~tuuli sobii remsuttau~
~remuu pietäh nuorizod, nagretah eänetäh~ (oma nauru, vieras remu)
~tobjal palal remuondu kuuluu~ (pitkän matkan takaa)
~remutah muskad viinan duoduu~ (vieras viina, vieraat muska-miehet, mitä tapahtui omille uroi-miehille, ai nii, viinanjuojat tappoivat heidät, "valkonaamojen" alkuperästä)
~remuvuttih rahvaz ildutsural, hälistäh, eänetäh~
~remuvui hyvin, kai väzyi~ (lapsi)
~viedraz vai kauhu remäjäy kandahez~ (sangossa kauha)
~se siit otti tervoa renkih, ta mäni kuutamoa tervoamah~
~rengissä on nenä~ (sangossa)
~oli puuhista rengie~
~rengillä ammulletah vettä~
~kumatessa vezilöjä rengin sorrin~
~rengid on levevytty korgiembad, pyöryzäd, latsud pohjat, suuz leviembät kai~
~rengis pangu katkei~ (panka eli sanka)
~rengid om pangan kele~
~siitä koatah hos mih astieh, koppah eli mih renkiseh~
~suu on rengoilleh~ (ammollaan, renki-sanan alkuperästä)
~silmäd on rengoilleh, möllälleh~ (vrt. möllöttää)
~laps lattiel renttalehtoa~ (kuljeskelee, vetelehtii, vrt. renttu)
~metsäst otetah kasventahini koivu, kaksi se pitäy olla, siin ollah aisat, ta siitä on rentuh, kahesta kohen pannah kaplahat, ta se on hyvä vetöä~ (rentuh eli purilaiden rakenteesta)
~pitäy kesällä kulettoa renttuhuolla~ (talvella reellä)
~lylystä luajitah rentuh~
~repua kylvettih~ (nauriin nimiä, tverin-karjalasta)
~moizez rigeikös kävelin, ga soba rebeili~
~hoavanlehti repetteä~
~koivunlehted repettäy tuulel~
~repettäy höyhterjöt tuohez~
~varoi repettäy lendäy~ (tihein siiveniskuin)
~liipoilindukkaine repettäy~ (perhonen)
~tuuvah sana jotta~ (omat uutiset=kulkevat jalkaisin, eivät tuhoa ilmakehää)
~siitsad on rebiejäd, vate on luja~ (nokkosetko)
~rebiendähiin on tämä loukko e ole kulundahiine~ (vaatteessa)
~ne suorii miehet naisikse ta naisetki miehikse ta revokse ta kem mikse~ (joulun ja loppiaisen välisenä aikana, eläinhahmoon pukeutuminen kuulostaa omalta, repo=toteemieläimiä)
~niijen kahen kannom peällä ol loajittu lindulava~
~karkeita ollah, sanou repo kun kattsou pihlajammarjoja~ (eläinsadut=omat sadut)
~repo sie olet ka händyä puuttuu~ (viekas, repoon vertaaminen)
~mustarebo~
~ristirebo~
~tulireboi, karva musta, toine harmoa~ (vrt. naparepo)
~kezättsyreboi~
~puhtazreboi~ (talvikarvassa oleva)
~ruskeivillureboi~
~mustuvillureboi~
~näidgo reboidu metsäs~ (e, sukupuutossa suurimmassa osassa maata)
~izäreboi~
~emäreboi~
~hod oled viizaz, ga menit tämän kerran reboin ridah~
~unis ku näed reboidu huonuksiz, sid vai ku Dumal tules kattsoz, ei viries kodi da huonuksed~ (unissa ilmestyvät sukujen suojelushenget eli toteemit, joita myöhemmin alettiin kutsua jumaliksi, vielä myöhemmin jumalaksi)
~pihlan varboi marjoin ker laddatah vittsah, sit pertin räystähäh sivotah puolinkymmenin reboloin talven näh~ (revoiksi kutsuttuja marjallisia pihlajanoksia)
~lapsed reboinnu pietähhäi~ (kotiin ripustettuja pihlajanoksia, pihlajan ja revon yhteydestä)
~reboilvez~ (punakarvainen ilves)
~ruskie ilves~
~reboikengä, revonnahkas karvoineh, karvat peäl~
~oi on neätä kultarinta, eli ruskie reponi~
~rebolane~ (Repolasta kotoisin oleva, omat "kylät"=totemistiset sukukylät, läheistä sukua olevien perheiden lähekkäin sijaitsevia asuinpaikkoja)
~repoveh~ (revon poikue)
~nellisnurkkani reppänä seinällä mi veti savun~
~miss on tulda tuuvitettu, peällä reppänän reduzen, kätkyössä kuldazessa, hihnoissa hobiezissa~ (tulen syntysanoja)
~läpi moan, läpi manulan, läpi reppänän retuzen~
~reppänät oldih mussissa perttilöissä~ (vrt. savupirteissä)
~reppänä on kylyn seinässä~
~reppänä pandih umbeh reppänäpuulla~
~rebruluu~ (kylkiluu)
~tuli repsahtih~ (lehahti)
~repsahtih vihmui lujah~
~muata vieri da uinoi repsahtih ylen terväh~ (vieriä maaten)
~kisan selläz repsahutti moah~ (kisan eli repun, monet r-alkuisista sanoista lainaa, ellei kaikki, rumalta kuulostava äänne suomalaiseen suuhun)
~vihmui repsai vähäzel~ (repsahutti)
~hyvällä mielin repsau~ (liikkuu iloisesti, kevyesti astellen)
~kizatah repsetäh~
~lapset kezoil repsetäh~
~käzii repsuttav viluu~ (heiluttaa pakkasessa)
~käzie reputti ku varoi~
~ei meiltä liene reslam peräh issutettavoa~ (sanotaan epätoivotuille kosijoille, resla=korillinen matkareki)
~retenkoivusta pidää vasta katata, siinä on rauvuslehti, silie lehti~ (rauduskoivusta, reten=kunnon, kuulostaa lainasanalta)
~häin on rednoi kägöimmardu~ (vahingollinen, myrkyllinen)
~pideä kyly lämmitteä, revut pessä~ (revut eli liat)
~revull on paha kävellä~ (kurassa)
~ryndähistä sua reduh uppoin~ (suurin osa omista mitoista=itsen mittoja)
~lapset ollah revussa~
~mih olled nenga hieravunnuh reduh~
~revuz on kulleh paidu~
~kynziev välih reduu mänöö~
~sovad reduh mendih, pideä pestä~
~kai on huigei itsel, k on late revuz~ (liassa elämisen vieraudesta, tiedetään johtavan tauteihin)
~nägyy kuldu i revuz~ (sanonta)
~alla kuuven kirjokannen, alla taivosen kaheksan, alla reppänär retusen~
~tylgei on syvvä reduhizez astiez, pidäy pestä hyvin~ (tylgei=tympeä)
~olen reduhiine, pidää kylyh kävvä~
~reduin om pihal nygei, vihmui vähäzel~ (kura, loka)
~redujalgoneh pertih tulit~
~elä redujalloilla tsäntsiä latetta~
~partta veitäh, toine piä muata viilöö, toine piä retukas~ (partta eli hirttä)
~retukku, dallakset, ezitsurat puoldu syldy, kiheräd, yhtet kablahad, kablahaz da kablahah pulkoh, paivunnu pedäine libo kelihine~ (retukka=yksikaplainen parireen takareki)
~pulkohol peäl pannah ajjastu, sirdii, parttu~ (retukalla ajettuja asioita)
~älä mene redukäzin maidopadaizih~
~vie on redoravu, ei ole vie puhtaz~ (retuorava, karvaa vaihtava)
~reduruottsi~ (likaiset ruotsit eli suomen puolella asuvat)
~redusilmiz oled, et peze silmii~
~redusilmy da Vedehin ollah velleksed~ (metsänhenki ja vete-hiinen veljeksiä, emuut ja hiidet, hiidet=miespuolisia haltijoita, sukulaisten henkiä)
~redusilm ehtiu joga sijah~
~kyläz ainos kävelöö retustoa~ (paheksutut vieraiden asuttamat kylät, nykyiset kaupungit)
~elä retuuta koirampentuo~
~juonoloin lietäh jallat ku reduuvutah~
~reduvuksem pezin eäre~
~älä reduvuta sobii, kattsovu~ (itse valmistettujen vaatteiden pyhyydestä)
~lehed redvettih poudal~ (lakastuivat)
~tuli reuhahtih~ (hulmahti)
~kai pertti reuhahtih valgoi tulen soaduu~ (vrt. valkea, lainasana sekin, valkoinen=white)
~tuuli lujah reuhoau, lavit katkoau~ (lavit=katon vitsalenkit)
~piru läksi juossa reuhottamah~ ("pirun" eläinhahmoja, vrt. "luojahenget" eli sukujen totemistiset perustajat, puoliksi ihmisiä, puoliksi eläimiä)
~vielä toiset käyttäy, ta ne sulau pullossa~ (reumatismiin kärpässieniä)
~siih tulou reunalla tuohi ta toisella, kolmannella, nellännellä ta viijennellä ta kuuves peällä~
(tuohivakan rakenteesta)
~älä mene lähtien reunal~ (avannon)
~reunahine susieda~ (lähin naapuri eli sukuun kuulumaton=elää omien maiden reunalla, vrt. vieraiden "rakennuskaavojen" mukainen 20m päässä, suomessa=kummallisen vähän suomalaista asutusta, onkohan näiden asioiden päättäjissä ollut ketään suomalaista)
~hoi sinä Ukko ylijumala, pilvem peällini jumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä~
~milma ga täh pangua, reunazeh~ (haudatkaa äidin viereen, vrt. omituinen vieraiden keskelle hautaaminen, suomessa=ei saa edes kuolla omien tapojen mukaan, kertoo kuinka syvään juurtunutta valkonaamojen hirmuvalta on)
~reunakkah muatah~
~reunakkah issutah~ (rinnakkain, vierekkäin)
~venyvvy miula reunah~ (viereen)
~laps kuoli reunah~ (tukehtui nukkuvien vanhempien alle, kätkyen tarkoituksesta)
~koirat moatah hänellä reunassa~
~istuo reunah miule~
~sobiigo seurah, jos ei keskel ni reunah~
~sinun reunah tulen~
~minä kazii reunah en ote~ (kissaa viereen)
~ta siinä kytsytti moata mättähär reunassa~ (metsään eksynyt tyttö)
~koin reunaz ollah muad~
~reunavui lapsi, kuoli emän reunah, tupehtui~ (tukehtui)
~veäldä reynembä padaine, k ei pala~
~reunakas paikku, kirjad rannoil~
~reunakas torielku~ (syväreunainen lautanen, juodat, torielkut ja stautsat, yksi kuulostaa omalta sanalta, juota=matala puu tai savivati, vrt. juoda)
~reunujjah toine tostu, diivitäh, tämä tämmöine, netse nengoine~ (moititaan, päivitellään)
~repo juossa reuretteli~
~kylmii sobii tuuli reuzahuttau~ (jäätyneitä)
~astuin astuin ku jeä reuskahti, mie sinne mänin~ (oi voi)
~reuskahtih pyhälly~ (ukkonen jyrähti niin että pelotti, pyhäksi ilmaksi kutsuminen)
~tulda isköö pyhällä reuskuttoa~
~silmäd avoi reuzottau~ (lapsi katsoo silmät avoimina)
~itse vanha Väinämöini rekehensä reutuvokse, kohennakse korjahase~
~rubiou tuulda reuduomah~ (tuulemaan puuskittain)
~jäistä kelkkoa vetäyve, jeärekeä reutuou~ (hyyn haltija)
~peätsköid revahtellahez, katso tuldih lämmäz moaz~ (lentelevät edestakaisin)
~tuli revahti~ (leimahti)
~peätsköi revahtih lendoh~
~laukaz reviizii matkoau, migäli on kapitoaloa~ (vieraat laukat eli kaupat, vieraat inventaarion tarkastukset, vieraat kapitaalit, vrt. venäjänsukuisten miesten harjoittama "laukkukauppa")
~revizora käy puida sortamah~ (vieraat metsäntarkastajat, vieraat metsänsortajat, vieras "metsänhoito", kaikki luonnon tuhoamiseen ja rahan keräämiseen liittyvä euroopan valkoisilta mustalaisilta)
~i luadiettsi briha haukaksi~ (otti haukan hahmon)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
