~astuu ripettäy lapsud~ (ripettää eli kipittää)
~kassanuorani ripetteä~ (riippuu, roikkuu)
~ripsud ripetteä paikan rannois~ (paikan eli liinan rannoissa eli reunoissa)
~ruiz jo kukkiu, jo tsiyski kärbäzez~ (kukat heilimöivät, kärpäs-sanan myöhäisestä alkuperästä, vrt. kärpäsen vanhempi num-nimi, ilmanhaltijan vai kesävuoden haltijan hahmoja)
~ruiz ripettäy kärvästäy~ (kärvästää, tähkät riippuvat)
~vihmui ribirabi, kai umbimärgäzeks kassuimmo~
~älä ribizytä muruloi, pyhki tukkuh~
~ripoittau saroan kaiken heinäl, ei voi vähembiä ottoa yskäh~ (oikea työ)
~pilved on rippehil, vihmustah nygöi~ (matalalla)
~rippeil pietäh linduloi aitaz~ (riipuksissa, lintuaitat)
~taivaz on rippeil, vihma roih~
~pani linnut oigiesta siivestä rippieh~ (riippumaan)
~oksad ollah rippeis, lunda pani oksiem peäl~
~pane kalad rippeih~
~rippuikätkyd, perätsupunorrez da seinäh om puu, siid on koukku da koukus hiihnad, hiihnois kätkyd~ (hihnoilla riukuun kiinnitetty kätkyt)
~siitä ne vietih verkot ta pantih puuh rippumah, kahteh puuh~ (vanhimmat kuivaustelineet)
~sie on poigu, käit kuldazed kaluimissah, kuudamon otsal pastaa i doga tukan ladvas tiähtyd rippuu~ (tähtikuvioita-ko)
~komssu laez rippuu, laukkoa pietäh~
~koira helmaz rippuo kiini hambahil~
~ei pie rippuo rien tagana ku ajetah~
~riput ku tervaheinä~
~kunne lähted, ga aivin rippuu laps helmaz~
~ei jiä ni kunne, minuz rippuu~ (lapsi)
~sitkie om miun hengi, rippuo hyvin~
~se rippuu siidä min suurus kesseli himottau loadie, sidä myöten pannah niin pität sarrad~(sarkatuohet)
~ripsahteleh, savvahteleh, kos kunnegi lähtöy~ (säntäilee, teon-sanoja)
~uinoi ripsahtih~ (nukahti nopeasti)
~livestyi ripsahtih diädy vaste~ (teon-sana + kuvaileva teon-sana, oikeaa suomen kieltä)
~vetty ripsahtih~
~vetty ripsahutti, vihmui vähäzen~
~se kun sih rihmah mänöy, algau hyppie vähäzen, silloin se ripsoau ylös, ei se siin enämbi kuristut~
(ansalankaan jäänyt lintu, tarkoittaako nopeaa kuolemaa, ripsahtaa ylös)
~pidää ennen lähtendää tsaajuu duvva ripsata~
~ripsuo löylyö~
~vihmui ripsai lyhyäh~
~buolan ripsid~ (puolukan tertut)
~mard on ripsiz, kobarehelleh~
~ripsiladvoa koivuo on täs kasekses~ (tuuhealatvaista, lehdossa)
~ripsiladva kuuzi~
~ripsiladvu pedäi~
~peä on ripsulleh, unilleh on laps~ (pää riippuu, nuokkuu)
~koivuzeh vittsah kerätäh pihlajammarjoi, ripsulleh katkatah da riputetas seinäl sygyzel~
~ripsulleh om pihlammardad~
~smorodinripsud~ (viinimarjan tertut, lainasana, väitetään luonnonvaraisiksi)
~ripsa~ (koivun tai lepän urpu)
~kylpie ripsou~ (vastomisesta lähtevät äänet)
~lapsi pandih dalgoin piällä, siidä ripsuteldih vassalla~
~astuu ripsuttau kebjieh~ (oikein astuminen)
~vettä lykkie ripsuttoa~
~silmii ripsuttau~ (räpyttelee, vrt. ripset)
~alahpäi ripsutetah lepänurbat~ (riippuvat)
~rivul laski sovad, ei kohendannuh~ (laski vaatteet rievuiksi)
~kistid on solmiten laitud, a rivut kudoen~ (kistit=tupsut)
~pitkärivut paikat ennen oldih, nyt on vain ribuzet~ (pitkähapsiset)
~vai meil g oli ribuzet sovat piäl, sentäh meid ei vallittu~ (valkonaamoille on tärkeämpää että asiat näyttävät olevan hyvin, kuin että asiat oikeasti ovat hyvin, miksi suomessa asiat näyttävät olevan hyvin, vaikka oikeasti mikään ei ole muuttunut, raha=tekee ihmisistä kammottavia teeskentelijöitä)
~reäpöirinnoiz om pelvahine, hienombi langu, om meättsykiveksed libo ribukiveksed~ (riepuun kääritty verkon kives)
~ripuksiz on koivu~ (vrt. riippakoivu)
~ripustelih taivas, ga vihmah mehevyi~
~ripustelih, vihmah i padzahtih Dumal~ (Dum eli Jum eli taivas peittyi pilviin, alkoi sataa, suomalaiset (jum) ja valkonaamojen (dievaz) sanat, =hyvinnii erilaisia, kirjattakoon tästä lähin eri sanakirjoihin)
~hengie hyvin ripussuttelimmo~
~huuldu ripustutti, ei olluh mieleh sanondu~
~ripusta sovat vaarah~ (omat puuvaarnat, vieraat metallinaulat)
~ammustoate anzazeh, ripustoate rihmazeh, tule miul syömizeksi~ (pyytäjän lukuja)
~helmah ripustah lapsi, ei deä moamaz ni kunne~
~kädeh ripustih, ei diännyh muamaz~
~sovad on riputeksis, kurtsaz ei olla~
~hoikkaseh tuloo riputtoo nuotta, jotta kuivais~ (ripustaa, pyyntivälineistä huolehtiminen)
~loajittih mettsäh semmoset lavat, ta sinne siitä riputettih ne linnut~ (lintulavat)
~seinäss on voarnat sobie riputtoa~
~mie kezräin kum villua i motkat peziin i riputin kuivamah kiuguan edeh~ (työn vaiheita)
~mäne riputa lihat ordeh~
~voarnah riputa turkki, älä lautsal heitä~ (vaatteista huolehtiminen)
~tedri gu puuttuu rihmah ga surmulappah riputtuu~ (linturihmat, kuristavat kuoliaaksi)
~riputuksiz on liha räystähäz~
~ribuvumah ku rubieu, sid uuzi suahah~ (alkaa kulua, mennä rievuiksi, laaditaan uusi vaate)
~lihan sizässä on semmoni bozlukka, rizaksi sanotah~ (rasvapattia)
~dää vai rizahteleh, vie on hoikku~
~hapannuh halgiou rizahtah, a luja riskahtah~ (puun tuntijat)
~älä mene rizeikköh, ugodih paha elävy sie~ (lasten varoittaminen kyiden olinpaikoista)
~rizeikkö, lyhydvarvalline mettsy~ (risukko, ryteikkö)
~jeä rizevyi~
~metsy palau rizizöy~
~hiili riskahtih, älä polle hiilel~ (pyhä tuli)
~varbu riskahtih~
~riske käybi, kondie kuulou~ (kuulee vai tulee)
~riskuondalleh on ombeluz~ (rispaantunut)
~hiiri riskuttau~ (nakertaa)
~rizotez däi toizel vuvvel~ (puiden karsiminen, oma työ=vuodenaikojen mukaan työskentelemistä)
~risa elää metsässä~ (ilves)
~rissa~ (ilves, selvästi myöhäisiä sanoja, monien eläinten vanhempi / omakielinen nimi puuttuu, kenties kutsuttu vain pedoiksi, tai pöpöiksi eli pyhiksi henkiolennoiksi)
~ristakkah allot kävväh~ (ristiaallokko)
~ristakkah om mettsy kai hiihtelty~
~ristakkah pagizou, yhtel yhty, toizel tostu~ (puhuu ristiin)
~rissikkeh rassikkeh nogie pirottima~ (joulun ja loppiaisen välisenä aikana)
~ota kolm yöhine paivuvittsane da iske vihandua nurmie, kolme kerdua ristakkai~ (taikaa tehdessä)
~ristikkärepo~
~pappi rängähtih, ongo ristinnäz dengat~ (ristimisestä dengat eli rahat, raha=valkonaamojen todellinen jumala, kaikki mitä tekevät pyörii rahan ympärillä)
~lapsen ristitysty 20 kopeikkoa maksettih~ (vrt. palkasta automaattisesti otetut "kirkollisverot",
mikään ei ole muuttunut, pahentunut vain, valkonaamojen "edistys"=ahneuden maksimoimista, vieraiden asioiden yllä pitämistä rahan ja vallan avulla)
~ristindynim on Iivan, a kirrutah Vanakse~ (vieraat ja omat nimet, vrt. kuollutta sukulaista tarkoittava vanha, esim. Iivan-vanha, =saksien Iivan-vainaja, =russien Iivan-rukka)
~vajehuksella näir ristih sulhani veti tukista antilasta~ (häissä)
~kipiehini oli vatsallah lattiella, ta siitä keästä tä jalasta nossettih ristih, jalalla painettih sivujen kohalta~
~ristaz dalgoi moatah~ (jalat ristissä)
~ristah vie sanaista emmö sano, velleksed elämmö~ (sovussa)
~ristah mennäh paginat keskenäh~
~kipiehini kun on kylyssä, siitä kylvetetäh ta luvetah~
~jotta kivessä on upot väki syväseh aivaj jalantila~ (jalanjälkien muotoiset kivet)
~ristatoi kalmu~ (ristitön eli oma kalmisto)
~dälgii novvimmo, tuli kolmet dället ristai~ (jälkien noutaminen)
~ristai hallatah puu, ezmäi kahtekse, sit puoliskot keskel~
~konza sizärekset segoo, kangaz ristavuo~ (sisarukset, samalla kertaa juoksevat loimilangat)
~särvinäst ei pie iskie, ristavuzluud on siid, katkiou sivud~ (lonkkaluu, ristiluut, nivuset)
~sillan selgien väliz on ristavusselläd, peäl on lahkod~ (puulattian rakennetta)
~ristavussuoni käiz ollou~ (kämmenselän poikki kulkeva suoni)
~ristavuzveiz otetah vetty, sit laps valetah, voimata k on~ (vettä ojien risteyksestä)
~mistä äijä kaloa tuli nin siih pantih siitä risti~ (vrt. karsikko)
~kun soatih milt apajalta enämpi kaloa ni, siitä loajittih risti siih nostimeh~
~tuuli sordi tsasounar rissan~ (oma tuuli, vieraat risti-temppelit)
~kiesoaroiz on äjjäs kohtaz ristu, dorogan ozuttahez ollah~ (ristejä tienmerkkeinä, vrt. rasteja puissa)
~tiesoaroissa ta teijen suissa, minne venehillä souvettih ta siitä kävelömäh ielläh lähettih~ (oli ristit, risti=ikivanhoja kuvioita, toki omaa pyhintä kuviota eli kehää nuorempi)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
