~min tuuli ravenov, sen veneh matkoa vähentäv~ (yltyy, vastatuuli)
~äijän raveni täl vuuvel lapsi~ (voimistui)
~ravenou laps kazvol, tervehyön k andau Dumal~
~midä sie huhuot, täuzi huhuta, salbua kida~ (sanotaan huutavalle, huutaa=huhuta)
~kadaja niät on ravie potkuamah~
~min olen ravei nieglomah~ (kova, reipas)
~hillu ravien hyydeä~ (hillo hyytyy nopeasti)
~lendäy raviah~ (kuikka)
~se lendeä ravieh pienyöh niskoi~ (kuikka kokoonsa nähden)
~pidää panna pliittah kuivaa lomuu, anna kiehuu raviamba~ (pliittakivelle puita, omat liedet)
~sanoi suhkai, ei ravies sannuh~
~älä igävöits enämbi, raviah tullah kodih~
~ravie vihma~
~ravia on tuuli, ei saa peessä~ (joen yli)
~ylen on ravie tuuli, kai moa muurin keändeä~
~ravei pakkaine~ (kova)
~ravei virdu~
~tuulou raviah~
~virda matkoau tässä, ei ylen raviesti~
~siibed on raviat hänellä~ (kuikalla)
~ravei mettsy~
~ravei korbi, suuret puud, tobju pala~ (ravei eli synkkä)
~ravieh puutui kaloa~
~enne vanhaz oli naspolvi raveiloaduine, nygöized on tsibrakembad~ (ennen naiset rotevammat, nykyään hennommat, volgalta tulleiden sekoittuminen kantasuomalaisiin ja saamelaisiin)
~raveivirdaine koht on tämä, ei soa ongittoa~
~ravijaiset~ (hautaamasta palattaessa tarjottu kestitys, vrt. ravita)
~veiju tuli, vesi läikky, moa rapisi~
~raista panoo rabizoo~
~hiired ravissah~
~roveh rabizou vai buoliz, muga huolittau kerätä~
~lujah vihmuu, kai lehted ravistah~
~ravize tsikkuo syömäh~ (huuda siskoa)
~itköy ravizou lapsi, hambahan kivistäy~
~kazi ravizou, syvvä pakittsou~ (kissa naukuu, pyytää ruokaa)
~ravissutti korvoin, ku pihal jätti päiväpaistoh~
~pangua puttsi vedeh, ravistuu~ (tulee hataraksi kuivuessaan)
~vai siit haudajaziz ravitettih jogahista~
~ravokaz roih parzi vuvven istuhuu~ (istumiseen käytetyt parret eli hirret)
~kivi raboi, ravaks mureni~
~rehahtoa päivä pilven alta~
~päivä rehahti paistamah~
~nagramah rehahtih~
~palamah rehahtih~ (tuli)
~päivy rehahtih deävih~ (jääviin=näkyviin)
~sambui rehahtih roivo~
~terväh kuivau rehahtah, k on ahavu seä~
~päiveä pastoi rehahutti~
~elä luaji rehakkua tulda~ (roihuavaa)
~rehakko puu~ (rehevä)
~uks on rehalleh, enembäzel longoa~
~rehennysrieska, paissettih kiukoan suussa rehennyksellä~ (uunin suulle vedetty hiillos / puhtaaksi luudittu uunin etuosa jossa paistetaan rieskoja)
~rehennys on kiugoan suussa dai hiillos hingalom peässä~
~kiuguah pidäu varustua rehennys, stobi hiän piiruat piälittsi russendais~
~rehendyz om pätsin eiz~
~pane kattil rehendyksel, anna vezi hiilduu~
~hiiliköllä paissettih rehennysrieskoa~
~no siitä konsa lämpisi jotta alko olla hiilipuoliellah, siitä taikinast otettih tahasta ta siitä taputettih hienosie rieskoja, siitä paissettih kiukoan suussa~
~sitä ei panna kohoamah vain samassa i paissetah, hiilie vähäni siirretäh kiukoampohjalta, ta se rieska siinä rehennyksellä paistuu~ (rieskan paistoa)
~panemma rehentymäh sankit hiiloksella~ (leivonnaisten nimiä)
~rehie on kuuzi moine kazvol, ei ole nouskuladvani~
~reheikazvoine koivu~
~rehieoksani puu~
~parran rehistytti kazvatti, täyzi muzikku rodih~
~pagizoo rehizöö, mielehized vierahat tuli~
~eloloil löyhkäy~ (löyhkää eli kerskuu, kerskumisen vieraudesta)
~lasta nagratti rehizytti, ga nyd itkun jällel andoa~
~nagrau rehoindeleh, aivin on hyvä mieli~
~hyviä mieldy pietäh~ (vrt. surua pitävät valkonaamat, manneilla on vain kaksi vaihdetta, aito melankolia tai feikki tekopirteys, yleensä päihteiden avulla saavutettu)
~ylen roihakko da nagrattsu, moine rehvanane on lapsi~
~ta siitä sylkie rehvattih jotta se toteh tulis~ (loitsu)
~tuohen rehvä~ (helve)
~lepänrehvu~
~hoavanrehvu~
~pane vai tuohen rehväistä, ga vedeä se märrän~ (koivu=parantajien puu)
~älä leku leppäizeni, ilmai rehväiset kirbuou~ (puille puhumista, eläviä olentoja)
~panim polveni poikimpuoliziks, reidyöni reenjallaksis, selgäzeni sebävitsoiks~
~tuuli reimahuttau oven selälleh~
~reimahuttau tulta~ (heiluttaa)
~vierahan aigana pidää reimakk olla~ (reipas)
~reimakka pagizija, viizaz da vesselä~
~siitä lasettih järveh se reimi ta laskiessa solmittih onket siihi reimih~
~reimiselgä~ (pitkänsiiman selkälanka)
~reijellä kierrettih~ (hampusta punotut ansalangat)
~rejjed on däried~
~vod on sangiat rejjet~
~rejjed on jämied~ (järeät, sankeat ja jämeät, paksuutta kuvailevia sanoja)
~reijestä paissah vain nossatettaissa abajoa~ (nuotan reidet eli sivuverkot, siulat)
~reizliha on ylen kibie~ (lihas)
~reiziluu ei terväh parene~
~reiziluu sattoihez~
~10-20 reizilähtett om peräpolvilähtien da nostamuspolvilähtien välil~ (talvinuotan lähteitä eli avantoja)
~veen kaiken rejuittsi mudazeks rannal~
~harjal rejuou~ (arpoo arvalla)
~unipa se uuhella ajau, kiekkosarvella kehuu, remulla rekettelöy~
~Väinämöinev viisas poika rekehen se levitäkse, korjahan se kohennakse~
~elä lähe reittä mettsäh~ (sanonta)
~regi on laijaton, vedoregi~
~elä pilkkua keyhän kelkkua, leppän on oma reges~
~dallas, dallaksen ottsu, sebäpaivu, kablahat, kainalvittsu, kaustat, vitsat, keskimäne paivu, tagapaivu, kanduvittsu, sardu~ (reen osia)
~nygöi sinul regi kiveh koski~
~kenen riez oled, sen i pajua pajatad~
~aiga rein toi puudu metsäz~
~juondajez vajoad riet pannah, ei sua täyzii regilöi panna~ (vrt. jutaamassa)
~linnut säilytäh lavassa regikelilöih soaten~
~kun lienöy sattun niij jotta oli rekikulku, nin se piti nostoa rekeh~ (morsian, talvihäät)
~regiloimi on rivus kuvottu, pietäh jalloil~
~lundu pani, ga pidäy ruveta reginevvoloi katsomah~
~regipaivu paivvitsoil sivotah kablahien kohtaz, paivun nokad vitsan oal~
~regipaju on käzivarren järevyz, leikatah ogal puoleh pajus soah, sit keätäh kablahan nokaz ymbäri~ (reen valmistusta)
~regiraiziv on libei tämä~ (raisivo eli ajoura)
~regisard om pedäizes päriez, kahtu metrii lastied, koivuizil vitsoil sivotah 3-5 kohtaz, min levevytteh regi on, sen levevytteh i sardu~ (sardu eli sarja, liisteistä laadittu reen irtopohja)
~mustoi kukkiu kezäl keskipiän aigah~
~naigoa talvel regisiän aigah~ (rekikelit=naimakelit)
~regitorguu pietäh Anuksez~ (vieraat torit, vieraat aunukset, itäisten valkonaamojen ahneuden keskittymiä)
~pidäz vedeä regidorogan aigah pihah puud~
~rekkorinda~ (eläin jonka rintakarvat ovat valkeat, vrt. riekko)
~peäl ei pie regeä ryöhkätä toizel, kattsuokseh piäy~ (räkimisen vieraasta alkuperästä)
~regä nägyy, puhtasta nenä~
~pyhki nenäz riäd~
~regäine katso rippuu, otan regäizen eäre~ (lasten ohjaaminen siisteyteen)
~regäzy lapsi~
~hengi heitti käyndän, regäloukko täydyi~ (nenänreikä)
~ku särrimpeähyöd imetteled, sid roih lapsil pienet suuhuod~ (raskauden aikana syödyn ravinnon uskotaan vaikuttavan lapseen)
~regänenäz mies tuloo, nolgisuuz ei tule~ (kuolaajasta)
~regäpedäjä~ (räyskäpetäjä)
~regätöhlö rippuu nenäz~ (vrt. kokkare)
~laps da vilustui, siid regävyi~
~moata rellottau~ (makaa rennosti)
~päiväne remahtau~ (pilkahtaa)
~remahtau päivä pilven alda~
~remahtih nagramah~
~kolka silloin koilistuuli kum mie riihessä remajan~
~mihbo remeslah rubied opastamah poigoa~ (remeslah=ammattiin=lainasana, "ammattien" ja "ammattiin valmistumisen" vieraasta alkuperästä, valkonaamojen oppi=planeettaa tuhoavaa orjatyön jatkumoa ja ahneuden maksimointia, oma oppi=itselleen työn tekemistä ja luonnostaan opittua moniosaamista, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~pajun remineh~ (laulun)
~vessel mies remizi kaikkeh luaduh~
~pois pilvi päivän iestä, anna päiväm paistoa, kuutamoisen kuumottoa~
~taivaz da moa vastakkah eletäh, a myö keskel siid~ (vrt. keskinen)
~soba sirriz remsahtih, pidäy nostoa därilleh~ (vaate putosi riu´ulta, sirri)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
