~laskuja~

~ne kirkkahat mit oltih sielä sakarapuolessa, nehän oli rahakkahie~ (simpukan helmet)
~rahiella suadih äijän kalua~ (rahe=talvinuotta, vrt. Raahe)
~rahetta veitäh~
~talvella ollah rahiella~
~lähemmä rahiella~
~rahiella käyväh~
~en rahitse tädä andoa~ (raatti, raaski)
~en rahitse lyvvä hebua~ (vieras hebu, oma eläinrakkaus)
~paissettih hyvin kovaksi rahkaksi ta siitä korvoloih pantih ta vejep peällä~ (rahkan valmistusta)
~konza tuli vain rahkua söi, muuda ni syönyn ei, zentäm mie tämpiän i rahkua luajin, rahkalla muistelen~ (kuollutta veljeäni joka piti rahkasta)
~syötih viilie, ta kiukoassa paissettuo rahkamaituo~ (maitoruokia)
~sitä meilä rahkamaituo paissettih, paissettih hyväkse semmosekse kovakse se maito~
~a miän magieda piiruada paissetah, suurimpiiruada, rahkapiiruada, marjapiiruada, kaikemmuosta~ (piiraiden ystävät)
~rahkasammal~
~rahkasuo~
~rahkehet ol länkistä mahapuuhuh~ (porojen valjaissa aisat länkiin yhdistävä silmukkamainen nahkahihna)
~längipuuloissa oldih loukot kunne panietsettih rahikset~
~rahkis keätäh aizam peäh vembelen nokiz, tsuran toizen längipuus kiini~
~rahkehii voitah toktil da razval, kos koltsistuu~ (voidellaan toktil=tuohitervalla)
~längipuuz on keskikaglan kohtaz rahkizloukko~
~rein aizoiz ei ole rahkizloukkuo~ (reen aisassa rahkeiden reikää)
~telegäz on aizam peäz rahkizloukko~ (aisojen käyttö=kärryistä lähtöisin=vierasta perinnettä)
~nuori on vie, ei igä anna~ (tehdä jotain)
~laps rahkistuu, ku seizattelet~ (voimistuu kun nostat käsistä seisomaan)
~katso rubiou häi rahkistumah yläh päi, ittseh on häi~ (sairas toipumaan, alkaa olla itsensä)
~sytytä päre ta pane srahkoh~ (srahko=pärepihti=metallia=lainasana)
~rahottih, vejettih kaloa~ (vedettiin talvinuottaa, raha-sanan alkuperästä, oma raha=talvella pyydettyjä jäätyneitä kaloja)
~lähetäh rahomah~ (vetämään nuottaa)
~käytettih puulabeita rahuoissa~ (talvinuotassa)
~talvinuottoa rahotah~
~rahvahantaba on hänelleh, sobuh eläy kaikkien kel~ (sopuisa rahvas, riidanhaluiset "härrat")
~rahvahantaba on kel midä pideä, ei ole ristikanzan taba rahvahal~ (oma erilaisuus, vieras samanlaisuuteen pakottaminen, milloin jeesus-uskoon, milloin tiede-uskoon, milloin mihinkin, mikä älyttömyys milloinkin sattuu olemaan manneilla muodissa)
~vain ku Teppisem perttie kysyttä, kyllä ne tietäy rahvas sielä~
~kontiesta sanottih jotta kontie on rahvahasta~ (ihmisen sukua)
~kuottele eleä rahvahaksi, elä rupie kyleä nakrattamah~ (elää ihmisiksi=pysyä poissa kylistä, kyliin eli kaupunkeihin menevistä suomalaisista tulee lähes poikkeuksetta juoppoja ja pellejä, osasta maksullisia pellejä eli "työvoimaa")
~gorotskoid rahvas~ (kaupunkilaiset, kaupunkien myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, valkoisen ahneuden keskittymiä)
~on rahvasta sigisogenah~ (vrt. sikin sokin)
~rahvahassa on vesselämbi olla~
~meil oli raijat, mistä riivittih, ei koivullehtie~ (vrt. etunimi Raija, sukunimi Raita)
~raijallehti~ (raidankeuhkojäkälä)
~raijikot kasvau~
~raijikko suo~ (raitoja kasvava)
~lodmassa kazvau sarikko, vitseikkö, raijikko~ (lotmassa eli notkossa)
~porot matahah raijokkah~ (raidoissa eli jonoissa)
~raikoksihiine, ei juuri kajozu~
~raikoksin on taivaz~ (selkeä, kirkas)
~raikoksine seä~
~ilmu raikosteleh~
~seä raikosteleh, hoavoau rodiekseh kajoksine, i därilleh pilvestäh~
~rubei raikostelemaheze, ga menetijjä povvistah~
~raikostundalleh on taivaz~ (vrt. raollaan)
~seän raikossutti~
~ilman raikostutti~ (vrt. raikastutti)
~raikostih taivaz, g ei soa tiedeä, vihmuv vai poudu pyzyy~
~ilmu raikostah~
~katso vihma oli, ga nyd raikostui~ (selkeni sateen jälkeen)
~ilmu vihmoin jällel raikostui~
~lämmän jällel ilmu raikostui~ (talvella suojan jälkeen)
~toivoin tuulen tuulovakse, merer rannar raikuvakse~
~leppä on raimakka, ei kessä keändeä~ (raimakka eli hauras)
~raimakka koja, katkenemah rakas~ (koja eli puunkuori)
~raimakko puu terväh katkiou, kaikiz raimakin on leppy~
~kudoas koivuz on oksat korgiel ylähän, se on raimakembi~
~pidäis painoa järgieh jallas hiilavalleh, vilustuu kui, ga raimakoittuo~ (taivuttaa reen jalas kuumennettuna)
~raimakutt ei päe ni mih ku halloks vai~ (hauras puu ei kelpaa mihinkään)
~raimistui dallaz, ei keändäi vilustuhuu~ (jalas pääsi jäähtymään, ei taivu)
~raineuduu kyly~ (siityy, selviää häästä ja savusta)
~dogo raineudu, eig ou tsihvoa~
~ana hiiled raineu´utah~
~sinne Venehjärveh tuli se rainikka raitoh kera~ (rainikka eli poromies)
~rainikointa, raijolla kun kulettih~
~rainivoks soatoin itsen sidä roandoa~ (raihnaiseksi tekevät vieraat työt, syy miksi valkonaamat teettävät raskaat työt orjillaan, sittemmin koneorjillaan, mannejen "edistys"=ei ole edistystä vaan uusia keinoja maksimoida ahneutta)
~rainivod om meijäm moad, ei anna villoa~ (rainiot eli huonokasvuiset)
~raindos pietäh maidoo~ (rainto=puupytty)
~ragendo om pienembi rengii~
~raindoh lasketettih enne maidoloi padaizen sijaz, sih kannatez rodih parembi~ (kannatez=kerma)
~raindoa on kannen kele da kannettomoa~
~pane raindozeh maidoo da vie muzikoil~ (muzikoil eli miehille)
~jo kyly raindu, mängeä vain kylbemäh~ (raintui eli siityi)
~raipakko puu ei kanna kätty, katkiou~
~sivud raippazi~ (noidannuoleksi kutsutut)
~sivut miula raippai, en voi nossa, en voi vierrä~ (alaselän vaivat)
~sivud raippai, kivistäy, astuo ei soa~ (ärtyvät vääristä työasennoista ja äkkinäisistä liikkeistä)
~sivuloi raippai, ei sua ni liikkoa~ (helpottavat yleensä vääränlaisen eli luonnottoman liikkeen loputtua)
~tiedovoitsussanoi ei luve rahvahan aigah, ned itsekseh lugou~ (tietäjä parantaessaan)
~raippavuksiz olen, en voi kogo lämbyö~ (taivuttaa selkää)
~täz raippinehtu däi, ombeliam palastu, kandupalaizeks voibi panna~ (kankaan pyhyydestä, kaikki käytetään)
~rairokas jeä~ (railokas)
~raizu lumempano~
~moin on raizu vihmu~ (kolea ja rankka sade)
~raizasti vihmuu~
~paha on regi, ei pyzy raizivos, leviembi on sivonnal~ (raisivossa eli rekiuralla, vrt. Raisio)
~oudokkiena ku juoksuttav vie lumen yli raizivon, kalankuvun segavuttau~ (kevätsäästä ennustamista)
~raizivo on liygei lämmäl ilmal~ (liukas)
~raizivoitui dorogu, toizen ajahuu~
~poro raiska koalau ta tsuna perässä~ (kahlaa lumessa kelkka perässä, porojen orjuuttamisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, kaikki elävät olennot=luotu vapaiksi)
~topparaiska mäni silmäh~ (roska)
~ylen on korgei mägirasku, jallat katkoau~
~raizusti vihmui, lassut pihal kubleloo~ (lastut kelluvat maassa)
~raizusti lunda panoo~
~anna vihmuz da g ei raizusti vihmus~
~raitoa ta hoapoa sitä riivittih, ei koivul lehtie ei~ (eläinten ruuaksiko)
~meilä riivittih vai raitoja~
~raijallahan ne luvitettih~ (sidottiin ropeet kulmat)
~raijan vezat~
~vezimoalla ku kazvau se om paju, a kuivalla moalla ku kazvau se or raida~
~raijalla ollah hienommat lehet kuin vetlalla~ (vetla=valko tai hopeapaju)
~raijasta parkie kissotah~
~konz oli raidu nilal, sid lippai kävvä~ (oli mahdollista saada jotain, hyvän onnen aikaa)
~raida on hänen koja~ (raita=raidan kuori)
~sivo raidoa, eigä mänöö ielleh mavonviha~ (kyyn puremaan)
~raidoa kiskotah~
~raidoa survotah parkikse da pannah nahkoin välih~
~raidah mennäh nilan aigah~
~rajjaz ollah~
~rajjas tuldih~
~raidani lusse on hyvä~ (lusse=halkaistusta varvusta laadittu side)
~raidazista i tuomizista vitsoista luadietsou~ (reen siteitä)
~raiduputtsih, pietäh kuus kuudu, liikutellah välil~ (parkittavaa vuotaa tynnyrissä, tynnyrit=myöhäistä perinnettä, missäpä ennen tynnyreitä)
~katso raidazikon löyvimmö, täz raida lähtöö~
~raiduzikkoh puutuimmo, täz voib ottoa rein~ (reen ainekset)
~raidavutti nahkan~ (upotti parkkiin)
~ka puutuimma raideikkoh, niin hyvä kiskuo on~
~raitijoinnaksi sanottih ku hoijettih poroja teälä keveällä, sujet ta ahmat peästy tappamah~ ("poronhoidon" myöhäisestä ja luonnottomasta alkuperästä, porot=petoeläinten luonnollista ruokaa)
~raitis löyly~
~raittihit tuulet~
~kyly raitistuu~ (hälvenee, savusaunoja)
~raijolla kulettih~ (kuormaporojen jonossa)
~kolmin nellin raitoloin~
~ne oli raitoloissa semmosissa ne porot~
~raito ahkivo~ (kuorma-ahkio)
~otettih vetoh raitoporokse~ (vetoporot, tehdä itse=omaa, teettää toisilla=vierasta)
~rihmaraitti~ (ansapolku)
~kattsuossa puuttuu raitilda linduo, viizin kymmenin, toittsi viidehtoista palah soaten~
~yhessä raitissa oli nellin, puolin viijettä savoin anzoa~ (450 ansaa, joista saatiin 5-15 lintua, metsälintujen määrästä ennen "tuliaseita" ja "metsänhoitoa")
~elkiä lapset ovissa raittuat~ (juosko edes takaisin)
~hiän kaikki rannat raitto~
~hyv on tyynnä tyttölapsi, uro raivona parempi~
~saldatat kävväh rajoa kattsuo~ (keinotekoisen "suomen valtion" keinotekoisia rajoja vartioimaan palkatut palkkasotilaat, kutsutaan nykyään "rajavartijoiksi")
~se oli sielä Vasovvoarassa, aivar Ruotsir rajalla~ (ruotsin eli suomen, "suomen valtiossa"=ei ole mitään suomalaista, joka ainut asia kopioitu hurrilasta tai saksalasta)
~Venan rajal elämmö~ (venäjän valtiossa=ei ole mitään suomalaista, suomalaiset=orjia rajan molemmilla puolilla)
~en tiijä sitä sijoa, missä kuoloma tulou~
~se kum pato latjattih nin siitä pantih se rysä siih iham pavor rajah~ (ladottiin)
~niitä lapivvakkoja nossetah tuonne seinäh, räystähär rajah tuonne ylähäksi~
~vien rajal lendeli peätsköi vihmoi vas~
~moan rajaz lendi lindu~
~taivahan rajal hanhed lennetäh lulletuksen kel~
~metsän rajas päiväine do rozottaa~
~muan rajaz on vilu~
~vien rajaz otim peskuu~ (hiekkaa)
~pilven rajaz linnud lennettih~
~vävy on kesellä väkie, hyvär rahvahan rajassa~ (hääsanoja)
~raja, ei hyvä paikka, kotskikko~ (rajakko)
~rajahini talo~ (vrt. lainasana naapuri, neighbour)
~ukkovarbahan rajahini~
~pienimmän rajahized varbahat~ (pikkuvarpaan viereiset)
~alapuolella Kunnahan apajie kaks rajakkahija~
~koilini ta pohjani ollah rajakkah~ (tuulia)
~rajakkah ollah Salmi da Suojärvi~ (pitäjien nimiä)
~rajakkah ollah meän da Makoin taloi~
~nämä lapset ollah rajakkah syndynyöt~ (peräkkäin)
~on siel rajakolla mandzoida~ (rajakolla eli aholla)
~rajakk on vanhembi ku halmeh~
~ku kazvav vezat kululmoal, siid roih rajakko, kuvven vuvvem peräs kasken sordahuu~
(ahot=kaskimaita, vrt. luonnollisten metsäpalojen polttamat maat)
~suohorm on vähästy lyhembäine rajakkohormoa~ (horma eli horsma, heinien nimeäminen kasvupaikan mukaan)
~tämä suorei rajakkoine, keskenäh on viidu~ (nuorten kokoontumiseen käytetty tasainen aho)
~rajakkokannarvikko~
~rajakkokived lujembat ollah mettsykivilöi~
~pahat kived röpötetäh, rajakkokived a kallivos tuvvud, net hyväh loaduh johistah, ei astettu murendeta~ (vettä lämmitettäessä, puu vai saviastiassa)
~rajakkokoivu palau parembi da kuivau tereämbi suokoivuu~
~rajakkokoivuz laitah reindallastu, kirvezvarttu~
~rajakkolepäs kaluu laitah, parkii otetah rovvata verkoloi~ (verkkojen värjäämiseen)
~rajakkopaivu rätseägälleh kazvau, a suopaivu pitkembähez~ (rätseägälleh=matalaksi ja oksikkaaksi)
~rajakkobuol om pieni suobuolan iel~ (suopuolukkaan verrattuna)
~randusara om pitkembi rajakkosaroa~
~rajakkovittsu keändyy, pane mitahto, a suovitts on raimakembi, katkiou tereämbi~ (raimakembi=hauraampi)
~rajakoitui niittu, vezoa rodih~ (niitystä ahoksi)
~rajallin eläi~ (naapuri, oma asutus=harva-asutusta)
~joga optsesvas krestoanu pannah rajankattsojakse~ (kylien, talonpoikien, rajojen ja rajavartijoiden myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä)
~Hardunkylä on rajampindahine kylä~
~rajantakaset oli käyty monasterie rosvuomassa~ (vieraat luostarit, vieraat luostarirosvot, valkonaamat voidaan jakaa kahteen ryhmään, niihin jotka ovat avoimesti pahoja (rosvot) ja niihin jotka teeskentelevät olevansa hyviä (papit), samoja toisten työstä eläjiä molemmat)
~elä näpi joka palasesta, syö rajastah~ (järestään, ruuan pyhyydestä)
~rajatoi suo~ (suuri, ei näy rajoja)
~rajatunnuh keng on, dallan kylmeäy talvel~ (rajatunnuh eli kulunut)
~rajatulli kattsou tavarad, midä on reiz~ (tullimiehet, valkonaamojen manttelipukuiset ahneuden vartijat, mannet eivät osaa erottaa valtiota rahan keräämisestä)
~tuonne Kivijärveh päin ta Vuokkiniemeh päin~
~rajavunnuzis suappaiz jallat kylmäy, pidäv azoa uvved~ (asua eli laatia, vrt. kuluttamaan aivopestyjen "ostaa")
~nyt sie maitona makasit, kellitit kesäissä voina, rapakossa rajoittelit~ (ruokiin liittyvät loitsut)
~raju petäjä~ (raju eli suuri)
~raju rannalla ajeli, vezi pitäksi vedeli~ (rajutuuli)
~rajusti vezi tulou~ (sataa)
~hänellä oli raka, rakan tuattsi hiän kuoli~ (raka eli syöpä)
~no siin oli aivan kaikki varvat kiskon ta sammalet kiskon ta luonun rakainun~ (karhu viskonut sammalia)
~mitä rakaitset sie kivie~
~elköä pojat rakaikoa~ (heitelkö kiviä)
~lujah ragaittsou raistu~
~roadau ragaittsou, tolkuta menöy~ (tekee työtä huolimattomasti, johtaa vahinkoihin)
~ragaindalleh roadau, ei katso midä, kiirehtäy~ (oma työ=kiireetöntä työtä)
~rakkahat toisihis~
~viego mostu rakasta ollou marjah ku minä~
~häi on rakas kalah, hod olis hänel aiven kalaa keittää~
~rakkahasti keräi niidy kukkii~ (kukkiin rakas)
~rakkahasti lähti~ (mielellään)
~rakaz on tulemah~
~kahtu rakastu ei pie kieldiä yhteh menemäs~
~sie milma rakassa kum miusta hiki kohuou~ (lemmenlukuja)
~moine ragehempano oli~
~ragehempano on sygyzyl lämmäks, keveäl vilukse~
~kodi on valmis salvettu, nygöi pannah lattiad da lajed~
~rakendussilmät harvembakse kuvotah~ (verkon ylin tai alin vahvemmasta langasta kudottu silmärivi)
~siitä hyö oltih yhessä rakennettih talo itselläh~ (vrt. mentiin vuokralle ja alkoholisoiduttiin, "sosiaalihuollon" sijasta kuntien tulisi antaa nuorille maata, jotta pääsisivät pois heitä
hyväksi käyttävistä "kaupungeista", oma kehitys=vaatii omia päätöksiä, vieraiden rakenteiden alas ajamista)
~nosti tuulen tuppurihi, ilman raivohon rakenti, viijä viiletelläksensä~
~yhtä sulhaista itselläni rakennan ta siitä en eruo~ (rakkauden rakentaminen)
~nuottoa rakennetah~
~merezin rakenduz~
~miun Hovatta-teätä kum pyyvyksie rakenti ta korjasi, laulo~ (oma työ=laulattaa, vieras työ=kiroiluttaa)
~alane selyz ov vähä pitemmäks rakennettu~ (verkon selykset)
~rakennetah verkkoloja~
~verkon rakennat, kuin panet häneh kivekset, selyksen~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)