~jo kävelöö ratustoa~ (lapsi)
~gu on rauhu, ga sit on paras~ (rauhan ystävät)
~kur rakennuksem panet tiem peällä nin et soa rauhoa ikänä~ (tien eli polun)
~vuotamma huomenista päiveä~
~midä kuuluu - ei ni midä, kai rauha~
~meil ni midä ei kuulu, rauha ravie, ruoga magie~
~midä kuuluu - liigoa ni midä~
~kai rauhu nygöizeks, a iellist ei soa tietä~
~rauh on olla täz meil~
~mäne rauhassa, ei kose i ketä~ (sanotaan kyylle
~siitä peästih elämäh rauhassa~ (suomalaiset=haluavat vain elää rauhassa, valitettavasti valkonaamat ovat rakennuttaneet maan täyteen rauhattomia, känniläisten ja muiden hörhöjen asuttamia "lähiöitä", kaikki tämä "suomalaisten päättäjien" täydellä tuella)
~rauhas olen suannuh eliä~
~älä tartelle mejjäm paginah~ (sekaannu, vrt. tartu)
~yöm magaim rauhas tervehyäz~
~roata pidäy huolittoa yhteh ylgyh~
~kirokkah, vieras kirov ei tartu~
~ku rauhaz etto ole, tallakkoa pihal~
~ennen oli rauhalliin elonaigu~
~lapsi peäsi moate~
~tämä on rauhatoi paikku, aiven on ajelijaa~
~rauhavui, ku heitti vatsan kivun~
~kainaloh luadi rauhnan~ (turvonneen rauhasen)
~tervehessäh ei rauhnavu~
~kaglu rauhnavui~
~opi hänet rauhoittaa, häi on suutuksis~
~kaksi kertoa kul lämmitettih kylyö nin se lapsi siit alko rauhottuo~
~älä mene hänen luo, anna häi rauhoittuu yksinäh~
~elä vai mainitse sidä leviekäbäleä~ (karhun kiertonimiä)
~jalgoi raugoeloo, suonistoa, tukkuh vedeä~
~päivä raukasou~
~raukasou, ollouko ukkoista ilmassa~
~tuli raukie, rupesin pitäkseh ta siihi i uinosin~
~Vetehini se anto suuren soalehen, milma raukkoa jumala autto~ (haltijoiden kutsuminen jumaliksi, vrt. emuut)
~tulkoa pirttih lämpiemäh~
~ylen om pahatabane, ei soa sobie hänen ker~ (kiukkuinen, nuori nainen)
~kuni minä hengiz olen, tulgoa käygeä~
~vai peätsköit hyvin liegoallahez, onnoakko vihma roiteh~
~jallat ku raukkavuttih, g ei ni hellistä enämbi matkaz ollez~ (tottuivat pitkällä matkalla)
~työndyhyh käed raukkavutah, hotkotah roatez~ (notkistuvat työtä tehtäessä, omia teon-sanoja)
~jallad allus kivettih, ga sid gu raukkavuttih~
~kuikka rauguu dai vonguu~
~rauna rodih niäreväh~
~kyly pitäy rauneuttoa, jotta karkie pois mänöy~ (antaa selvitä, siityä)
~kyly rauneutuu, ovi ol lonkallah, reppänä kahallah~
~kyly rauneutuu, hiilet mänöy mussaksi~
~onko kiukua rauneutun, jotta voipi kylyn valmistua~
~ana rauneuduu, viel emmä lähe kylyh~ (kylyn odottaminen, omia rituaaleja)
~raunivorassas~ (kivitasku)
~ei heän hauku a raurattau, vonguu~ (ulisee koira)
~kylym pätsi raurevui, pidäs puhtastoa~ (rapeutui)
~raurikot hiiled ollah tulehmoz, kyv ei ielleh~
~kiven rauru~ (sora, rapa)
~raurukaz moa~
~rauska, ei ole kun luita jälellä~ (revitty raato)
~kai hibjan kauhii, ku hambahad rauskahtih~ (kauhii=menee kylmiä väreitä)
~astuu rauskahuu kylmeä moadu myö~
~hangi rauskevui, upottamah rubei~
~kivikkoh rauskau dalg astuhez~
~hangie myö vai jalgu rauskau~
~hambahiz rauskoa rauskuliha~ (rustoinen liha)
~se mies kunnon kaimai itselleh~ (menetti kunniansa)
~arestantu raudoih pandih~ (vankien ja vangitsemisen myöhäisestä ja vieraasta alkuperästä, rikollisuus=yksi valkoisen ahneuden seurauksista, lait=vieraiden arvojen pakottamista vallankäytön avulla, laillistetun rikollisuuden ("talous") poistaminen veisi mennessään myös laittoman rikollisuuden, jolloin "lakejakaan" ei enää tarvittaisi, valitettavasti mannet eivät ymmärrä tällaista ajattelua, he mielummin jatkavat elämän vastaisen "edistyksensä" teeskentelemistä)
~sem muissav vielä kun ensimäini rauta-astuva loajittih, seppä tako pajassa ne piikit~ (seppien, rautaisten työkalujen ja maanviljelyn myöhäisestä alkuperästä)
~rauvanheinä~ (siankärsämö)
~jos varbahas kivehen lyöd ota raudaheinä, sillä azettuu~ (piharatamo)
~rautaheinä~ (jäkki)
~no siit oli toas rauvanheinä, pientarissa, ne oli rauvan hoavah hyvät~ (sananjalka)
~raudaheineä leikkavukseh pannah~ (pukinjuuri)
~juuvah ryvitekseh raudaheinäm peälöi~ (edellinen)
~rauduheiny, se pädöy leikkaukses~ (kaisla)
~ennem piettih koukus puuhine varzi a nygöi on raudane~ (oma puu, vieras rauta)
~sinä jeäd raudukasaksi, ku riideled ainoz~ (rautakassaksi eli vanhaksi piiaksi)
~rauvankoivu~ (rauduskoivu)
~kätkydhiihnad mennäh kokkah, kokku raudukoltsah, kolts on laez~
~rautakorteh~ (kangaskorte)
~hiilikoukku kun oli millä kiukoasta hiilie veitäh~
~raudukoukk on kylys kegälehii liikutella~
~semmosie leveitä hyvin ni niitä sanottih rauvallehekse, ni niitä pantih hoavah~ (piharatamoita)
~raudulehti~ (rauduskoivun lehti)
~raudumasin vedäv aiga reävyn vagonoa~ (juna pitkän jonon vaunuja, kaikki ahneuteen liittyvä ("edistys") euroopan valkoisilta mustalaisilta omaksuttua)
~raudamuurahaini~ (hevosmuurahainen)
~luotih vettä siihi sijalla~ (kuolinsijalle, kun lähdettiin viemään kuollutta)
~vanhah aikah ei rautanoakloilla noaklittu kropuo~ (hauta-arkkujen ja arkkujen naulaamisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, vrt. oma tuoheen tai nahkoihin kääriminen)
~kasvakkah vielä kuiva kuusi, kuiva kuusi rauta oksa~
~pada kiehuv lumella~ (ulkona keittäminen)
~sid om pätsin ees padazes hiilavaa vetty~
~a ku tuulou, sid on rauduvilu~ (rautavilu, hyytävä vilu)
~rokka raudavui~ (otti makua rautapadasta, vieraat metalliastiat)
~rokku raudavui, hätkem poas seizoi~
~rautini jeä~ (kova jää, raudusjää)
~rautieni~ (musta kevätjää)
~tyhjy raudivo vai sih jäi, kai paloi~ (vrt. raunio)
~rauttsu~ (kalan mädistä ja maidosta laadittu keitto)
~jiä on ravvakselleh~ (liukas, lumeton)
~jeä on ravvaksizelleh, moine hyvä~ (raudan kaltainen)
~keräilöy mado mual, pallazjalgoa muah ei suas panna~ (madoille eli kyille kuuluvat maat, voitteko palauttaa oikeille omistajilleen, 99% maa-alasta=kuuluu eläin ja kasvisuvuille)
~ravvanvihoa tiedoiniekku puhuu toktih libo siemenvoih, sit käsköv voidoa~ (omaa parantamista, hoitokeino ja siihen liitetyt luvut)
~tänä vuonn oli rauvazjeä järie, uhkujeä oli ylen hözäkkä~ (hözäkkä=hauras)
~keveäl on ravvazdeä sulahez, sid ei hätkie ajella~
~ravvaskoivun lehti helizöy~
~rauviskoivussa on tuohensyyt siniset, hikikoivussa valkiet~
~rauvislehtie otetah vassan leheksi~
~kevöällä jeä rauvistuu~ (menee kirkkaaksi ja mustaksi)
~ravvoitandoa otettih ennen 25 kopeikkoa dallal, nygöi ottah 50 kopeikkoa~ (hevosten kengittämisestä, valkonaamojen kammottavan "markkinatalouden" perusajatus, =totutetaan ihmiset vieraisiin hyödykkeisiin ja sitten aletaan pikkuhiljaa nostaa hintoja, =taantumus teeskentelee edistystä, huijarit hyväntekijöitä, manneaatteet suomalaisuutta)
~elä rauvota sukkoa, tikuta vällempäh~ (kudo liian tiukkaan)
~rauvuskoivikko etsittih~
~rauvuskoivul lehem panima hoavah mi vain sattautu~ (omat "plaastarit")
~rauvuskoivul lehestä kylpyvasta loajitah~
~rauvuskoivuss ol lehet tsoherammat ta vielä niinkun hammaslaijat semmoset ta oksat om pitemmät ta ritvakammat~ (kuin hieskoivussa, vrt. Ritva)
~rauvuskoivu on kartsakka riibie~ (karhea)
~retenkoivusta pidää vasta katata, siinä on rauvuslehti, silie lehti~
~ravvustuohi on ruskiembi nilatuohtu~
~ravvustuohez roih lujat komsad, kassalid~
~ilma ravahtau kylmäksi~ (muuttuu äkisti)
~terväh lumi ravahtih tänä keveän~ (terväh=nopeasti)
~lapsi itkemäh ravahtih~
~ravahutti kylmöä järven~
~hammasta ravahutti kivisteä~
~vattsoa kivisteä lapsel~
~raistu ravahutti~ (rakeita)
~älä koske kazii, peäst eäre~ (kazii eli kissaa)
~ravakko tuuli~ (kipakka)
~vilun ravakka~
~olin terveh lähtiessä, vaim matalla vatsasta rapasi~
~vatsan kibuh rabai~ (vrt. rapatauti)
~raboau sizukset~ (turvottaa, liika viljan syöminen)
~barhattaheinästä kuin littsiät niir rabajau äijäldi~
~ei pie ravatakseh toizen azeih~ (sekaantua)
~tulipaloz rabaihez ottamah sidä tädä, ga ni mid ei pöllästyhyy voinnuh ottoa~
~kudzoin kujoni~ (kusiaisten kuja eli polku)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
