~revitelläs sobii lapsed, ei soa kohenduksel täytteä~ (ei ehdi parsimaan)
~ukontaltta kaiken puun on revittän säbälehiksi~ (taltta eli salama)
~repisi nuotta, kum puuttoh sattu~
~ei sitä tarvi kun kesällä hillakkaiseh auttoa jottei repie se tuohi~ (oma tuohi)
~lapsil kuluen ei soba mäne, reviten kuluu enimyölleh~ (kangasvaatteiden myöhäisestä alkuperästä, vrt. sukulaiskansojen valokuvissa näkyvät kestäviltä vaikuttavat lastenvaatteet)
~nagrad rebied, doga sanaizez nagramaz oled~ (iloiset karjalaiset)
~revoluksem peräs toized zakonat tuli~ (vieraat vallankumoukset, vieraat sakot eli lait, "suomen laki"=valkoisten valloittajien laatimia "ahneuden pykäliä" joiden todellinen tarkoitus suojella vierasta ja alistaa omaa, tietäjä Joutavainen väittää ettei maassa ole kirjoitettu yhtä ainoaa "lakia" joka ei liittyisi jollain tavalla rahaan tai rahan keräämiseen)
~reboinkagluz on erähäs tsuikaz~ (tsuikaz=turkissa)
~reboinkielet paloa taivahal~ (kielet eli tulet, vrt. tulen kielet)
~rebonmarda~ (pihlajanmarja, pelkästä väristäkö)
~reboimmarja~
~reboimmiehh on alustannu tsuikiz, pieksetty tsura peälystäh päi~ (miehh=nahka)
~reboinnahku pietäh tsuikiz, i perzien oal korjam peräz~
~reboinnora om pitky mägilöiz~ (nora eli kolo)
~lövvettih reboimpezä~
~viizaz olet kui reboimpoiga~ (repoon vertaaminen)
~revompyytäjä se kul läksi niitä lautasie panomah, heän siitä luki sielä~ (luki pyyntionnea antavia loitsuja, vrt. nykyajan keskikaljaa kittaavat "haulikkomiehet", metsästäjien irvikuvia)
~reboinrida, pruzin om pystöi, vibu piettäv ylähän pruzinoa, pruzinan agjaz om paluimud, pruzinas kiini on lappaine, lappaizez lihoa, vibu ku eruou paluimuos, sit pratsku~ (reporidan rakenteesta, lainasanoja)
~rebonsaiho~ (pyydys)
~ta niistä sanottih jotta niistä tulou lumimyrsky, kun näkyy ne revotulet~
~revontuled läikähelläh taivasta myöte~
~rebontuled läikytäh pohdazessa~
~rebointuled on taivahal, g ei soda loppevu täl vuuvel~
~rebointuli nägyy pohjaizez, pakkaized roih~
~pezendajjas pajjan jo revustin, g ei ole midä piäle panna~ (yhdellä paidalla ei pärjää, tietäjä Joutavaisella=kolmet ostovaatteet + itsetehdyt pyhävaatteet)
~tsuratah regyöl mägilöis~ (tsuratah=lasketaan)
~elä lähe hänen regyöh, koadoa häi siun~ (ei mennä vieraisiin rekiin, vrt. autoihin)
~lapset tsuratah regyzillä~
~do regyzil vedelläh mäin otsaz alah~
~pidää tuvva regyttsäine puudu~ (reellinen)
~Rokka-Vasko pihalla röyhenteleksi~ (lempinimet, rokasta pitäväkö)
~röyhendeleh kennotoittsou, elol löyhkäy~ (rehentelyn eli löyhkäämisen vieraudesta)
~kaiken vällendid röyhisköitit pajjan, ei sua minul pidiä~
~lindu röyhisteleh pakkaizel, höyhenet puhristau~
~siitä vasta röyhisteleyvy konsa omah ottsah tuulou~
~röyhkendeleh, kennotokse menöy~ (rehentelee, ylpeilee)
~kuin röyhtäyttäy do, niin ei pie lizöä andoa~ (lapselle ruokaa)
~tuuli röyhyttäy tukkii, sliehkuttau~ (vrt. liehuttaa, vieraat tuplakonsonantit)
~röyhän azetti peäh, tukat punoi tukkuh~ (röyhän=nutturan)
~bobiz laitah röyhy lapsed~ (kukista seppele)
~reyhäkkä koivu~ (tuuhea)
~turkim polad on reyhäkäd, ei ole nyblii~ (rinnukset löysät, väljät, vrt. puolet)
~röyhäkk on, ainoz on hänel äijäpäivä~ (iloinen, aina äijäpäivä eli vuodenvaihde, vrt. valkonaamojen samoihin aikoihin viettämä omituinen surujuhla, "pääsiäinen", mannejen jutuissa=ei ole mitään järkeä=koska niissä ei ole mitään aitoa=koska ne on varastettu maailman eri puolilta=miksi niitä pitää pitää yllä rahan ja vallan avulla=mihin teidänkin verorahanne menevät, eroakirkosta.fi. eroavaltiosta.fi)
~repo itki reyretteli, peässä voaran voivotteli~ (eläinsadut=omat sadut)
~rebo juoksoo röyrettää, vuoren al voivottaa~
~repo rukka reyretteli, alla voarav voivotteli~ (sama satu, kolme kertojaa)
~jo o pöttsö täyzi, röyssättää~ (röyhtäyttää)
~syödyöh röystäyttäu~
~röyzäkästi tuulou~ (kylmästi, kovasti)
~luaji ahtahembaine, anna rodieu näbiembi, ei röyzäkkö~
~merezid röyzäit toane, hätken oli pidämätä veiz~
~emätät, niir reähäl loajit~ (valkonaamat pitävät emättämistä eli emo-jumalattarien apuun kutsumista räähkänä eli syntinä, tietäjä Joutavainen pitää juutalaisilta varastettua tekopyhää ahneuden uskontoa ("kristinusko") syntinä)
~heän semmoizeh reähkäh on langennu~ (räähkä=venäläinen lainasana, synti=saksalainen lainasana, omat vääryydet=omia tapoja ja luontoa vastaan elämistä, ei mitään tekemistä valkonaamojen "syntien" kanssa)
~reähkä tulou kaikesta midä pahoa loadinet~ (omat ja vieraat pahat, valitettavasti "suomen valtio" on perustettu yllä pitämään vierasta pahuutta, esim. 99% maan rikollisuudesta on ns. laillistettua rikollisuutta, "talous")
~magoad reähötäd, ole kajjembannu~ (rötkötät leveästi)
~pindzakom polad avoi reähöttäy~ (pola=vaatteen etukappale, lieve, helma)
~moate reähöi, toizel tiloa ei dättänyh~
~sorsa reäkittäy~
~nagrau reäkkäy~
~itköy reäkkäy~ (vrt. rääkyy)
~laps reäkkyö itköö äijäl~
~älä reäkytä lastu, liikuta, anna azettuu~
~kodih tulim metsäs, lapset kiljuttih min jaksettih~ (metsästä kotiin tuleva isä, vrt. orjatyöstä)
~varoi reäkähtih~ (varis)
~riämistelöö pärnän ker~ (näyttelee sukuelimiään, pärnä)
~istuu riämistäy~ (jalat levällään)
~kuzel reämistyi~
~silmäd reämistyi~ (rähmettyivät)
~silmäd om magoannan jällel reämäs~ (rähmässä)
~silmäntsupuz on reämeä, peze silmäd~
~suu on nupulleh, ei reämötelle~
~magoaa reämötteä helmad ylähän~
~minä sih i riämöin~ (kaaduin rähmälleni)
~ainoz reäpistelieteh, min sanoo, sen i nagroa~ (elämä=naurettava asia)
~hallu kylmi reäpistytti siened, ei ole kerättäveä heiz~
~gribad reäpistyi mettsäh~ (tatit pehmenivät, mätänivät)
~reäppövyid pyydähyy~ (muikkuja)
~katso ku tsipsahteleh vedeh, siived riäpsiäy~ (pääskynen pesee siipiään)
~griba vanheni moizeks reäpäkäks~ (sienien aika=lyhyt)
~sygyzellä puuttuu hienuo reäpöidä~ (muikkujen aika)
~Pällärvess on reäpöidä~
~reäpöi liemen hyvän laskoo~ (kala=tunnetaan liemestään)
~eräz reäpöi vie veem peäl tsipsahtoa hyppeää~ (hyppivä kala)
~tänä talven lujah suadih riäppöidy~
~reäppöi nuottah, rindoih pyytäh~ (rintaverkkoihin)
~ylitsi vuvvet tulou reäppöi, aivin soahah~ (vuosien ylitse, kesävuosi ja talvivuosi)
~zoaritah voil reäppöi riehtiläl, ezmäi kiehastutetah vähäz veiz~ (paistetaan muikkuja voissa)
~luadoskoid riäpöid on valgiembad da kylläzembäd järven riäppölöi~ (laatokan muikut, laatokka=meri)
~Änzäril on reäpöi abaja hyvä, kai ielpäi tulda poltetah, ennätetäh sidä abajoa~ (tullaan hyvissä ajoin hyvälle apajalle)
~kolmin nuotin on yksil aboaloil, kos k on reäpöi abai~
~hoikk on ku reäpöihyd tämä neidine~
~reäpöihötti verekselleh vältäy, a muul aigoa ei maksa~ (vaivaa, pienet muikut, vuoden ikäiset)
~pane mujehkaloi, reäpöikaloi riehtiläl~
~laittih riäpöikurniekkua, laittih ahvenkurniekkua~ (muikkukukkoa, ahvenkukkoa)
~kadzmera on reäpöimmähändä~ (katkeraa muikunmäti, mätiä inhoavat)
~reäpöimmähänd, a syvv on hyvä häi~ (mädin ystävät)
~reäpöid uijah da syyväh reäpöinsyömizie, mi veem peäl seizoo~ (syövät veden pinnalla olevaa siitepölyä)
~tsubistah reäpöiparved elähez~ (parvikalat)
~reäpöirinnad ollas syldy i tostu syldy korgied~ (muikkuverkot)
~reäpöirinnoiz om pelvahine, hienombi langu, om meättsykiveksed libo ribukiveksed~
~riäpöisyömiin on huoviz da hyvä~
~reäpöitalvi primietitäh do sygyzyl~
~astuhez älä reäzei, siit toine satah~ (keiku, pelleille käveltäessä)
~veitsen kel ei pie reäziekseh~
~olet kägie riäzittänyh, iän on kähistynyh~
~unissa reäsittäy pahoja, yhtäläistä havattseuvut~
~männ yönä milma reäsittäjä kiusai~ (painajainen)
~nygöi g izändy rubieu sinuu palkualemah kolmandekse vuottu~ (pelätyt, toisten työstä eläneet "isännät" (patron) joiden hirmuvallasta lähtöisin olevat ideologiat ("kapitalismi") muodostavat "länsimaisen sivistyksen" selkärangan, käsittämätöntä että tällaiset "puhtaat manneaatteet" voivat olla laillisia tämän päivän suomessa, tai että (1000 vuoden orjuuden jälkeen) joku kehtaa väittää että suomi "lähtee nousuun" kyseisellä kakalla)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
