~kodavävy reädiel kävelöy, koiz ei pyzy~ (levottomat kotavävyt, neidon perheen luona asuminen=ei sovi kaikille, miehen perheen luona asuminen=ei sovi kaikille, omillaan asuminen=ei sovi kaikille, naimatavoissa ei ole mitään "yhtä oikeaa mallia", yksilö, perhe ja sukukohtaisia)
~yhtez reädivyttih nuottoa pyydämäh nelläl taloil, yhten verdu doga miehel~
~laps muamal iez itköy, ei diäs kodih~ (jäisi)
~ruizlindu riätskehem pidäy~ (vrt. rääkkä)
~varoid on vikse padin lövvetty, gu nenga räätskehen kere lennelläh~
~lapsed reätsketäh~ (rääkyvät)
~ruisriäkkä riätskää~
~reätsky~ (närhi)
~älä reätskytä lastu, opi syötteä~ (rääytä, itketä)
~närhi riätskyy~
~pyhällä hyvin reätskyö, kai moa tärähtelöö~ (pyhä ilma)
~reätskä~ (ruisrääkkä)
~laps uniz reävästeleh, kädyizii seloo, vie itkuh reätskähtelee~ (uneksii, huitoo kätkyttä)
~pyhälly reätskähteleh~
~se kur reätskähtäy siit itkömäh ni se i nin täyveltä kerolta siitä jotta kaikki~ (itkeväiset lapset)
~pyhällä ku reätskähtih, ga kai moa lekahtih~ (liikahti)
~moa järähtih, ku pyhälly reätskähtih~
~ku pyhällän jyryö reätskähytti da tulda~
~oksad on reätsäkälleh kadoaz~ (haarakkaat katajassa)
~parred on riädyh ladattu~ (parred=hirret, räätyyn=riviin, jonoon, pinoon)
~reädä, kuss on kuuzia da mändyjä segali~ (sekametsä)
~riehahtih nagramah~
~päiveä pastoi riehahutti~ (pilkahutti)
~pajuo riehahutti neidine~ (laulaa kajautti)
~azied on riehalleh~ (rempallaan)
~tuuldu riehaskoitti, soapkam peäz otti~ (hulmautti, lakin)
~vai gu humalduu, ainos tulou meile riehistelemäheze~ (rehentelemään, rähjäämään, nimimerkillä 1000 vuotta räyhäävien humalaisten naapureina, eikö tätä pahaan oloon pakottamista voitaisi pikkuhiljaa lopettaa, esim. poistamalla juopot, juomat tai juomisen syyt)
~höyhened riehistyttäy metsoi, hammastu rudzaittau~ (pörhistää höyhenet, soitimella)
~mettsy riehistih vihman dälgeh~ (rehevöityi)
~taivaz riehistyy, pilvet kavotah~
~moate riehkahtih, astied jäi pezemättäh~ (omat päivän työt=sille päivälle kuuluvat)
~tuuldu riehkailou~ (tuulee puuskittain)
~riehi selgäh, kalarruota kulkkuh tarttu~ (riehi=hakkaa, lyö, iske, vrt. riihi, rehkiä, suuri osa r-alkuisista sanoista lainaa, osassa myöhäiseltä kuulostava alkusointu, riihi->iihi, risto->isto)
~vitsal riehkitäh turkii talvel, anna pölyd lähtöy~ (hakataan)
~svajoa riehkitäh moah ajetah~ (paalujen lyömisen vieraasta alkuperästä, omat "paalut"=kantoja)
~sobii riehkiy lundu vaste, pölylöi puistau~
~istuu riehottau nojalleh, levielleh~ (oikein istuminen)
~tuulou riehottau~ (navakasti)
~siit oli ne riehtilät, semmoiset, iham pyöriet~ (varrettomat paistinpannut, metalliastia=vieraalta kuulostava sana)
~siitä riehtilällä paissettih kiukoansuussa~
~riehtilällä kakkaroa paissetah~ (leivonnaisia)
~pane mujehkaloi riehtiläl~
~paissat kiuguassa hiilyzillä a kiuguosta suaduo voijettih i oldih hyvät~
~riehtil on lattsupohju, raudaine, pyöryzy, rannad madalad~
~riehtiläl zoaritah kaloa, piiroa keitelläh~ (paistamista tarkoittava sana lainaa=rautapannuissa paistaminen lainaa)
~riehtiläl valloidu, kyrzeä pastetah~
~riehtiläl zuaritah kartohkoa, koofeidu, tsupukkoa, pastetah blinoa da piiroadu~ (pannussa paistettuja asioita, kaikki myöhäisiä eli vieraita)
~riehtilkyrzy, riehtiläm pohju voitah voil, keitetty kartohku kuoritetah, survotah, sid maiduo sih pannah da riehtiläl pätsis pietäh, oal pannah valloi libo sultsinkuori~ (perunakyrsän ohje)
~riehtilkyrzy on riehtilän suuruz, peälitsi voitah kypsettyy~
~meän emändä riehtilöittsöö ainos~ (vieraiden asioiden alkuperästä, vierassukuiset "emännät" ja "isännät" eli "herrasväki" eli valkonaamat eli valkoiset mustalaiset)
~veneh järvel riehuo, ei pyzy yhez tilaz ongiloin kattsoes~ (keikkuu onkia eli siimoja katsottaessa)
~verkod riehuu tuulel kuivaz ollez~ (kuivumassa ollessaan)
~tuli riehuu, ratskoa~
~tuli riehuu palau~
~piru riegamoittsoo~ ("pirun" eläinhahmoja)
~heitti riegamoinnan~ (repo ääntelemisen, "pirut"=sukujen pyhiä toteemieläimiä eli perustajia, karjalaisten, suomalaisten ja saamelaisten oikeita jumalia joiden tilalle yritettiin ujuttaa juutalaisilta varastettua "jehovaa", raha saa ihmiset tekemään outoja asioita)
~pitkä riegamoitsuz mänöö itkuks~
~niin ollah hyvän sopuset jotta kaikki kaklakkah riekutah~ (oma riekkuminen=yhdessä olosta kumpuavaa hyvää mieltä, vrt. valkonaamojen henkisen pahan olon turruttaminen kemikaaleilla)
~pedäjiä vedäy mittuon reillizen~ (reellisen, omat mitat=oikeista asioista)
~ku mieldy myö on hänelleh roado, sid riemahtah, helmad vai viheldäy~ (omat työt=riemulla tehtyjä töitä, vrt. omituinen "rahasta työskenteleminen")
~riemakk on seä, pilved matkatah ravieh~ (tuulinen)
~riemakko tuuli~ (navakka)
~riemakka taivas, hienos pilvez da vähä tuulda~
~riemakko~ (räme)
~laps riemastelieteh~ (riemuitsee)
~riemasteleh, ei varoa tuldu ni tervoa~ (sanonta)
~rieme, eig ole suo eigo selgä~ (räme, kitukasvuista mäntyä kasvava suosaareke)
~riemiel om mustoida~
~buoloa kazvau riemiel~
~riemejikkö~ (rämeikkö)
~riemegriba, peälittsi musta, alattsi valgie~ (rämetatti)
~riemegriba on vetkiembi kasezgriboa~ (kasvupaikan mukaan nimeäminen)
~se on riemekäs suo, et pahoin siidä poikki mäne~
~riemepuu ei muga pala, musta syväin on~
~puttsipuuks pideä tuuva komani honga, ei riemepuuda~
~riemesuol on keväjel vetty, puudu kazvau~
~rajakko riemevyi~
~toas se laps riemuoliteh, yöl andoa itkuo~ (päivällä hyvä olla, yöllä huono)
~on hyveä mieldä, riemuolieteh~
~hyvä mieli ollou, aivin nagrau, riemoindeleh~ (riemu=kuuluu lasten elämään, vrt. luonnoton "koulun penkillä istuminen")
~riena~ (lika, tarttuva silmätulehdus)
~reinlehti, dallaksiem peäd da lehtipaivu~ (reen sepä)
~riepahutti moata kodvaizem murginan syödyy~
~katso nygei riebalehtau, ota yskäh~ (lapsi horjuu, ota syliin)
~silmäd on riepalleh~ (puoliksi auki)
~peärmie pidäy stobi ei riebeydyis~ (kangas)
~magoau riepottau, daksamattah~ (riisumatta, oikea makaaminen)
~pestyy nagristu pannah puttsih, sit keskiputsil hiilavoa kivie, kiviem peäl nagristu, sit puhtaz ribu kattieks, nagrehed havvud ehtäs säh, sit syöt haudoa~ (kuumien kivien päällä haudutetut ruuat, vrt. maakuopissa kuumien kivien päällä)
~tämä katso rodih riepoitalvi, liikkumatoi talvi~ (leuto ja lumeton talvi)
~vasta peän heitti, jo uinoi riepsahtih~ (lapsi)
~lähtem pezen lapsen rievut~ (lapsen eteen työskenteleminen)
~riezaverkko~ (riimuverkko, kuulostaa vieraalta)
~silmät riezie, ei soa kattsuo~ (häikäisee, oma h, vieras r)
~silmäd rieziy päiväh kattsohez~
~kun ukkoni iski moaha, rupesi moa palamah, sanottih jotta se ei sammu muulla kur riesalla maijolla~ (riesa=rieska=tuore, käymätön, hapattamaton)
~mie en taho rieskua maiduo~ (maidonjuonnin myöhäisestä alkuperästä, sekoittaa vatsan)
~ollougo kurniekan kuori laittu rieskaz vai hapatetus~ (rieskataikinasta vai hapantaikinasta)
~riesku taigin, sotkiettu, ei mujjonnuh~
~rieskua piiruadu luaitah, suurimsyväindy~ (suurimotäytteisiä)
~paissal leivär riesaltah~ (hapattamatta)
~heän loati kaheksan omasta maijosta rieskoa~ (vrt. itsen maidosta)
~loaji moamoseni nännimaijosta rieskoja~ (selvästi johonkin taikaan, lapsen terveydeksikö)
~emä paistau yheksär riezaista, nännimaijosta~
~kapani rokka petäjäisen riesan kera~
~rehendyksel pastetah riesku, voaksoa levei, sormen därevyz~ (omia mittoja)
~mies mänöy mettsäh, sommaj jälet jeähäh~ (sompa eli sauva)
~se kur rieskani leivottih, semmoni pyörykäini~
~siitä leivottih se taikina leiväkse ta rieskasekse ta kalakukokse~
~porkkasauvar rieskani~ (somman jälki hangella)
~valgie on kui rieskamaido~ (vasta lypsetty kuorimaton maito)
~nizuine leibäine syödäväkse, rieskumaidoine juodavakse, zolotoi dengu piettäväkse uudeh kodih mennez, sanoo ken tuloo nouzeljaizil~ (sanoo tupaantulijaisiin tulija, myöhäisiä tapoja, vrt. alkuperäinen ruuan perässä liikkuminen / kahdessa tai useammassa paikassa asuminen)
~rieskupiirai azutah verekses tahtahaz, rugehizez, kuori gu sultsinal, reunazet kiänäldetäh sydämele päi~ (rieskapiiraan ohje)
~rieskatahas da muigie tahas~ (tahas=taikina, rieska-sanan myöhäisestä alkuperästä, tarkoittaa tuoretta ja hapattamatonta)
~käsin sotettih osrasesta jauhosta suorovaini, sakieni rieskataikina~
~silmie riettoau~ (rähmii)
~mi lienöö rietannun silmät lapselta~
~silmät rietassa enkä tiijä millä porottoa~ (millä parantaa lapsen silmät, voi olla tulehduksen oireita)
~riettua silmih ajaa~
~vettä ajau, ta riettauvutah silmät~
~elgiä rievehtikkiä vuatteida~
~rihmoa pantih seärih~ (kierrettiin säärien ympärille)
~rihmall ommellah vuatetta~ (rihma=lainasana, lanka=lainasana, vrt. omat jännelangat)
~mium pienen ollessa vielä rihmallagi pyyvettih~ (peuroja)
~muissinsuovattah soate pietäh rihmoja~
~käyvä kattsomah rihmoi~
~paranna vai rihma juurikkah, ga siid linnutta ei mäne~ (paranna=viritä)
~rihma ei suvaitse voroitsusta~ (varastamistako, vie pyyntionnen)
~rihmampyydö ei suvaitse voruitsusta, se pideä omal elol pyydeä, omal väel~
~rihm on douhine, douhendatkokse pelvastyöhine rihmu, lappaizez läbi, ylänokku peälyzpuuz, toittsi pannah nokku duurikkah libo pystynäizeh puuh~ (ansalangan rakenteesta, jouhet ja pellava=myöhäisiä eli vieraita aineksia)
~rihmoa vaste marjoa pannah moah röbähäine~ (syötiksi)
~rihmas soahah tedrie, mettsoi, pyydy, metsykanoa~ (metsäkana=riekko)
~simenämpeän aigah alletah panna rihmoa lumes sah~ (lumeen saakka pyytäminen)
~ambumata pyytäh rihmal~ (ampumatta pyytäjät=omat pyytäjät, oikea metsästäjä=valmistaa itse pyydyksensä)
~rihmoil kävvez ei pie akkoih kävvä eigo marjoa syvvä~ (pyyntionnen varjeleminen)
~kalovehta hierottih ta siitä luvettih ta siitä keärittih se venymärihma~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
