~rihmupaluin~ (katajainen ansan kannatin)
~rihvakka om partta leikkoamah, kirves tarttuo hongah~ (omat kirveet, vieraat sahat (saw), alkujaan kivikirveitä, vrt. kir-ves, s-päätteiset sanat yleensä lainaa)
~vägi polveh kui sai, ga rihvakoitui~ (rivakoitui vanhetessaan, omat polvet, vieraat vuosikymmenet)
~rihvakus kel on, kel nivel andau, ga terväh duoksou roado~
~ukkosen särkemillä puilla lämmitettih~ (sauna synnyttäjälle)
~pane pättsih tuli da katso jottei liijaksi rögäjä palua~
~riihempätsis tuli menöy bokkii myö, k ei löhöttäs pätsinsuuh tuli~ (kuivat heinät + tuli = kuulostaa vaaralliselta eli vieraalta yhdistelmältä)
~otsaagu, suu, selgy, bokku, kolo, ezi~ (riihenpätsin osat)
~katso mi oli omal mäil riihettömiä taloidu~
~puolinellätty savoin lyhtehim pietäh ruistu riihes kerrallah puija~ (vieraat rukiit (rye), vieraat rye-het-kö)
~riihtä puijessahan se joiku toiset~ (vieras työ, oma joiku)
~kun kaikkeiv viimeni riihi puitih, nin yksi lyyheh heitettih sinne riihen nurkkah~ (riihen haltijalle)
~talven aloh puimma villad~ (aloh=mittaan)
~a konza oli sygyzellä riihem puinnat, siidä lämmitettih doga riihen dälgie~ (sauna, vieras työ, oma työtä seuraava puhdistautuminen)
~nostatti heijäd riihty roadamah~ (vieraaseen työhön=pitää pakottaa, maatalous=oikealta nimeltään maaorjuus)
~riihenkattsojal pidi vardojja palandaigu, eiga seitsas srafuittih~ (muuten sakotettiin, vieraita töitä yllä pitämään kirjoitetut "lait", laws)
~riihen roandah menöy lämmityz, otandu, ahtandu, iskendy, puindu, tuulandu~
~riiht otetah, viätäh riiheh, sid ahtetah, lämmitetäh, iskietäh, puijah, viskatah labjal, tuulatetah komsal~ (omalta kuulostavia työn vaiheiden nimiä)
~riihez ylimäizenn on ladvupardized, 5-7, mi laihostu, se ladvuparristu, alemba ahtospardized, niil tyved lyyhtehien, ladvad on kiini lageh, ladvupardized on koavundan täh, ahtosparrist on äjjy, pättsis säh, pätsin vastal on lyhyöt pardized ahtospardizien tasal~ (riihen rakenteesta, eri korkeudella olevia parsia joiden varassa lyhteet kuivuvat)
~rinnoin riiheh, verroin veillä, kiistua kiven edeh~ (kiistaa=kilpaa, sanonta)
~hoabaine halg ei savuu andaz~
~naizil oli riihipiikoi al polven, eihäi endized rahvas polvii ozutettu ni kel~ (polvet peittävät vaatteet, kuulostaa omalta)
~riihipätts on savez libo kirpitsäz, vähästy suurembaine pertim pättsii~
~siitä oli semmoni kaitasista listeistä kuvottu vakka, matala, harva, sitä sanottih riihisieklakse~ (seulaksi)
~riihisieklalla sieklotah tähkät pois~
~siemenet pirajau riihisieglasta läbi~
~siitä suuret oli riihivakat ta vakkoih pantih ne tähkät~
~on riddanhimo hyvä riskanzal~ (riidanhaluiset ristityt, loputtomia ahneuden sotiaan sotivat, tai orjillaan sodittavat, "vapauden" ja "edistyksen" nimissä tottakai, valkonaamat=rakastavat teeskentelyä, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~mindäh riidelet miun gera~ (riitelyn vieraudesta, sanakin lainaa)
~midä riidelettä tyhjiä~
~katso ku riidelöö~ (outo asia)
~ovin on kyugiatta, riiga kyugian ke~ (riika=riihi tverin-karjalassa, rii=rye?)
~kahen riikin riitamoalla, kahen karjamoan välillä~ (suomi=ruotsalaisten käyttämän karjamaan ja venäläisten käyttämän karjamaan väliin jäävä alue, "valtioiden" ylevästä eli paskalta haisevasta alkuperästä)
~suol vai mätäs sulanou, kurgi jo sanou, riilo, riilo, riilo~
~ylen on riima hoikkani, kannates~ (criiman eli kerman vieraasta alkuperästä)
~riibavukseh toktii panin, ga tervehtyi~ (raapaisuun tököttiä eli tuohitervaa)
~riibavuksem puhaldi, viks on kynnenviha mennyh~
~käzi riibevyi varbah~
~mettsy riibevyi~ (kasvoi läpipääsemättömäksi, oikea metsä=kuuluu metsälle elikäh puille ja metsän eläimille, vrt. autiot, ilmakehää tuhoavat "talousmetsät")
~huaval lehtie riivittih lambahilla da lehmillä~ (vrt. viljeltiin heinää, peltoviljelyn myöhäisestä alkuperästä)
~pihlanlehtie riivitäh lambahil talvekse~ (vrt. itse ravintonsa etsivät porot, lammas=lamb)
~tuog oli liedo Lemmingäine, hyppäzi hiän korjastahe~
~padvi tulou ku toine puu on riibin~ (koivuun)
~riibei mettsy~ (tiheä, raapiva)
~jalga riibovui metsäs kävelles~
~myö ennen kun kulkima leher riivussa huuhilla ta näkimä niitä kekälehpäitä, myö kysyttih mitä vassen nämä on~ (karjan talviruokinta puiden lehdillä kaskeamista vanhempaa perinnettä-kö, samaa etelästä tuotua kakkaa molemmat, etelän eläimet=eivät kuulu pohjoiseen, etelän kasvit=eivät kuulu pohjoiseen, luonnonvastainen elämä=ei johda koskaan mihinkään hyvään)
~lehenriivussa kävimä~ (ihmisten käyttöön riivityt lehdet ok)
~tule neiti, poimimahan, tinarinta riipomahan, vyövaski valitsemahan~ (ja marjat, haltijoiden eli sukulaisten henkien keralla poimitut, tietty)
~lapsraissad marjoa riivotah, puoled jätetäh~ (keräävät väärin, marjojen pyhyydestä)
~komsaizen riiboi mardoa~
~riibus olis kui sijjam poigane~ (suuri muikku tai pieni siikalaji)
~riibukset kehittyy höttilöis~
~riibuksel alembane huuli om pitkembi ku sijjal~
~riipus pohodiu siigah~ (muistuttaa siikaa)
~riipuz om pienembi siigoa~
~sanotah, on kui riizikkä~ (leppärousku)
~ennen vanhaz ei riisuu ni tietty~ (riisin myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, valkonaamojen "edistystä")
~riissuu ostin kaasakse~ (ostetut eli vieraat asiat)
~mintäh sie äijän tapad riistoa~ (miksi metsästät huvin vuoksi, valkonaamojen "metsästys" ei liity ruuan hankintaan, vaan haluun tappaa, jos eivät saa tappaa ihmisiä, tappavat eläimiä, onnettomia heikompiaan kiusaavia paskiaisia)
~hyvän riissan sain, metsoin sain~ (yhden metson, oma metsästys=kunnioittaa eläimiä=lisää kantoja,
vieras metsästys=ampuu kaikkea mikä liikkuu=tuhoaa kantoja)
~ajo riihen kynnyksillä, riisu riistasen rekesä~ (riihien yhdistäminen pyyntiin, jotain omaako)
~riida tuloo rikkazes, tora toppazes~ (rikkauksista riitelevät valkonaamat, vrt. "puolueet", "liitot", kaikki valkonaamojen jutut=pyörivät rahan ympärillä, omien juttujen vastakohtia)
~riidu rajan tuou velleksil~
~sovuksiz ollah, ei riddalleh~
~riidauvutah, siidä sanotah, kuuren iäni ei taivahah kuulu~
~tyhjäz riidavui~
~do on därvi riittiessä~ (riitteessä)
~riittien kylmi tän yön järveh~
~iesko riite vai on hiirenkandaja~ (hiiren kantava riite, omat mitat=oikeista asioista)
~järv on riittiel~
~järvi mäni riittieh~
~hangen riite~
~sovind om parem riidelendeä~
~lumi ku on riitoksez, ga suksi luiskoa~
~riitoksen kylmi jeäks~
~kylyh lähtijez on kasan riitsindy~ (häitä edeltävään saunaan)
~olet hyvä riitta~ (resuinen ihminen, vrt. Riitta)
~talvi siitä näkyy tulevan kun jo rantoja riittäy~
~yöllä se mahto riittöä, vain nyd on lämmin~
~do kylmäy, därvie riittäy~
~riitti järven jeäh~
~hangen riitti~
~hyyssä ilmat, jäässä järvet, riitassa venehen rinta~ (vrt. Riitta, riitteen aikaan syntynyt)
~pakkani veti riittoh vein~
~tuost on ompelus riittsautun~ (purkautunut)
~ruptsi loajitah, sto voate ei riittsauduis~ (ruptsi=päärme, molemmat sanat maistuvat vierailta)
~pajjan särvi pideä peärmitä, sid ei riittsavu~
~ombeluz riitsavui~
~antilahalla tukka suitah, kassa riitsitäh, ta moamo siitä ensimäksi alkau sitä sukie~
~riitsi pertti iäre da uvvessah lai parembi~ (luomurakentaminen=ei kiinteitä osia)
~kui tuohtu riitsit keräl, säpäldäd pagized~
~pagizet hyössötät kui tuohta keräz riitsit~ (vrt. omiin töihin liittyvät loitsut ja laulut)
~tuomari meän dielod riittsi mittömäks~ (vieraat rahasta päättävät "tuomarit", vieraat kansan katkeraksi jättäneet päätökset, mannet eivät osaa erottaa oikeutta rahan keräämisestä, tai ylipäätään mitään)
~uskalmon riittsi~ (vrt. lainasana lupauksen, lova)
~toine vai maguau, kynty ni käbäliä ei lekahuta~
~riityi därvi, nygöi ei soa mennä venehel~ (veneilykauden lopetus, vrt. mannejen luonnonvastaiset, ilmakehää tuhoavat "jäänmurtajat")
~joko or riittyn kiukoo, voitko jo havuta~ (vrt. siitynyt, jäähtynyt)
~äkii ov vielä kiukoo, anna riittyy~
~om pieni riitändähini~ (veden jäädyttävä pikkupakkanen, nen-pääte)
~älä doga roadoh riivakojje, lope yks ezmäi~ (työ kerrallaan)
~kylmäni loppuu, tulou riivanneh~ (keväisin lumen pinnalle muodostuva kohva)
~riivandahini~ (pikku naarmu, nen-pääte)
~do peätsköi riivasteleh huonuksiz ymbäri tänne tulduu~ (kotipääskyt)
~oksa riibai käem, kai veri lähti~
~täm aigu, nuoraigu, meidy riiboau, kävelzyttäy~ (nuoruus kävelyttää, saa levottomaksi)
~kunne lähti - mettsy tiedäy~ (omat jumalaiset, näkevät kaiken)
~vähäzel miuh riiboaa~ (riipoo jos lapsiani moititaan, omien puolustaminen)
~riivettih tuhjod~ (pensaat kasvoivat tuuheiksi, tiheiksi)
~riivie myöte matkazin~ (kantavia mättäitä myöten, suolla)
~riivih uppozin~ (upottavaan kohtaan)
~riivikkösuo~ (jossa on paljon silmäkkeitä)
~marjoa riiviköittsi kerätä, puoled moah mäni~ (oikein kerääminen)
~mardoa riiviköjjäh ruohkalleh, ei vuoteta ni kypsendeä~
~nogeh hieroi silmät, kai riiviköittsi sormiloil~
~söi riiviköittsi kiirehel~ (oikea syöminen, vrt. valkonaamojen kammottava "pikaruoka")
~ruadau riiviköitsöy, kiirehtäy da kesken jättäy~
~pelvaz nyhtihyö riivitäh riivinlauval, tsylkyt pakutah hurstil, pannah roivahil da livoitetah~ (riivinlauta=puupiikkinen lauta jonka läpi vedetään pellavaa tai hamppua, erotetaan sylkyt)
~riivinlaudu om puoldutostu voaksoa levei laudu, peäz on hambahat kui suvas piid~
~riivittih pelvahad~
~puuh loadiu miittumad riivoteksed kondii~ (kontio raapii puuta)
~nurmen randah vezoa riendeä~ (vieraat karjan rehuksi kasvatetut nurmet)
~durmen rigend äjjäl, pidäs pergoa~ (vieraat nurmia peranneet maaorjat)
~durmi rigenöy, izändäd ei ole endizet hengiz~ (vieraat maaorjuuteen pakottaneet "isännät", lopettakaa vieraiden asioiden yllä pitäminen "tukiaisten" ja "teknologian" avulla)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
