~rakendoa merezit, pössy~ (mertaa, oikea kalastaja=valmistaa itse pyydyksensä)
~verkot pidäz rakendua~
~verkko rakendettih, alussilmäd, sellyksed, pullod, kiveksed~ (verkon osia)
~kaksi verkkoo on kuvottu, nygöi ne pidää rakendaa~ (kutominen ja rakentaminen)
~merezii rakendau~ (panee vanteita, rakentaa=koota, yhdistää osia)
~mie rakennan lämkät~ (koristelen olkaimet)
~hyväk kossot rakennettih sulkkulentalla~ (reunustettiin silkkinauhalla)
~se oli rakennettu kirjavalla lentalla~ (olkainhame)
~paida rakendoa pidäv, ynnäh valmehekse loadia~
~rakendoa hiemoansuut~ (reunustaa hihansuut)
~rakendoa helmat~
~rakendoa kaglusta~ (reunustaa kaulusta, paidan koristellut kohdat)
~paijan rindua rakennetah~
~rätsinän helmad ruskiel langal rakendetah, kirjutetah~ (oma kirjoittaminen=kirjailemista, ruskiel=punaisella)
~juuruzil puzun suu pideä ommella rakendoa~ (juurilla ommeltu pusun eli korin suu)
~tiedoiniekku hänen rakendi~ (päästi rikkeistä, taioin rakentaminen)
~purdolon ili puan rakendi~ (purtilot ja padat)
~ollah rakennuttu hyvih voatteih ta lähetty ativoiheh~
~rakendui merezi, valmiz on~ (eiku pyytämään!)
~min oli hiän rakkahus, tulikorbilane, hiän hot tuleh mänöu, duumaimatta~ (menee vuokseni vaikka tuleen)
~oma rakkahuz om miehele menemäh~ (oma halu)
~issutko isännän hyvyttä, vai emännär rakkahutta~ (kenen vuoksi istut)
~koskuu teijän rakkahuttu~ (vieraanvaraisuudesta kiitettäessä)
~rakkahus, hyvä eläntä~ (elää sovussa)
~rakkahuttu häi autoi minuu~ (auttoi)
~ohtoseni lulluseni, mesikämmen källeröini, kum mie työnnäl lehmäseni, niin sie kytke koirijas~
~rakkineh rakennetah selykseh kiini~ (jamotaan verkon selykseen)
~verko vid nets on kuvondalleh äijää pitkembi gu rakkinehelleh~ (kudottuna pidempi kuin ainoitettuna)
~rakkineh pannah kengän seäreh i turkin joga ombelukseh~ (sauman vahvikkeeksi ommeltu nauha tai sisävuori)
~rakot kädeh tulou~
~dalgah nouzi rakko~
~rakkoheinä~ (nurmikohokki)
~sygyzel raglatetah linnud lendeä~
~linnud ylähäl lennetäh keveäl, raglatuksen ker matkatah~
~kesän kuusissa kupoasti, mäntylöissä mäkietä laski~
~lavon seinissä piti olla ravot~ (jotta ilma kulki läpi)
~jeän rago~
~kallivon rago~
~pidää seinäs rago typitä~ (vrt. tilkitä)
~levoh tuli rago, sen kauti vezi vuodaa~ (levoh=kattoon)
~elä nilkkiessä uksen ravos~ (kurkista oven raosta)
~ragozez vai päiveä niiloali~ (pilkahteli)
~rengi ragovui kuivahuo, pideä panna turbuomah järilleh~ (rengi=sanko)
~lagi kuivi, kai ragovui~
~ragovutti pakkaine pätsin, kohendoa pidäy~
~raksahtelou, onkohan kontie lässä~
~tsigam pajattau rallattav omah kieleh~ (omaa kieltään osaavat mustalaiset, vrt. nykyajan keinotekoista pakkosuomea puhuvat, "suomen valtio"=kaikkien vähemmistöjen pahin vihollinen, mukaanlukien oikeiden suomalaisten)
~se koskeh rallatuz itkendäh da pajoh~ (käytetään itkuissa ja lauluissa)
~proutivo lattiele ramahtih~ (proutivo=pelti, kaikki metallinen=lainaa)
~vihmoa ramahtih, pilvi nouzi~
~purangos raistu ramahutti~ (puranko-pilvistä, raepilvet)
~vihmui ramahutti~
~raistu panou ramaittau~
~ramakko tuuli~ (kova)
~ylen ramakka vihma on, se oigein ramakasti tulou~
~levo ramajav vihmal~
~ramevui vihmah~
~tule ramieh~ (rivakasti, vrt. Rami)
~raistu pani, kai ikkunad ramiendi~
~vihmu ikkunua ramavuttau, se ramizou~
~olgaa hillemba, älgää ramiskaa~ (rämistelkö)
~levo ramistuu ragehem pannez~
~vanhattuu ramistui~ (raihnaantui)
~ylen ramakka vihma on~
~ramkasti vihmui~ (vrt. rankasti)
~mie rambuan, ei sua astuo~
~toizez jallaz rambuau~
~on ollun monta päivöä rammahena~
~siidä rammittsou kun toini dalga on lyhembi kuin toini~
~ongo dalgu kibei ku rammitseit~
~häi hural dallal rammittsoo~ (hural=vasemmalla)
~jotta onko se rampa, se tarkassetah~ (häissä, perheen perustaminen=terveiden puuhaa)
~vanhembi poig on rambu, ollougo sattavunnuh vai ollou rodiimoi niistii~ (vai syntynyt rammaksi)
~rambahuten hillah astuu~
~niin oli lomeikko, jotta rampauvuin kerrassa~ (kompastuin maassa oleviin puihin)
~neidine hyvä oliz, rambavuz vigoa~ (muuten hyvä, ei pidetä liiton esteenä)
~hevon rambevutti, liijaks ajandoa~ (vieraat hevoset, vieraat hevosten rampauttajat, vrt. aikamme "metallihevosilla" kaahaavat, valkonaamojen edistys vs. oma edistys, miksi "suomen valtio" tukee vierasta edistystä, onko päättäjissä yhtään oikeaa suomalaista)
~raniekko moa~ (vesiperäinen)
~ranimoa~ (huono, kivikkoinen)
~kengäd ranistui, pideä uuved loadie~ (vrt. raihnistui)
~ranka, pitkä puu, karsittu ta koattu~
~no siitä sykysyllä ne koattih, leikattih rankaksi~ (tervaspuut)
~rangat karzittih~
~annas vitsan rangu~
~rangatsin on tsuraz da toizes kasselin selgytsuraz lyhyd, siid ielleh viilehtez~ (kasselin eli tuohikontin selkäpuolella)
~rangizeh ni kärbäne ei ozauvu~ (kätkyttä suojaava kangas tai hursti)
~tulou rankka saje~
~rankasti vihmuu, kaitse Jumal~
~rannatoi meri~
~rannatoi on Oniegu, se on ku taivas kattsuo~ (Ääninen)
~rannattavaz on verkko, ei ole duuri rannaz~ (rannan lähellä, va-päätteen merkityksestä)
~voaran ranne, alla on suo~ (ranne=laita, syrjä)
~jogiranne~
~suoranne~
~särkänranne~
~kangazranne~
~korbiranne~
~metsän randiez oli~ (laidalla)
~rann on livvumbi paltettu, vähästy dyrkembi lattsuu~ (livvumbi=loivempi, lattsuu=tasamaata)
~metsän randies keräimmö griboa~ (sieniä)
~rannemua~ (kosteahko korpimaa)
~rannemoa~ (loiva rinnemaa)
~rannembaine kyly mejjän on~
~metsän rannikko~ (laita)
~rannoikaz juoda~ (korkeareunainen vati)
~rannakkahad kirjad, rättsinän helmoil~ (korkeareunaiset kirjailut)
~oddoaloa rannoitetah~ (peitettä)
~mejjän rannoitsi venehel soudi~ (rantoja pitkin)
~randatsi käveli~
~hettien rannalla~
~siin oli miun sisären koti sillä niemellä, Kuittärven rannalla~
~kenen ranta, senn i kalat~ (vrt. omituiset "kalastusluvat", "suomen valtiossa"=ei ole mitään suomalaista koska valtion taustalla olevat saksalaiset ja puolisaksalaiset eivät osaa järjestää mitään ilman rahan keräämistä)
~se kun huomeneksella läksi vettä käymäh rannasta, nin kivellä istu Vetehini~ (ohoh)
~ku randua myöti matkuat, näkyy hyvin~
~siin oli semmoni suuri kivi, sen Kalmoniemer rannalla~ (niemet=perinteisiä hautapaikkoja)
~umbipeäh mäni, ni kun kuikka tsukeldi~ (kuikkaan vertaaminen)
~kosseranda~
~vastaranda~
~veneh on rannas, vaste tuldih valgamoh~
~nygöi on rannad juuri juumas sai kuivat~ (juumas=syvänteeseen)
~matikku nouzoo randah~
~rannas uimo~
~rannaz da rannah huikk ei kuulu~ (huikka, huikan kuuluma, omia etäisyysmittoja)
~nurmer rannassa~
~korppi lenti korver rantoa~ (korvessa viihtyvät korpit, korpi-sanan alkuperästä)
~talvel alahakkali päivä kävelöö, puuloin randoa myö~
~mie lau rannall elän~ (lau=kylä)
~Kujoirannas on heiniä~
~igävä eländä, ni virret randah lähtietäh~ (ei laulata kun on vaikeaa)
~miks ollou tuualda randa sinine, tullougo vihma vain lumenpano~ (ilman ranta)
~ilmaz da ilman randah~
~taivahan randa rohottaa~
~igä pitky gu ilman randu~
~toizeh randaa keändih tuuli~
~seämi happanou, a rannad deähäh~ (kannon)
~rannat tatsotat stobi hiän pyzyis kapusta siämessä~ (piiraita laadittaessa)
~miul on kai rannat tuttavat~ (rantojen tuntijat)
~eläd vierahal rannal~
~mäntie kunne lähti moa ilman randas sai~ (maailman rantaan, kauas)
~tiän rannassa kuin eletäh~ (teän ja meän ranta)
~vierahassa rannassa kuin kala meerassa~ (vieraiden lähellä asuminen=vankilassa asumista, vrt. valkonaamojen kammottavat "kaupungit")
~omal rannal joga miez on suurembi~ (sanonta)
~ku nouzed mäel, ga moa ilman randu kai nägyy~
~mejjän rannan rahvaz~
~kudamoa randoa olet~ (rantojen tärkeydestä, perinteisiä asuinpaikkoja)
~Seämärven randoa olemmo~
~randah veetäh randabaja~
~randahaugi, kudain rannaz buluo panoo~
~randuhaugi nouzou keveäl enimäl kuvun aigah da sygyzyl halloim pidähyy~
~randuheiny~ (korte, sara, piennarheinä)
~vein ajettu randuhiekku pannah pätsin saveh~ (sekoitetaan hiekkaa saveen)
~juuri randazel eletäh~
~palazen astuttuu tuli sorzu vastah, randastu myö ui~
~koz olin Seämärven randaizez, siid oli oma valdaine~ (oma ranta, oma valta)
~älgää mengää loitos, uigaa randazes~ (lapsille)
~minä randaizel olem pätsin täz~
~kodi on kuldaine, oma randaine~
~hoz oli pitky matku, ga oma randaine vedäy~ (tulee koti-ikävä)
~ruogorandani järvi~
~randukived on kuival~
~omarandalani~
~meän randalaized~
~randulautaz on viis-seittse parttu, kaks-kolme niskoa, yks nokku rannaz, toine vedvägeh~ (lautan rakenteesta, parttu=hirttä, niskoa=poikkipuuta, vedvägeh=veen varassa)
~randalindu~ (rantasipi)
~hoz niittu peädykkäh rannaz, se on randumoa~ (niitty)
~om meilegi randunuotta~ (matalassa vedessä vedetty kevyt nuotta)
~on randupengeret kai madalat~
~randupenkku dyrkenöy~
~randapeätsköi, pitkembisiibini kodipeätsköidä~ (törmäpääsky)
~randupeätsköi om pienembi toizii peätskölöi, harmoattavu~
~randupuolen ikkunad ollah sulad, a mualispuolen ollah jiäs~
~randupyöre on jogilois kui guba~ (mutka kuin lahti)
~randusara om pitkembi rajakkosaroa~ (sarasukuja)
~randusiigu se luvvol elääbi~ (luodolla)
~randusuves tuulou~ (kaakosta)
~randusuvi tuulou~ (kaakkoistuuli)
~maalizes, sid menöö randusuveh~ (päivä kesällä)
~randusuvi~ (lounas)
~kojoa vast on randusyy~ (puun uloin syykerros)
~randutelaz on yks libo kaks parttu, nokku rannaz, toine nokku därvel, sohkad oal päi~ (telassa eli lautassa, vrt. telakka)
~vasmakad on rantattomad, ku däriembi pohju pannah~ (jalkineita)
~laihan on ku randatsibi~
~randutsuurul pestäh latettu~
~kala rantautuu hoaliella seällä~
~randavirdah lasse verkot, se ei vie myödäzeh~
~randuvird om pienembi keskivirdoa~
~kala randavui lämmäl seäl~
~randavu tänne päi, vied minum poikki~
~riäpöi randavui, hätkembäkse jäi~ (riäpöi eli muikku)
~rannimmaini sormi~ (etusormi, peukalo ja sormet)
~suamo rannimmane perti~ (suamo=kaikkein)
~Kukkilan randoveh~ (rantove=rannan asukkaat)
~Ruvan randoveh~
~kai meän randoveh mendih~ (yhdessä kaikki rannan asukkaat)
~syväimpohjaz ommellah rantta, sih peälyspohja tavatah, pohjan ker vassakkah, sen vuo peälyspohja pyzyy~ (rantta=nahkakengän reunos, ranti)
~rant on sormen levevyz, nahkahine soiguine~
~rantah ommeltut suappoad~ (reunussaappaat)
~sukat oli kesselikirjosie ta siitä oli, poikki näin oli ne rannut~ (kesselikirjosie=tuohipunontaa jäljitteleviä, rannut=raidat)
~eläkä suolie puhkoa, jottei ravat peäse lihoih~
~raboa lähtöö kives~
~raba on järiembi tsuuruo~
~raboa pakui kivez, loahkannah laskehuu~ (vettä lämmitettäessä)
~kivi kuin on raba, halgieu moneksi palia~
~rabahine kivi~
~sadoa rabahutti~
~raboalijataudi kuunvaihien aigah taboaloo ylen lujah~ (kaatumatauti)
~puaksuh händ läzimine rabualou~
~vatsankibuh rabaili~
~rabailou händäh voimattomakse~
~hillembi roa, anna kobrah vägie roih enämbi~ (lepuuta kouriasi, oma työ=luonnonmukaista työtä, vrt. omituinen "palkkatyö", kaiken pahan lähde)
~jovvad rabailemahez jälles päi, kerran kattsuo ed voi ajjalleh~ (oma työ=huolellisesti eli kerralla tehtyä, vrt. palkkaorjien tekemä "toistotyö", "liukuhihnatyö")
~ei voinnuh midä ruadoa läzindän jällel~ (sairauden jälkeen)
~rabakivie kylym pättsih elä pane, se terväh murenoo~ (terväh=nopeasti)
~hudr on rabakivi, murenov ylen terväh~
~mändyne suksi ved ei kessä, tulou rapakka~ (rapakka eli hauras)
~valgie savi on rabakembua kuin sinini savi~
~leppä on rapakka katkata~
~rapakka savi~
~tsuurukivi on rapakka, murenou halgieu~
~kakkarua naine paistau rapakkua, kummane katkielou kädeh, ei voi kiärie~ (haurasta leivonnaista)
~rapakka puu leppä, vetla vielä on rapakembi~ (vetla=valko tai hopeapaju)
~kuuz on rapakombi pedäjiä~ (hauraampi)
~rapakko kokoi~ (leivonnaisten nimiä)
~kuin rapakka täm on lastu, silmäykset, sikkaukset täh loppukkah~ (loihtujen kieli)
~katso sid on rapakko, älä astu sih~
~rapakoitid dallaksen, et hiilavalleh keändänyh därgieh~ (haurastutit reen jalaksen)
~raistu rappoau~ (rakeita)
~vihmui rappai~ (rappaa, rapisuttaa)
~perti pidäz rapata~ (rapata eli saveta seinät sisäpuolelta)
~rabataudi rangazoo~ (ripuli)
~raista rapatteloo monda kerdoa tänä kezän~ (raekesät)
~rabakivi rabavuu ilmal ollez~
~kivirapeikko~ (louheikko)
~kivi rabeilou tulem pidähyy~ (tuli=kiveä vahvempi)
~joga kohtah rabelehtoa lapsi, käil opitteloo joga kohtaizen~
~kiven rabelikko~
~kuules kulleh vihmuu rapettaa~
~kozgo vihmuu, kozgo tuuttsoau, kozgo raistu rapettau~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
