu pällistyi itkemäh~ (lapsella)
~Pällärvess oli pällöä a nygy eule pällöä~ (oli pällää eli nieriää, järvien nimeäminen kalojen mukaan / saasteiden ja vieraiden kalastustapojen (nuotat) aiheuttamasta sukupuutosta)
~huijutoim pälläkkö~ (häpeämätön)
~skellai tyttären kaikem pälläsköitti~ (skellai=torui=lainasana=lainatapa)
~pagizoo pälpätteä tuuled i tyynet~
~kehtuat bälbättiä~
~moaman ker pälpättäy pagizoo lapsi~
~pälvempeittiäzet panou~ (keväinen pälvet peittävä lumisade)
~moa pälvenöy~
~mettsä pälvenöy~
~jo pälvevyi moa~
~läkkä pälveh marjah~ (marjapälvet, kohtia joissa pälvittäin marjoja)
~pienenä poikana juoksentelima pälvilöissä pallahin jaloin~
~orau sai poigazet kolme kerdoa vuuessa, yksi hangeh, toini pälveh, kolmas kalankuduh~ (orava)
~ei ole vielä pälvie~
~lapset pälvez eloissellah~ (omat leikkipaikat, vrt. ilmakehää tuhoavat "keinut" ja "liukumäet")
~täl puolel jogie roih äjjiä teriämbä pälvie~ (teriembä=aikaisemmin, vrt. terväh=pian)
~mua om pälvilöil~
~pyhä-Miikkul, k ed loadine kezeä nygöi, pälveh viemmö lehmäd~ (vieraat lehmät, vieraat lehmien suojelushenget, näin käy kun seuraa valkonaamoja, yksi vieras asia seuraa toista, omaa ei löydy koskaan)
~pälved avavutah~
~suu sulalla, peä pälvellä~ (kaikki hyvin, pälvistä keksittyjä sanontoja)
~nyt peäzin kui punani pälvel, terveh olen~ (pulmunen pälvelle, toivuin sairaudesta)
~kuni on suu sulal, sini on pää pälvel~
~hilloipälvi~ (hilla)
~orhoipälvi~
~mustoipälvi~
~mandzoipälved on suured rajakkoloil~ (mansikkapälvet ahoilla, vrt. ahomansikka)
~pälvelleh mandzoidu moa~ (omat mansikkamaat=metsässä, vrt. omituiset ilmakehää tuhoavat "viljellyt mansikat")
~pälviansa~ (keväällä pälveen asetettu)
~sula pälvikkö~
~pälvikk on rindiez~
~pälvikkö avavui~
~mandzoipälvikkö~
~pälvekäz moa on keveäl~ (pälvien aika)
~lähemmä järven rannalla, miss on pälvieni, ettsimäh pälvimarjua~ (talven yli säilyneitä marjojako)
~pälvistyi tänäpäi äjjy moadu~
~päivä pälvittäy metsän~
~Jumala moada pälvitteä~ (J-um-ala, um=sukulaiskielten num=taivas, taivas=balttilainen lainasana, dievas)
~pälvittäy Jumal moan, suloau da heinän sih meheh työnyttäy~
~moa mäni pälvyzil~
~ei pidäs pälähteäkseh, pidäs hyvin sanuo~
~pälähytti sanuo~ (sanoi ajattelemattomasti)
~bäläbokoi, harmoa selgä, bokad on valgied, nokka valgie, puoli musta~ (ukkosotka)
~päläs~ (suksen jalansija / sen tuohinen päällyste)
~peässä pälkähästä~ (selviytyä hankalasta tilanteesta, vrt. päläs)
~pämpähytti selgäh kämmenel, vagavembah sälmäkkeä~ (olkaa hiljempaa, teon-sanoja)
~pännär om pirran ies kudien lykätez~ (kankaanpingotin, vieraat r-päätteiset sanat)
~lapset päntitäh juoksendellah pihal~ (säntäilevät, vrt. etunimi Pänttö)
~pagizoo pänttiöy midä puuttuu~ (puhuu sekavia)
~pagizou päntiey hyväz mieles kodih tulduu~ (hölöttää kuulumisia)
~kogo pändöveh läksi~ (perhe, joukko)
~liinoa mitä pellossa kasvatetah, semmoista keärittih näin, päpelöllä~ (hampunhahtuvia sykeröille)
~pidää puretella päppiä lapsel~ (pureskella leivänmuruja)
~na päppäine ota poigani, päppäine lämmin~
~päppäräzillä sie kesses bulbukkoa~ (lumpeessa kukkia)
~päppärälehti~ (piharatamo)
~pagizoo päpäldeä, ei ole ni sanan lomoa~ (lomaa, väliä, rakoa)
~laps päpäldäy pagizoo~ (lörpöttelee)
~siitä tuomesta oli ne sieklam päriet kisottu~ (päreistä punottu seula, vrt. vieraat metalliset)
~lautakatto otettih pois ta uusi pantih päriestä~
~pärehalon lohkoista päreitä kizottih~
~soa tuli pärieh~ (saa)
~pärieks juuripuuda otan~
~tulem puhutah pärieh~
~a kusbo kiskot pärettä, kun ei ole kuusta eigä närettä~
~mustis perttilöis pärehty kiskottih~
~tuli kattilan oal pannah pärien vuoh~
~päries on laittu virssi~
~päretty pietäh pätsin virittäjez~
~tanhuolla päriellä käytih~
~päreillä issuttih~ (pärevalkealla)
~pedäjäs sinistä puuda otetah pärehalloks~
~tulez om pärehiili, pakkaized roih~ (päreistä ennustamista)
~hyviv vähä pärekattoja oli~ (pärekattojen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~pärekatt on tuleh niskoin~ (herkkä syttymään)
~pärelevol om proavilad, sit stropilad, sit pottoskad, sit päried~ (lainasanoja=lainakatto)
~päreorz on nellitahoine puu, sem peäl päried~ (päreiden kuivattamiseen käytetty orsi)
~päreorz om pätsin iez~
~tuli soa pärepuikkoh~ (halkaistuun päreeseen)
~tuo pärepuikko tuldu panna~
~päreroivon ker kävelläh~ (roivon eli soihdun)
~päreroiv on käez matkates jallai talvel~
~päresarjaz on järied, kahtem pärien levevyöt päried, riem piduhuod, nelli vyödelyst on vitsoil poikkizin~ (reessä päreistä punotut liisteet)
~kokom pesä suuri oli niinkun hos suuri pärevakka~ (kotkan pesä)
~pärhätäh da tsärhätäh~ (hyöritään ja pyöritään)
~päriehine komssu~
~päriehiine poimitsu~
~neneä päristelöö~
~tuulel päristelöy puu metsäs~ (metsän ääniä)
~ku jyräjää konza, ni ikkunat pärissäh~ (ukkosella)
~kimaleh bärizöy~
~kudoo bärizytteä~ (työn ääniä)
~juoskoa pärjöämäh jotta poro ei juovo~ (auttamaan väsynyttä poroa, vrt. pärjäilkää)
~vesi pärki siitä ylähäksipäin~ (roiskui kallion halkeamasta)
~ei pie elokseh panna nengostu pärkkyy, pidäy pann ylembä viilutsurah~ (pirtin asuttavaan osaan haljennutta hirttä)
~ruga on kuz om pärkky~ (pihkaa havupuun rosossa)
~pärkynkylled otetah kirvezvarrekse koivuloiz~ (puussa olevan halkeaman reunat)
~onnoakko pärneä puroo huraz bokas~ (pernaa kivistää, oireiden tunteminen)
~pärneä ei syvvä~
~tuomazet työnnetäh tuonilmazil~ (viedään ruokalahjoja kuolleille)
~vojja pärppöid, rubien syömäh~ (ruistaikinasta paistetut pienet pyöreät leivät)
~koko taloveh ollah semmoisie pärpättsyjä~ (lörpöttelijöitä, jokainen perhe erilainen, oikea suomalaisuus=erilaisuutta, "virallinen suomi"=samanlaisuuteen pakottamista)
~pakittsijoil pastettih ennem pärpättsyine~ (vieraille leivonnainen, vieras=myöhäinen lainasana)
~kuoltuu hoz ga pärpättsyine pannah peämpohjih~ (ruistaikinasta leivottu kakkara hautaan)
~huuled burtsotannuh pärzettäv vai itköö~ (lapsi itkee huulet törröllään)
~itköö pärzistelehez, kyynäl vai silmäs tippuu, eänd ei jeävi~
~kuvonnam pärskeh~
~allom pärskeh rannas kuuluu~
~pärskevyi hirnumah~ (alkoi aivastella)
~pärskäv aldo randoa vaste~
~kalat pärsketäh aboaz~
~kangasta kuduo pärskytteä~
~laps ulloisti, paskoa pärskytti~ (ulosti=oikea sana, jotkut omatkin sanat maistuvat oudoilta, ehkä koska alkujaan joka suvulla=oma kieli)
~vetty tarboo pärskyttäy~ (omat leikit, eivät vaadi "leluja", "leluteollisuutta")
~regeä nenäs pärskytti~
~neneä pärskyttäy tseäräz~ (nuhassa, säärä)
~vetty veneheh pärskyi~ (vrt. oudolta maistuva "roiskui")
~tuuloo, vezi bärskähteleh rannaz~
~tuuli pärskähytti vettä veneheh~
~bärskähytti vihmoa vähäizen, kastihuom pani~
~ei piä ligaa pärskähyttää~
~tsud ei silmil pärskännyh~ (tsud=melkein, vähältä piti)
~nenäntyvi korjata pidäy tsurahpäi, ei pie kohti pärskätä~ (ei pärskytä kohti)
~vezi putsin turvotti, vanneh potkastih eäreh~
~lapsii neäritetäh, ku itkemäh rubiou~ (neäritetäh=tyynnytellään loruilla)
~bärtsöi~ (ukon tulikukka, kotoperäisiä tupakoita)
~bärtsöiheiny~ (suolaheinä)
~parvuolleh pärähtellähez reäpöid~ (muikut, parvikalat)
~muatusku bärähteleh nevesköim peäl~ (miehen perheeseen muuttamisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, miniä=valkonaamoille uusi orja, vanhan orjan ("vaimo") korvike)
~tuohen näim piirrällät ni, sehäm pärähtäy melkein itsekseh poikes~
~portimo pärähti~ (kärppä pyrähti, nopeita eläväisiä)
~ei ole pakko meän tytöm pärähteä kun lintu oksalta~ (lapsia ei pakoteta lähtemään, lähtevät omasta tahdostaan)
~pärähtih ikkunat, ku pyhälly reätskähtih~ (pyhä ilma, ukkonen)
~sittuböröi bärähtih lendämäh~
~kärgi puuloi pärähyttää nokal~
~mi mieleh juohtuo, sen i sanuo pärähytteä~
~sanoi pärähytti, duumaits ei sanojez~
~meri präiskyy huulillani, sammalet silmillä päräjäy~ (loitsujen kieltä)
~pädemizelleh on kengäd jalkah~ (vrt. oudolta maistuva "sopivat")
~pädemättömii pagized~ (sopimattomia)
~koz olim pätempäivilleh, ga voikoi olin~ (parhaina päivinäni, voikoi=riuska)
~päderäm päivän vuotan kodih kuldastu~ (odottavan aika on pitkä)
~olem päderis päiviz lapsen ker, ruskittsu tuli lapseh~ (pulassa, tulirokko)
~päderäizeh on sovan ommelluh, kai riskuou peärme~
~päderäl istuu laps, sorduu lautsal, kohendakkoa~
~Toram päderäh tuli~ (avuksi ahdinkoon-ko, vrt. tora, vrt. obinugrilaisten turkkilaiselta kalskahtava Torum, oma Numi, vieras torum-ko, taivasjumalissa eniten lainoja)
~päderäz on eloksed~ (tiukassa)
~matku päderäityi, hebo rambevui~ (mannekansoilta lainattu eläimillä itsensä kuljettaminen tuhonnut lukemattomien hevosten ja porojen terveyden, autot suoraa jatkumoa tälle hulluudelle, "laiskuus teeskentelee edistystä")
~pädevä inehmini, malttaja joga roadien~ (oma osaaminen=moniosaamista)
~pädevy kirvez on kaluu pilkkuo~
~päiväzen pädövän tässä kökötämmä~
~päiväne pädeväne, hyvim paistau~
~piästäs pävöt kohastas kelpoat~
~konz on hädä, ga siid pädöö i pahembi~ (huonompikin ruoka)
~kalinammarja pädöö zolotuulah~ (risatautiin, useimmat tautien nimet=lainasanoja, vieraista elintavoista johtuvia)
~guarbalo pädöy kiiselih~
~pädöö meil kezäizel soboa pestä~ (pätee eli kelpaa)
~pitkälleh pätkähtih~ (mätkähti)
~pätsinalustaz on hallot kuivaz~
~pätsinezi pideä olla puhtaz, sid roih lapset puhtahad~ (roih=syntyy, vrt. tulen lähellä elävät naisten haltijat, ahkka-haltijat)
~pätsinkomeroz on koukkuu, kivenlaskendupiihted, labjad, siizmad~ (pätsinkeskissä pidettyjä esineitä)
~nouze vain pätsinkorvalla, ga vilu lähtöy~
~pätsinkorvu, lavvad oal, savie peäl, kui kougelon lagi~ (uunin kupeessa oleva penkki)
~pätsinkorvulaudu om magoandah nähte~ (uunin kupeessa olevan makuulavan reunalauta)
~pätsinlaes savie kirboi, onnoako läbi loukko roih~ (loukko=reikä)
~pätsinotts on kolpakan sydämez~ (otsa=uuninsuun yläpuoli, elävä olento)
~pätsimpallel istuu, jallat patsazlavval~ (uunin reunalla)
~pätsimpatsaz~ (uunin nurkkaan tukeutuva orsia kannattava patsas)
~pätsinperä on täyzi lomuu~ (uunin takaosa)
~pätsimpettsuized om pätsimbokaz~ (kolot / syvennykset kyljessä)
~pätsimpettsuizis sukkii kuivatah, alaizii~
~pätsinpohjah savie pidää suaha~
~pätsimpohjal leibeä paissetah~
~pyhki pätsinpohdu, panemmo leivät~
~pätsimbokkah hieroihes saveh~ (kylkeen, pätsi=suuri saviuuni, lainasana)
~lämmitettih pättsi, kai pätsimbokku on hiilavu~
~pätsil kaksiel päi seinäd on vastal, tossapäi pannah pätsimbrujad, lavvad levied, särvelleh,
sid mudoa laudoin korgevuoh, sit savie tahtaz ojjendetah, sit kirpittseä~ (saviuunin rakenteesta)
~mäne pätsinrindah lämbiemäh~
~pätsinselläl magoaa talvel~ (uunin päällä)
~pätsinselläl päriet kuivaz ollah~
~nygöi on kannettu täyzi pätsinselgy lomuu~
~pätsinselläl puikod ollah kuivaz~
~pätsinsyväin ei ole murennuh~ (sydän eli pesä, pätsin osien nimet omaa kieltä)
~pätsinsuu mureni, pidäs kohendua~
~pätsinsuuz on pudropadaine~
~pädzähyttäy saiholoiz vetty~ (saiholoiz=pilvistä, saiho)
~pädzäitti vihmuo vähäizel~
~salmot vessettih, ristih lyötih, ta kivestä pättsi, ta siinä i kai~ (siinä kaikki)
~lämmitä pättsi da paissa leivät~
~lähemmä pätsillä maata~
~pätsim peäl sovat kuivas~
~pättsi puolitelleh lämbiey, parahilleh on tulevat hiilet~ (parahilleh, vrt. lainasana nyt=ny)
~jo siä kylym pätts om murennu~ (lapsi syntynyt, syntymä=pyhä tapahtuma, puhutaan kiertoilmaisuin)
~pätsin pani lämmäh~
~sid rubiemmo pättsii azumah~ (asumaan eli rakentamaan, oudolta maistuvat r-alkuiset sanat)
~kylym pätsiz ollah kived~
~pättsihavu, pyhkittävy tuhkien, om pedeänvarbu korendon nenäz~ (omat työkalut, korento=keppi)
~pättsikoukul hiilii veätäh pätsiz, hiilii kohendellah, kelg on raudaine, kelg om puuhine~
~hapaimmaiduo pannah pättsih pättsivymäh kodvazeks, roih pättsimaido~ (pätsimaito eli rahka)
~midä minä liennen elänyh, k en omal pättsizel magoa~ (vrt. elän vuokralla, vieraat valtarakenteet luoneet maahan valtavan joukon kodittomia, ennen valkonaamojen saapumista vieraiden nurkissa asuminen=tuntematon käsite)
~luadiu pätsin, savel voidau~
~koivum pahkaz otetah pättsipallaine, latsustetah vähäizel~ (omat muurauslastat=metallittomia)
~tätsytetäh pättsipallaizel kirpittsöi~
~pättsipatsazorred on hural käel ukses tullez, pattsahas kiini mollemmad, yks poikk ukseh, toine pitkin kylgiseineä päreorren oal~ (orsien nimiä)
~pättsipatsazorred on latsud, kahten kämmenen järevyöd, niil astettu pietäh~ (kahden kämmenen levyiset, omia mittoja)
~pättsiseinäl ei ol ikkunoa~
~pättsitsuppu~ (pätsin nurkka)
~yhen pättsiyksen lämmitin~ (pätsillisen)
~pättsivyksin kaksin da kolmim pastoim piiroadu~
~tänäpäi do kaksi pättsivysty lämmitin~
~maido pättsivyy tulendas sah ildas sah~ (menee rahkaksi, tulenta=tulen sytyttäminen vai tulelle laittaminen)
~pättärä~ (päkiä / linnun reisi / karhun käpälä / sorsan räpylä)
~pättäräini~ (jalan holvi)
~mipä tuostaki tulisi hauvin peästä pättävästä~ (hauen päästä, vrt. tatuoimiseen käytetyt leukaluut)
~pätäkkä~ (viiden kopeekan kolikko)
~olet hyvä pätäkkönenä~ (litteänenäinen)
~potsil om pätäkky luja~ (sialla kärsä, litteää tarkoittava sana)
~pätäs~ (kuivattu linnun rintaliha)
~pätäs, sen kohalla on piiksi maran alla~ (linnun selkälihassa)
~minuh tsiepisteleh briha~ (väkisin iholle tunkevat "brihat", valkonaamat=kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~pätöimpäiväizen roavoin, päivän agjas sah~
~voizithai olla vie päiväizen~ (mieleiset vieraat)
~lammas sano bää, a mie myödäh beägyin~ (vieraat lampaat (lamb), oma eläinten jäljitteleminen)
~sinne pöheikköh meidy jyrähytettih~
~jalga om pöheissä~ (vrt. puhalluksissa)
~lundu ravos pöhizöy tulou~ (perinteiset asunnot=harvaan rakennettuja, hyvin hengittäviä, vrt. myrkyllistä sisäilmaa tehokkaasti varastoivat "modernit talot", kaupungeissa myös ulkoilma myrkyllistä=mahdotonta rakentaa mitään (oikeasti) terveellistä)
~tuuloo tozieh pöhizöö~
~savuu truvaz pöhkäy~ (tupruaa savupiipusta)
~tahas pöhkeä muiguoo~ (taikina puhisee noustessaan)
~jygei pöhk om parzi nostoa~
~moin on jygie pöhkyrä, ei soa nostoa~
~savuo piipus pöhkytteä~ (piippu=pipe, itäinen ja läntinen nimi lainasanoja)
~kuriu pöhkyttäy~ (tupakan itäisempi lainanimi, tobacco)
~tuohilipoi laitah, siid vai puhutah pöhkytetäh~ (kylvetään nauriin siemeniä tuohilipistä puhaltamalla)
~jygenet pöhkyvyd vanhate~ (tulet kankeaksi, raihnaiseksi)
~savuu pöhkähteleh~
~tuulemah pöhkähtih~
~savuo silmih pöhkäi~ (tupruttaa)
~lundu pöhkeäy kandeloo~
~lundu pöhkäi pani~
~maham pöhlisköittäy koufein juoduu~ (turvottaa, vieras kahvi, vieraat vaivat)
~sokka pöhlistelieteh~ (sokka=poski)
~pöhlistellähes pilved, turpistellahez vihmah päi~
~pöhlisti sokan, hambahankibu rodih~ (turvotti posken)
~olet pöhlistyt kuh ahmo~ (syönyt vatsasi pullolleen kuin ahma)
~pilvipöhöly~
~pöhlylleh nostah pilved, vihmustah vikse~
~vihandat pilved ned vihmuu, pöhlypilved ei vihmu~ (pöhlyt=pyöreät ja pulleat pilvet)
~sokka om pöhläkkä, hammastu kivisteä~
~puun pöhlö~ (pökkelö)
~eihäi ne märrät pöhlöt pala~
~pöhölö magoau sie, kädeh otettavoa ei ole~ (liian lahoja puita, ei kelpaa polttopuiksi)
~pöhmerö puu köhötteä~ (köhii palaessaan)
~kazi karvat pöhristi, toroamah rubei~ (torota, torata, vrt. torom)
~heinä om pöhristyn, vasta oli hyvir ravie vihma~ (vrt. oudolta maistuva "rehevöitynyt")
~vattsa pöhristyn, ei ole mieltä myöter ruoka~
~lindu pöhrähytti höyhened~
~pöhräkk on rizkanzu, grozavu~ (pöyhkeät ristityt, gross, ylimielisyys=valkonaamojen peruspiirteitä jota yrittävät peittää tekopyhällä "rakkauden uskonnollaan")
~pöhtö~ (ihmisen toinen sormiluu)
~tuulou pöhähteleh~
~tuulemah pöhähtih~
~tuli virii pöhähtih~
~pöhähtih lendoh lindu~
~kattil kiehui, da i vetty moah pöhähytti~
~koilizel on kovat kobrat, ku pöhähyttäy tuulla ga~ (koillistuuli)
~lundu pöhäittäy~
~tuuli pöhäsköitti, da i sammui tuohuz~
~lundu pöhäjäy~
~pöhöheinä~ (poimulehti)
~vatsoa pöhöttäy kiinittäy~
~moizem pökellyksem pidi~ (teki tempun)
~puu bökistyy~ (taipuu)
~pökkelikkö~ (alue jossa pökkelöpuita)
~pökkelö~ (pystyyn lahonnut lehtipuu)
~kanto tulta tuikutteli, haapasella pökkelöllä~
~hapannuh pökkelö~
~koivumpökkelö oli hapannuh~
~tyttö lattiel nelloiloo~ (konttaa)
~laps latettu myö pökkelöittäy~
~pökkö on täyz nyd lapsel~ (pökkö=vatsa)
~pökkö tävvekse puutui lapsel, ga vai juoksendelou~
~pöglähytti nostaldi ku pösin, kaloa vai röbizöö~ (nosti merran vedestä)
~leppäistä halkuo, millä sitä pitöä pöksöäh lämpimänä~ (pöksä=pieni / rapistunut mökki, vrt. höksä)
~pitäy tästä lähtie pöksillä~
~lapsi pökähti muata~
~pökähtih moate meän lapsi~ (vrt. pötkähti)
~tsurkk on hallom piduhuz, a pölikkö om pitky~ (vrt. pölkky)
~lumem pölineh~
~lumi pölizöö, kandeloo ylen äijäl~
~ukontuhma pölizöö, ku jallal painat~ (tuhnio, kuukunen)
~vezi bölizöv ojaizes kivilöin väliz~
~pidäy katsoa pyhkiez, ei pie pölizytteä~ (oikein siivoaminen)
~ta pyytihän ne semmosella puullaki, kaksi halakuo, ta pölökky särettih~ (loukuksi)
~tuo ukko miula sieltä leppöä pölkky~
~ne otettih niim jotta niin kokonaisena se tuohi peässettih irti~
~havundärityspölkky~
~istuimpölkky~
~kylbehyö peziydymä, pölkyllä peällä istuma~
~pölkk on lyhembi parttu~ (parsi=hirsi)
~jovez aiga pölkyn tabaimmo~
~pöllöhaukku~ (hiiri / lehtopöllö)
~pöllöpiähavukka, silmät sillä maurottaa kun kissalla~ (maurottaa, vrt. Mauri)
~äijän pagizin yhteh kohtah, vähembi pidäiz bölbötteä~ (liiasta puhumisesta)
~ongisellänora pölpöttäv viem peäl pitkälleh~ (pitkän siiman nuora-ko)
~pagin heity, tyhjy bölbötyz~
~pölttsö~ (kierros jonka karhu tai ilves tekee eksyttääkseen metsästäjän)
~pyhki pölyd iäre~ (ääreen=pois)
~pertis pölyt pyhkitäh~
~tilad on pölyhizet, pidäs pustua~ (vrt. puistella)
~mi tomuni tomahtanou, mi pölyni pölähtänöy~ (alkusointu)
~pölyizet puistau tuuli, koivuized lekkuu~ (vrt. "siitepölyt", keinotekoiset yhdyssanat)
~sobii tsiistitäh pölysotkal~ (pölyharjalla, sotka)
~kaikem pertin pölyssytit~
~perttis sovat pölystyttih, pidää pihal puistaa~
~pölyviehku tuulel matkoau pehmies peskuz~ (pölypilvi hiekkamaalla)
~pölähtih tuulemah~
~linduine pölähtih lendoh~
~tedri puuh pölähtih~ (pyrähti)
~pikoi vähäzel pölähytti vihmuo~
~älä pöläitä, pyhki märräl vastal~ (omat siivousvälineet)
~älä pöläitä kuival vastal, kasta vastu~
~hyväm pöläkän andoi~ (läksytyksen)
~vihmuu pöläsköittäv, pilvie nostatteloo~
~se pölläsköittäy hot kenen~ (kyy)
~pöllässynnästä tulou yönitettäjä~ (lasten henkisiä vaivoja yhdistetään pelästymiseen)
~pöllässyksissä on~
~älä lapsii pöllästyttele, lapsed ruvetah varoamah~
~vejem peällä kur riitelöy ta pölässytäh niin se hinkautuu siitä hyvin~ (vetehinen rankaisee veden rauhan rikkojia)
~nyt on pölästyn miun poiga~
~oli velli niitä, niit ei tarvinnum pölästyö~ (ei pelätä karhuja, lempeä jättiläinen)
~tsuudo sie olet kuim pölästyit~ (arat tsuudit eli kantauralilaiset, maan 50 000 ihmistä käsittänyt alkuperäisväestö joiden tilalle tuli 5 miljoonaa elämää tuhoavaa sikaniskaa)
~elä kaikkie hyvie ihassu, elägä kaikkie pahoja pölässy~
~syväin katkeni kui pöllästyi~
~voi kui pöllässyin, kai mäni hibie suurimazil~ (vrt. käännöslaina "kananlihalle")
~elä pöllässy min kavotiit, elä ihassu min i löuviit~
~pöllästyin, ga vie syväin säräjäy~
~moam pyöriem pöllästyin~ (kovasti)
~kylä loaskavan suvaittsoo, kodi pöllästyy~ (laiskoja elättävät kylät eli kaupungit, valkonaamojen "sosiaalihuolto"=mannekulttuurin vaalimista suomalaisen orjatyön avulla)
~pikkuzilla lapsilla pölätelläh, öö, mörö tulou~
~pölätetty varis i mätästä varajau~
~hukka kons pöllättäu~
~tuhka pöläjää~
~pössilöim piettävy pölö kublau viem peäl~ (pölö=puukapula, kuplaa=kelluu)
~pölöi, puuhine tropku umbiputsin loukoz~ (tappi)
~onzi puu pömizöö~ (onzi=ontto)
~tyhjy komsu pömizöy~
~vattsa pömpötteä puhalluksis~
~pömpötti~ (kumeaääninen kello)
~bömy~ (kulkunen)
~ovem peällä pönkä pitäy panna, itse lähemmä kyläh~ (pönkä eli salpa)
~pane pöngä oveh~
~pane pöngy, anna ei kaavu~ (tukipuu)
~uksel on pöngy, vikse ni kedä ei ole kois~
~pilvilöim pöngä~
~pane pöngäh uksi~
~veräj om pöngäh pandu, ulgom päi~
~peän seinäh pönkähytti, ei nähnyh pimiez~ (yö=levon aikaa)
~seiny pihal päi pönkästyi~ (kallistui, pullistui)
~pönkästynnyh om parzi seinäz~
~pidäh aida pöngätä, ei ni kumaaduu~ (vrt. kumota)
~pöngeä melal venehtä~
~tehtoh meni pönnistyz~ (ponnistelu johti tulokseen)
~kädeh ottahuo pönnistyi kala, kasselih ei lähe~ (ponnistelee vastaan, ei suostu menemään tuohikonttiin, parempi laskea takaisin)
~siveparret ku panet, sid ei seiny pönnisty iäre~
~kudzoid vai kevos tiherrettäneh~ (kuhisevat)
~maha pöndzistyi~ (pullistui)
~tsumuh nouzoo vezi silmäkaivos~ (vrt. "piripintaan")
~pönttö~ (ontto puu)
~järie pönttys~ (paksu puu)
~kelokannom pönttys~
~koivu on duuresta pöndynyn~ (vääntynyt)
~pöpelö~ (jäniksen häntä)
~katso meän tyttö jo pöppelöittäy~ (taapertaa)
~unem pöpperö~
~laps latetta myö pöpperöitteä~
~pöppö tulou~ (karhu)
~pöppi tuli metsäs vastah~ (karhu, vrt. obinugrilaisten pupi=henkiolento)
~kezäizel aigoa mainitah pöppö, talvel kondii~ (karhun ja vuodenaikojen yhteydestä, kesällä=pyhänä pidetty henkiolento)
~kivie vaste divvutetah, anna pöppö pöllästyy~ (lyödään kiviä vastakkain, kotoperäistä eli elämää kunnioittavaa karhun karkottamista)
~böböi nokkoaa~ (kyy, selvästi sama sana kuin sukulaiskansojen pupi, tarkoittaa haltijaa / henkiolentoa, haltija=balttilainen lainasana)
~böböi tuloo, elä itke~
~pöppö tulou, uga tulou~ (uka, vrt. u-alkuiset metsänhenkiä tarkoittavat sanat)
~lastu ku varavutettih, sanottih, pöpöi tulou~
~pöppö otti nännin~ (sanotaan nännistä vieroitettaessa)
~läkkä pöpöh, mamma vastal röpyttää~ (pöpöh eli saunaan)
~böbökki~ (kyy)
~pöpökkä~ (tukkimiehentäi)
~böpäkkö~ (musta kovakuoriainen)
~lehtipöpäkkö~
~moapöpäkkö~
~vezipöpäkkö~
~pöpökkä loadiu hämähikkyö~ (hämähäkki verkkoa, hämähäkki-sanan alkuperästä)
~pöpökät mustazet ollah, kovasiivet~
~katso pöpökky juoksou selgiä myö~
~pöpökky~ (kaalimato)
~böbökk on suurembi kiärbästy~ (sontiainen)
~hämähäkki i böbökäkse kuuluu~ (pöpäköt eli hyönteiset)
~pöpäkköizellä on kolme douhta hännässä i suuri purjeh kuin se istuu vezillä~ (vesiperhosella)
~pöpökkäne~ (musta karvamato)
~pöpäkkösty kirbuou mustoa hangel, seittsei nedälii kezäh niiz roih~
~mustu olet ku pöpökkäine, revuz~
~böböläne logalla kazvau kukkane muone, valpahazellah, harmuane kukkane~ (suovilla)
~pöpöinheinä~ (maariankämmekkä, vrt. madonheinä)
~pöpöinheiny~ (joku keltakukkainen heinä)
~pöpönhyyhky~ (karhunputki)
~hyvä oled, hierottos ku pöpöimpoigaine~ (pyörit maassa kuin karhunpentu)
~pöpöinvilloa niitän~ (jäkkiä / suovillaa, omat villat=suoheiniä)
~lintu pörhistäy sulkieh~
~kukis pörhän loadi~ (pörhän eli seppeleen)
~imittsylöiz laimmo pörhiä~ (apilaista)
~pörhäkät sovat~ (rimpsuiset)
~tukka mäni pörhälleh yön moates~
~pörhälleh on tukad maguandan jällel~
~koiru pörhöindeleh, niskoa nostau~ (pörhistelee karvoja)
~lindu vees pörhöittelieteh, lendämäh hoaveloo lähtemäh~ (oikoo sulkiaan)
~tuuloo pörhötteä vienohkosti~
~pimie pilvi pörinehen ker lennettih~
~kärbäzet pörissäh~
~puarmu börizöy~
~hyvin tuulou pörizöy~
~börkkiheinä juuri on hotsoi hoikkani, peälitts on tsiipoikas, lehet kui kuuzenhavut~ (peltohatikka, tsiipoikas=haarakas)
~midä puuttuu börböttelimmö yön kaiken~ (oma viihde=ei tuhoa ilmakehää, vrt. valkonaamojen "tv", "leffat", "pelit", mannet eivät osaa erottaa viihtymistä rahan keräämisestä)
~ambujazet pörbötetäh~
~pappi joga taloih kävyy~ ("rakkauden uskonnon" alkuperästä, pakottaminen, tyrkyttäminen, sotilailla pelotteleminen, siinä keinoja joilla "rakkautta" levitettiin, kuulumalla kirkkoon tuet tätä mätää perinnettä, kirkossa=0% suomalaisuutta)
~se om börbötti hyvä, ainoz börböttäy~ (vrt. lörpöttää)
~ambujane, moine pörböttäjä~
~heittäkkää börbötändy, anna toizet maatah~ (makuurauha)
~silloin kum pörskähti sihi järveh~ (Vetehinen)
~lindu pörähtih tuhjoz lendoh~ (tuhjo=pensas)
~puarmu börähtih~
~kärbäne böräjäu~
~pörö~ (karhu)
~ahvempöröi~ (pieni ahven)
~vazapöröskäni~ (pieni vasa)
~ahvempöröskäistä pössylöih puutui~
~omba täyzi pössi ahvenda~ (pössi=merta)
~pössipuut, vandehet, nielu, nielurihmane~ (merran osia)
~panim pösid vedeh~
~kieli, luuttsu, perä, roagu, vanneh~ (merran osia)
~pössi peäl da merezi buukkuh~
~pössykolo, pösyntila laittu, pohjam perrat, suoritat, stobi pössy hyvim pyzyis kosses~ (merralle laadittu sija)
~pössykuvaz om balukka~ (merran koho)
~pötikkä, kaitani, puini~ (pytty)
~haugipötikkö~ (paksu hauki)
~pötistyi tämä, ei ole egläizem moine keitteä~ (eltaantui)
~jänis hydristeli, a ku lähenin vähäzen, pagoh lähti pötkimäh~
~pötkähä pitkälleh, heitä lekunda~
~pötkähtäy moata~
~laps magoau pötköttää~
~tämä om pötsky~ (laho puu)
~pötskymärrät sovad~ (läpimärät vaatteet)
~astuu pötskyttäy lumez~
~sobii rannas pualikoitsou pötskyttäy~
~pötskähtih jogeh~ (karhu ylitti joen)
~jalgu saveh pötskähtih~
~merezän vedeh pani pötskähytti~
~syöhäm pöttsös täyteh, jotta voit kotihis astuo~
~täyzi om miäm pojam pöttsö~ (vatsa)
~pöttsö~ (hauis / pohjelihas)
~pöttsö~ (linnunmaksa)
~pöttsözet ollah jalloissa i käzissä~
~pötsöinahk on ulgonahkaz alattsi~ (vatsakalvo)
~pötsöinahkaized ikkunad oli~ (lasin myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~ylen hyväd oli pötsöisilakat~ (keitetystä pötsin seinämästä laadittu syltty)
~nodrei om pötäkembäine ku notkei~ (sakeuden mittoja)
~etona pötönä, näytä sarves, tulouko huomena pouta vaiv vihma~
~ansasta pöyhi sel linnun, portimo~ (ansametsästyksen luonteesta, ruokkii myös muita petoja)
~pöyhistih tuulemah~
~brihat pöyhketäh elonsoannal~ (vrt. pöyhkeä, kerskumisen vieraasta alkuperästä)
~pöyhkäi sanoi, löyhki~ (leuhki)
~pöyhäkkö moa~ (kuohkea)
~pöyhäkkä mieli~ (huoleton)
~pöyhöttel tuoda pielusta, anna kouhkiemmaks tuloo~ (pöyhi tyynyä)
~pöyhöttele tilua~ (tilaa eli makuusijaa)
~tuulel helmat pöyhötti yläh~ (vrt. tuulesta tiineeksi tuleminen)
~siinä on talven laiskana moannut, niin nyt lopulta pöykästih töih~ (valkonaamat rakastavat "maanviljelyä" koska se antaa tekosyyn laiskotella talvet, miksi "suomen valtio" tukee näitä "mannejuttuja", onko "suomen valtion" taustalla mitään suomalaista)
~parttu vai pöykkeäy salvahez~
~ei pöyköisen pölähtäveä~ (ei mitään)
~järvi böyrevyi aldoilemahaz~
~lapset kezoida kylbietäh, böyretäh~ (roiskivat vedessä)
~viez böyräy, telmäy~
~järvi böyräy kivii vaste~
~böyristyksiz on, ei tijjä ni midä~ (tokkurassa, puolitajuissaan)
~böyristys porotettih~ (ajettiin pois)
~tuuli böyristytti järven~
~siellä ollah vesma suuret pöuryt~ (pyryt Altai-vuorilla, jäämerellä)
~pöyryöu talvella~ (pyryttää)
~pöyryöu niin ei näy toista taluo~
~lumi kiehui katso, tuulel böyryi äjjäl~
~tukad on töyrälleh da pöyrälleh~ (pörrössä)
~tuuli lundu böyräsköitti, kai pyöri~
~korpit kaikki pöystillä karjutah~ (pöysti=paisti, saalis)
~pöysti~ (satunnainen saalis, onnellinen sattuma)
~äijä om pöyttsii, vihmapilveksii keräytyy~ (pilvenlonkareita)
~pilvipöyttsä matkoo tuola taivahalla~
~se niin sakiekse muokattih pöyvällä~ (nyrkkirieska)
~pöydy~ (kämmenpöytä)
~puudu hamaral böygäi, opitteli syväindy~ (puhdepuun etsintää)
~häi gu ambui pöygäi, sorzat kai pagoh, ei ugodinnuh~ (ugodinnuh=osunut, vierasperäisen "tuliaseilla metsästämisen" todellisesta luonteesta, etenkin haulikot olisi pitänyt kieltää ajat sitten, saastuttavat luontoa, eivät vaadi minkäänlaista taitoa, jättävät jälkeensä tuhansia kituvia eläimiä)
(tähän päättyypi karjalan kielen sanakirja osa 4)
