~hiiled rapatetah~ (hiiret, oma "ällävika")
~raistu panou, levo rapettau~ (levo=katto)
~hiired rapetetah~
~helpotti vähäsev vihma, muuta siitä rapeutu toas~ (yltyi)
~ei joudanuh ni kodvastu liigoa olemah~
~vihmah rabevui~
~rabie sae~ (vrt. rankka)
~raistu rabiendui panemah~
~korjuale sie koirijas, rapiesteles rakkies~ (korjaa, laita kiinni)
~rabiessa topad eäre~ (topad=roskat)
~jogo päivie rabiessamma pertin~ (puhtaudessa eläminen=omaa elämistä)
~kylän koira piäsi aittah~ (koirien alkuperästä)
~kudakui rabioitti vihmoa~ (satoi melko kovaa)
~raistu rabioitti~
~buoloa kereäy rabizuttau~
~äijäl vihmuo rapitti, tihiesti työndää~
~raistu rapittau panou~
~vihmuu rapittau~ (sataa kovaa)
~ei pie ni sanomah, ku hyvin et tiijä, perimpohjin~
~ynnäh rabuatsou~ (tarttuu kiinni, sairaskohtaus)
~tuohi pehmenöy, ei rabuole~ (kuumaan veteen kastettu rovetuohi)
~kivi rabuoli hiilavah vedeh laskehuo~
~raboilov vai turbehed vihman jällel~ (rakoilee turpeet)
~kondu on rappivolleh~
~silleh puittiihes talves peälittsi~ (selviytyi)
~kaikkih kuttsuloih ei pie rapsahella~
~vai yhten sanaizen yykähtimmöz dai seändyi rapsahtih~ (suuttui yhdestä sanasta)
~kahteh päiväh pättsi laittih rapsattih~
~tapoi mavon~ (paheksuen, pyhiä eläimiä)
~en ruohi männä kirvehen keralla puuta rapsehtimah~ (elävien puiden pyhyydestä)
~oksie vain rapsin kastarilla~ (vesurilla, kaikki metalliesineet=lainaa)
~vihmuu rapsiu harvazeh~
~mettsä rapsau~ (rapisee)
~ielleh därilleh kävelläh rapsetah, mi netse tsuudoloi heil nygöi~ (tsuudi-sanan käytöstä, oudot asiat=tsuudeja, tsuudit=maan kivikautinen alkuperäisväestö joiden perintötekijöitä löytyy tummapintaisimmista suomalaisista ja saamelaisista)
~pidäägo vitsal andoa rapsu~
~häi lähti jaamaa myöte astumah~ (jaamaa eli maantietä)
~rannassa rasahti, sinisotkaset~
~oksa razahtau kuim piäll assut~
~kuivat hallot rasahtuttih palamah~
~razakka on vihman jällel, poudien jällel on hätsäkkä~ (kasvi rapea / nahkea)
~mettsä razajau kuin tuulou~
~raseikkoa loajittih lövystä~ (tuohisia rasioita)
~ei voi astuo, jallat satatat, razeikko on ylen~ (rasikko eli tiheikkö)
~lomeikko i mettsä tuagie, miss on razeikko~
~ei pie nyhtie nygöi hallan dällel, anna vihmuu, razenou~
~kuopaz oovosid razetah talvel~ (juurekset tulevat rapeiksi, oma kuoppa, vieraat viljellyt juurekset)
~javod razeuvuttih~ (heinänurmet vesakoituivat)
~anna razevuu nagriz, vie piemmö muaz~
~raziks jäi kaski, pideä vierdeä~ (rasi=polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski)
~mettsä paha, madalane on razi~ (rasi=tiheikkö, ryteikkö)
~rasie oli mänty leikata~ (hauras, helposti lohkeava)
~rasie puu, kumpani hyvin halkielou~
~leppä razie katkiemah~ (rasipuut)
~razei morkofku~ (rapea porkkana, viljeltyjen juuresten myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, valkonaamojen maailman eri puolelta varastamaa "kehitystä")
~jogamiez yhteh eäneh raziu, kos ku ruvetah vedämäh pahas kohtaz~
~raziezed gribazet~ (sienet)
~raskahteles sie metsäz, ollougo pöpöi~ (karhun kiertonimiä, oma pöpöi, vieras haltijaz, puolet sanoista vierasta alkuperää)
~kulmaluu raskahti seinäh~ (ohimo)
~pakkaine raudaizel savakkoizel raskahutteloo~ (paukuttaa seiniä, elävä olento)
~pakkaine seinii raskailoo~
~ei ne oltu raskahat vain kuitenki jotta ei ne tuohep peästy käpertymäh~ (malot tuohikatossa)
~ta siit om männystä semmozesta raskas vibu, ylähänä~ (pyydyksessä)
~nelli raskantsind on kassaliz, kajjembad viilehtesty, ainoz nahkaized~ (tuohikontin selkään kiinnitetyt nahkalenkit, joihin viilekkeet sidotaan)
~pakkani raskau~ (paukkaa)
~nygy goluboa eule, on niidä harakkoida, voronoida, peätsöidä~ (goluboa=kyyhkysiä)
~miän kohilla paissettih raznoida piiruada, paksuo i hienuo~
~mim pyy pyytäy, ser rassas roatau~ (sanonta)
~rassas sanou, pane piipuh, päivä pitkä~
~rastahal on ylen tsoma pezä~
~metsässä kun rassehin, kasse oli kova~ (liikuin)
~rastahaane om pieni harmaane~ (vrt. pohjanmaan kieli)
~pistäm pilkat pihlajoih, rastit voarojer rakoih, ihmisilläki ilokse, metsän kuulun kunnivokse~
~razumat kadoo vanhaten~ (järki, mieli)
~pideä olla razumalluz ajatusta da tolkkuo~
~mentie vie razumoittseh igih puuttuhuu~ (järkevöityy vanhetessaan)
~siitä sitä kuumennettih sitä merajuo~ (sulatettiin rasvaa)
~sitä parennettih kylmänyttä sorsar rasvalla, kaikkeim parahittoan~ (paleltumaa)
~se oli niinkun yhtä vailla yheksänkymmentä keämmarjoa pantih, ta siitä, jos oli kontier rasvoa, tahi siitä soarvar rasvoa~ (voiteeseen laitettuja aineksia)
~razval suksem pohja voijettii~
~palanuoh pädöö taivastu da allinrazvu~ (palovammaan)
~norpanrazvu~
~taudi nuoli razvat~ (laihdutti)
~kuz ei ole heineä, sid ei ole razvoa~ (heinättömien järvien kaloissa)
~razvua kylläzel ristikanzal~ (rasvaiset eli lihavat ristityt, koko elämän kestäneen ahneuden ja teeskentelyn turvottamia)
~ne rasvaset kohat meruttih~ (sulatettiin karhunlihasta)
~elä ota keitoksi ylen razvaista lihua~ (rasvaisten ruokien myöhäisestä alkuperästä, vrt. sianlihaa mässyttävät valkonaamat)
~razvane on heen~ (karhu)
~kudamas järves on heineä, sid on razvazet kalat~
~rasvakatti sen ottima kiini ta sanoma, anna katti rasvoa~ (hepokatti, käytetty parantamiseen)
~razvagruuzni on kellappane~ (sieni)
~razvantyyn on därvi~
~siitä pannah tsiitaluo siih, se on siitä rasvapiiroata~ (tsiitaluo=sulamatta jäänyttä rasvaa)
~tervazidgo vai razvallago razvazit~ (kengät, sukset)
~razvatadzma~ (tahra)
~illazaigah poltetah razvutuohustu pertilöiz~ (talikynttilää)
~ne kul lentäy sitä ratoa niinkun tuo mi on taivahalla se rata, semmoini valkie rata~ (hanhet linnunrataa, lintu=hanhen vanhempia nimiä)
~haugi hyppeäy ga onhaiku rattahalleh~ (hyppää pyörähtäen ilmassa, vrt. nykyajan saastevesissä elävät surulliset kalat)
~rataskuozaliloil nygöi kezrätäh villazed langad da liinazet~ (nygöi, rukkien myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä)
~nukkujju on ristikanzu, ei ole roadoh radennoa~ (uneliaat ja laiskat ristityt, teettävät työnsä toisilla, eläin, ihmis ja koneorjilla)
~tulen ku panen bokkah, sit robio radizou~
~nuotan selys ratkei~
~ratki sinne soate mänet~ (ratki=aivan)
~radzahteleh deä astuhez~
~radzahtau, oksam piällä talluat~
~kuivan kadajan ku virität, ni radzahtau~
~ambui trobovikal~ (vieraat haulikot, vieraat haulikkomiehet, miksi kaikki vieras on laillista ja vieraan estäminen laitonta, onko "suomen valtio" kokonaan vieraiden käsissä)
~vai illal pajostu radzaitetah, sid yks vai hymy menöö sie~ (pajostu=laulua, hymy=hyminä)
~ratsakka on valgiekylgi i kubu valgie, händä pitkä~ (ratsakka eli harakka)
~yöt yöttäin, päivät piättäin~
~ei joka sanoa soa vassata vanhemmalla ittsies~ (vanhempien kunnioittamisesta)
~marjanvarbaradzeikko~
~jeä ratsettoa~
~palau ratsettau kuuzine halgo~
~deä ratsettau~
~palau ratsettau~
~ratsoi ratsettau~ (rastas)
~ratsisk om pakatsin~ (oksainen paatsama)
~tuli radzizou~
~ku palau hohottau, nii se radzizou~
~koivuine halgo radzizou pätsiz, kuni pindu palau~
~radzizou sinaregi pakkaizel~
~minä en voi tappua~ (käärmettä, elämän kunnioittaminen)
~kai sivud ratskahti, jygiedä kui nossin~ (sivud=kyljet)
~vai ratskeh menöy kalal, ku deritäh~ (suomustetaan)
~ratskiendih palamah~ (roihahti)
~kaski hyvim paloa ratskoa~
~vaim mettsä ratskau, ku läksi kondie kinottamah~ (jos suomi olisi suomalaisten hallitsema olisi kontiolla täällä sama asema kuin lehmällä intiassa, valitettavasti suomalaisilla on suomessa hyvin vähän todellista valtaa)
~metsäss assut, oksat vain ratsketah~
~metsässä puut ratsketah~
~naba nälgeä ratskau~ (ratskaa, vatsa kurisee)
~ratsoi ratsettoa~ (rastas)
~ratsoi laulaa puus~
~ratsoi on harmai lindu, ruskei on silmiz ymbäri~
~ratsoi reätskäv metsäz~
~deä radzoilov astujez~
~ratsoimpezeä ottoa ei pie~ (rastaan pesää, pesien pyhyydestä)
~koira luuda ratsustoa~
~laps moamoidah sebeälöö~ (halailee)
~rattahane, pikkarane lindune~ (rastas)
~illaz on igä lyhembi, uamuz aigu rattozembi~
~rammat rattsahin ajakua~ (ratsain liikkumisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, pidetään heikkouden merkkinä, vrt. metallihevosillaan liikkuvat valkonaamat)
~veiju tuli~ (veijo eli veli)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
