~nuotta kun on haldiekas, siid ei toizen rikkiet tartu~ (oma pyytäminen=uskoa itse laadittuihin pyydyksiin, pyyntionnen varjelemista)
~kalaonni on rikkeissä~ (pilattu taikakeinoin)
~rigeikkö mettsy~ (tiheikkö)
~meilä rikeneh säynöätä puuttuu~ (vrt. lainasana usein)
~rokkoa sitä keitettih rikeneh~
~ymbäri ollah suot, i sielä rigeneh yöksyttih~ (yöksyä eli eksyä)
~nii harvazeh käyd meilä vierahikse, käy rikenembäh~ (useammin)
~käy rikenembäh istumassa~ (kenen keralla istut)
~riketaudie viruo~
~metsy rigevyi~
~rigie mettsä~ (ryteikkö)
~hilloida vähä tuloo, ku rigielöiz kohiz vai~ (hilloja vain tiheiköissä)
~sid oli moine rigei, sto odva piäzin läbi~
~rigei pajjikko~
~rigiesti kazvau paivunvezoa ojarannoiz~ (vedestä pitävät pajut)
~metsy rigiesti kazvau työndyy~
~taglah tartuu kyven~
~kandau rikittäy higes säh~ (hikoilun vältteleminen, johtaa vilustumiseen)
~hoppu rikityi~ (riita puhkesi, vrt. ei hoppu hyväksi)
~rikka mäni silmäh~
~pyyhi late da vie rikat pois~ (rikat eli roskat)
~mettsy tiedäy, kuz ottav eluo~
~ken mullozii muisteloo, sil rikku silmäh~
~rindoin rikk on olgine teähti, veim peäl nuotan rinnaz, pulloloi vaste sivottu sellykseh~ (rintaverkon oljista punottu tähti eli merkki)
~rinnoiz on kahtet teähtet tsuran toizen~
~rikkahuol löyhkää~ (rahoillaan leuhkivat valkonaamat, eikö tätä etelän kansoilta kopioitua "rahan perässä juoksemista" voitaisi korvata jollakin vähemmän vastenmielisellä ja tuhoisalla, eikö "rahasta huoraamisen" tie ole jo nähty)
~rikkazilla oliin kuundelomassa~ (enteitä rikoilla, kaikesta voi ennustaa)
~rikkazu tanhud~
~nin siit oli poikittoan ne toiset partiset, rikkapartiset, kiukoan kohalla~ (riihen parsia)
~rikkupardized on riihez ylähän pätsin kohtaz, kymmenine, koz enämb on~
~late pyyhitäh rikkatsuppuh päin, sielä vasta rikat pois korjatah~
~jaksa jallad rikkatsuppuh~ (jaksa=riisu, rikaton ja rikkainen alue)
~rikkutsupus piettih talvel, a kezäl pihal~ (luutaa)
~kala rikkaaduu kezällä aitassa~ (pilaantuu)
~voi lämbimässä rikkauduu~
~kirvessyksel leikkoajalle mie annaj jotaki~ (noidannuolen parantajalle, kirvelee kylkiäkö)
~kalat lämmäz rikkavuttih~
~vein vastavoh pädöy~ (parantaa vedestä tulleen vaivan)
~kalat koaritah, ku kalat rikki männäh~ (haisevat, oma syöminen=tuoreena syömistä)
~ei azunnuh ni tervehytty~
~rikkisammal, keldazettava, lyhyd, rapakka, kangahil~ (lehtisammal)
~rikkisammal on valpaz, kova dägäl, ku pollet peäl, rädzähtäh~ (vaalea kova jäkälä)
~lihat kuivata pidäis kuin ei rikkouvuttais~
~tahas rikkoudu kuin äijäldi muigieksi mäni~ (liian muikeaksi eli happamaksi)
~pidäy lihat kypsehyttyä, jottei rikkouvuttais~
~käzi rikkovunnuh on, leikkavui~
~seä rikkovui, tuutsan loadi~
~ku liikud, oza rikkovuv erähäl~
~syväindä ei rikkoiz lapsut~ (ei syötetä lapsille leipää, rikkoo vatsan)
~eläy kurki kärki harmoa havukka, eläntä ei nimie riko~ (häh)
~lugiessa rikko silmät~ (vieras lukeminen=tuhoaa silmät, oma lukeminen=loitsujen lausumista)
~seän rikoi, vihmui~ (sää=hyvä sää)
~siän alla ku oldih~ (sateessa, sää=huono sää)
~kalad rikoi räkki~
~heimon rikoi, nygöi ei kävvä vastakkah~ (rikkoi välit sukulaisiinsa)
~mielen rikoi itselleh~
~et kuivua sobii, rikotaheze~ (rikot itsesi, vilustut)
~peä rikoh äjjän duumam peräz~ (liika ajattelu rikkoo pään, toisten ajatuksien lukeminen ei niinkään)
~vein viluh, ga tävvelleh rikkoih~ (ruuat pilaantuivat kuitenkin)
~rikotahez, nenäh tullah kalad~
~astovat rikkuotsetah astoijessa~ (astiat vai jalkineet)
~siät rikkuotsettih ynnäh~ (sade jatkuu yhä)
~kel on varat tagan, sil ei tartu rikondu~ (varat eli taikakalut, vrt. koneet)
~rikondahine voimatuz~
~zakonan rikokses tyrmäh työttih~ (kun ei maksanut sakkojaan, valkonaamojen "oikeusvaltioiden"
taustalla rahan kerääminen ja vieraisiin arvoihin (kuten rahan keräämiseen) pakottaminen, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~siitä nuotta peäsi rikoksesta~ (rikos=taioin aiheutettu vastus, kirous)
~oi jo nuorin Jogamoine, oi jo vanhin Veimaloine, myö täh jäimmö nygöin rikokseh~
~kolduna laskou rikoksen~
~kui tämä astivo moam murendau, nenga täz rikkied da rikoteksed murendakkah~
~tsubiloiz astuo riksuttoa~ (pieksuissa)
~astuu vahnembahine vagavah~ (vakaasti, hiljakseen, iän mukaan liikkuminen)
~täz on hyvä rimakko, rudzahteleh astuhez~ (kuivunut suo)
~rimbi pehmie on~ (hetteikköinen ja puuton suo)
~rimmisuo~
~vetty rimsahtah alloz veneheh~
~ringahutti käskie, äski lähtiettih~ (ärjäisi, karjahti)
~ringahtoa~ (karhu, vrt. luonnenimi Ringa)
~rinkka~ (saviruukku)
~mie rubein ringumaa~ (kiljumaan)
~laps itköy ringuu~
~kuurehele pidäy ringoa, ei kuule vähiä~ (kuurolle)
~myö istuima rinnakkeh~
~tyhjy da valeh rinnakkah ollah~
~rinnakkain seisoma~
~hyö istuttih rinnakkai~
~on tässä perttie aivan kyllälti, kyllä sijoa on~ (suurten talojen vieraudesta)
~lähil lämmittää, rinnal polttaa~ (tuli)
~pätsin rinnal maguau~
~rinnai hänen kele maguammo~
~rinnankaluimel om poven leugu kuvottu~ (rintaverkon kutomisessa käytetty kalvoin)
~tuiman tunturil lajella, voarav vanhar rintehellä~
~vei pyyhällytti koko ser rintien~ (tuulispää mennessään)
~Petrisenojan suuh souvettih ta siitä käveltih sinne Lempisevvoaran rintieh~ (omaa eli päästötöntä liikkumista, voitaisiinko "kehittyä" takaisin tälle tasolle, vai onko "kehittyneempää" tuhota planeetan jäljellä oleva hengitysilma pakokaasuilla ja muilla myrkyillä)
~rinnettä mie nouzin ylähäksi~
~rinnettä myöte pidäy hiihtää kosah~ (kosah=viistoon)
~luuvehrindiel eletäh~ (länsirinteellä)
~päivän rindiez magoaa lämmäzes~
~palte on dyrkembi rinnetty~ (oma p, vieras r)
~moa on rindielleh~
~rinnepiäsköin selgy om mullankarvane~ (tummaselkä, vrt. rantapääsky)
~rinnustukkoa kai yhteh duumah vedämäh~ (yhteen tuumaan tekeminen)
~rindah koskoo~
~rinda on kibie~
~voizin, ga hengen rinnaz andazin siulles~
~moate rubien kodih, ga nossa ku olis siun ker~ (kaipuun sanoja)
~hänel on hyväd rinnad, maijokkahad nännit~ (omaa eli maanläheistä ajattelua, vrt. omituinen "ulkonäöstä huolehtiminen")
~terväh rinnat herehtyttih maidoh lapsen soaduu~
~katso laps rindoa ettsiy~
~nuotassa hyö ollah rinnat, inehmisellä ryntähät~
~sid ylen toagiad rinnaks sanotah~ (tiheää verkkoa)
~rindoih kaloa murdoa tulien nengozel lämmäl seäl~
~nuotaz on onanrindu perästy vaste suutsuraz, da matkurindu peäkkäh, sit harvad~
~reäpöirind om poaksumbi nuotanrindoa~ (muikkuverkko, tiheämpi)
~kezänuotaz on kaks rindoa, a talvinuotiz nelli rinnakkah~
~astuu suuren vuoren rintah~
~heän kun oli männyv voarar rintah, siitä itku oli kuulun sieltä voarasta~
~syrkkärindoa mie kävelin mardah~ (särkänrintaa marjaan)
~ildakoite on laskun rinnas, huondeskoite on nouzun rinnas~
~rinda rindah pagizimmo~
~kivez ymbäri vittsu, vitsas koltsu, koltsaz nuoru kuvahas sah~ (omat "ankkurit", riippakivet)
~se söi itse rintakalat siitä hauvista~
~itse risoit rintakalat, itse peroit parahat palat~
~rindukolkoi on laskunrinnoiz~ (rintaverkon puinen koho)
~rindalasta väzyhyö tykkeä~ (tykyttää)
~palanuoh pane vai rindamaiduo, heitteä tuskoannan~
~laps rindumajjol eläy~
~rindamettsä~ (lähimetsä)
~rindumua~
~naizil on siitsahine~ (nokkosesta laadittu esiliina)
~ota metson rindasulga da luaji perho ongi~
~rintavarpani~ (ansan molemmin puolin pystytetyt varvut, johdeaita)
~rintavittsa~ (porokelkan jalaksiin sepävitsan alapuolelle sidottu vitsas, johon vetohihna kiinnitetään)
~rindavutti, rinnan täytti~ (hengästyin)
~heitä dalgoin ribaituz, lumes kengy kuluu~ (laahaaminen, itse laadittujen jalkineiden arvosta)
~siitä kipiem peällä pantih ripakko~
~piä oli ripakolla sivottu~ (rievulla)
~last älä ripakottah ota kovih käzih~ (vastasyntynyttä)
~pyhki lattii märräl ripakol~
~nuoruva kiini vapah ta sitte kum poro astuu niin sitte ripattih~ (suopunki, nykäistiin)
~ripatah eliv vejälletäh~ (eli vedetään)
~ahmoi jällen ribavuttau~ (laahaa?)
~vihmuu ripetteä~
~vihmuu ripettäy hienoizeh~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
