~hoi koiline, peästä randah, tuule vähembäl nygöi~ (koillistuuli)
~koiline syöttäi taivahalline, ann ozoa~ (koillinen syöttäjä, päiväkö)
~lähtöö pahoih virgoih~ (pahoille teille, vrt. "virkamiehet" eli pahuuden eli vieraiden tapojen yllä pitäjät, mitä suurempi palkka=sitä enemmän vierautta ja vääryyttä taustalla)
~vakkidärveh kezoil kävves pidäy kolme kivie lykätä, sid äski tsukeldai kezoil~ (oudossa järvessä uitaessa)
~ta siitä mähtih kaikki kisoamah kisakankahalla~
~risteillä dorogua pidäu kyzyö, kumbane kunne mänöu~ (kysyä risteykseltä, kaikki elää)
~tuuli oli koatam puita ristih rastih~
~siit otettih vittsa käteh ta kaikki siitä se moa lyötih ristih rastih~ (taikaa tehtäessä)
~ristah rästäh oli dälgee loadinnu kangahal~
~ristahrästäh on hallod pinoz, iminkummin laddattu~
~minul oli muaman velli ristizänny~ (eno kummina)
~riss on kallehembi toattoa~ (eno isää tärkeämpi, vieraat kummit, omat heimot)
~astuot perttih soajat tai soalehet~ (hääsanoja)
~ristikanzan hengi menöö taivahaze~ (vrt. kotoperäinen maan alla sijaitseva tuonilmainen, valkonaamat=kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~löpsöi on inehmizen roduo, ei pie händy pahoi pideä~ (sammakko ihmisen sukua, heimototeemeja, vrt. omituinen "apinoista polveutuminen", eihän suomessa ole apinoita)
~yks on vai kuvaine inehmizel, kuolemistu vajai~ (hmm)
~ristukirjad on soviz~ (ristikirjailut)
~ristikirjaista kangasta kuvotah~
~ristikirjasie kuvottih~ (ruudullista kangasta)
~eglen ristiluu sattaudui~
~kun antanet miula kaloa, mie annan siula kivie~ (omat pyhäköt, vrt. seidat)
~siel on suuri oalto, vain harvempi kun Kuittärvessä, Kuittärvess on toakiempi ta siitä ristoalto~
(järvien tuntijat)
~tuulen keändyhyy ristallod roih~
~koskiloiz on ristallot, ku ylen äjjäl buhroau~
~pertiz on kaks ristorttu, yhtytäh pattsahah, peälekkäh nokad~ (ristiortta)
~saroal on kolme ristupartta rinnakkah, nelläz on ylembä, ei laes kiini~ (sarajan kattoa tukevat poikittaishirret)
~pandih ristipoalit~ (pilkat ansapolun merkiksi)
~vittsukoltsaz on ristupualikku, se kiinittäy koltsoa kablastu vaste, mäis heittyjes pannah ristipualikal vittsukoltsu ezmäizen kablahal luo~ (kuulostaa reen jarrulta)
~ristapärieh kizatah, tsokitah jalgoi vuorokkah puikkoloin välih~ (tansseja)
~risturaidupuu, ristoil lykitäh niloitetud paivud, kuivetah ristoil, kaluks otetah~ (ristiin kuivumaan ladotut kuoritut pajut)
~ristirebo, mussat selät~
~ta se oli vielä kallehembi se ristirepo~ (sukupuuttoon johtanut turkisten (rahasta) metsästäminen, valkonaamojen kuvottava rahasta tekeminen ("kapitalismi") syynä joka ainoaan ongelmaan, johtamassa koko planeetan tuhoon)
~heän selgozen kaiken kävellyn on risti ristih~ (maan selät, metsän selät)
~ristusanoi duurtah toa, ei tolkuh tule~ (puhuvat ristiin, kiistelevät, jankuttavat)
~yks puroo, toine lainuoo, ylen hyvin eletäh, ristasanaist ei sanota~ (hea!)
~lötöiz on kolme sargoa, ymbäristösarrad da ristasarga lötöin korviks dai poikki pohjas~ (sarkaa eli tuohinauhaa löttösissä, tuohivirsuja)
~ristuselläm peäl on roagaizet sobii kuivata, nokku laes kiini~ (kurkihirren päällä olevat riu´ut)
~ristaselgäin om poikki lageh, laen oal, lagiselgäimie pidämäz, ann ei lämmyttäis~ (laipiota kannattavien niskahirsien alla kulkeva poikittainen tukihirsi)
~ristuselgäin om poikki pertih yhtel peädiel ukstsupunorren kel, muis selliz alatsi, toizii selgii vagavuttamaz~ (pirtin kattorakenteita)
~rihmaz on ristusolmi~ (umpisolmu)
~jänöi on ristasuu~
~edgo varoa, ristusuu jänöi sinul tulov vastah~ (hmm)
~riztaza roado, ei eistoza~ (eistyvän vastakohta)
~ristatusti pagizou, kielii taluttelou~ (puhuu ristiin, valehtelee, vrt. "ristityt", pahuus=teeskentelee hyvää, se on pahan luonto)
~ristitähti, ylähänä kessellä taivasta~
~keskyö on, ollah risttähet jo keskyön sijalla~ (tähdet)
~on ristitähet, väliän lieu huomnes~ (näkyvät, aamu tulee)
~ristuvezi, täs kolmie vetty duvva voibi yhtez dalloin sijoiz~ (kolmen veden risteys)
~ristuvihk on toizen vihkien kel ristai~ (varvuista laadittu nelihaarainen ansan johdeaita, vihi)
~ristoivedyiziz valattelii~ (valeli lasta vesien risteyksessä)
~pertii salvetah ristotah~
~tä siitä kun oli nuotta ni siinä kun oli se povi mih kalat mäni ni siitä läpi vejeltih, siitä tervasta poltettih~ (nuottaa pyhitettäessä)
~siddanrizu~ (pieni siika)
~vasat, urakat ta vuonnilot jeäpi kuv vetoporot elir raitoporot otetah, ne or risuporot~ (nuoret porot joita ei käytetä vetoporoina)
~selkäpuu, ritapölkyt, polkoni, petla, kirpatsin~ (rita-nimisen loukkupyydyksen osat, metsälintujen pyyntiin, vrt. Ritasuo)
~silda, seinät, kanzi, pattsahat, riugu, virimyöt, syöte~ (suurempia eläimiä pyytävä rita, vrt. Syöte)
~linnur rijam mie tiijän kuv vibuh pannah~ (tiedän eli osaan rakentaa)
~ettsii ridua itselleh~ (onnettomuutta, pyydyksistä keksityt sanonnat)
~pannah kolmi ritilöä, kaussat ollah nelläntenä~ (ritilä=liisteistä punottu reen irtopohja)
~ridilä oli rejessä, pletitty raidazesta vitsasta~
~puikkoziz rissotah ridilä lapsil eloissella~ (omat lelut=itse tehtyjä)
~ridilävittsa~ (työreen kainalovitsat toisiinsa yhdistävä vitsas)
~voi veikkone, ku jiä ridizöy~
~oksu ridzahtih metsäs~
~hutra ov vielä jeä kun kävellessä ritsajau~
~ridzajav virites havu~ (vrt. syttyessä)
~ridzejikkö, puunkoatez da kuivanuod oksad~
~kuuzine halgo palau ritsettäy~
~marjakatti ritsettää~ (sirittää, marjat kypsyy)
~marjukatid ritsetetäh~
~komssa ridzizöö, viego kestänöö~
~hiiled ridzistäh~ (hiiret, oma l, vieras r)
~lagi ritskahtelehes pertis kuivahez~
~kai hibjan kauheloittoa~ (selkäpiitä karmii, riipivä ääni)
~vierahaz metsäz ollez varbaine ritskahtah, da i sidä varuad~
~mi sie metsäz ritskahuu, nävy ni kedä ei~
~hiiri ynnä i ritskahutteloo~ (ynnä=yhä)
~istoi vai netsih juomah~
~häi on korval tarku, kuulou pienen ritskehen~ (jänis eli noma, balttilaiset ja (n)omat sanat)
~ridzuo toi aiga takan~ (omat risut, vieraat halot)
~kuivat kaluridzut~
~puuhizez astiez roih ridzuu muretez, kivizes tsiluu~
~ridzustu pidäy keitteä, muudu midäbo keitäd~ (ritisevää eli kuivattua kalaa, talveksi varattua hätäruokaa)
~ritva~ (hento lehtipuun oksa)
~ridva vaim männöy poikki dai puu heittäy kazvamizen~
~tuoher ridvat~ (helveet)
~ylen on ridvakas tuohi~
~rauvuskoivuss ol lehet tsoherammat ta vielä niinkun hammaslaijat ta oksat om pitemmät ta ritvakammat~ (puiden tuntijat eli puunoidat)
~ridvakka~ (pehmeä, taipuisa)
~ridvakoivu~ (riippakoivu)
~ridvastundoa ei soa pideä kohendamattah~ (kulunutta vaatetta)
~ridvistynnytty vie voibi kohendoa, a ribuvunnutt ei~
~läkkä riuhtal~ (jyrkänteelle, vrt. pahta, riutta)
~tuulou riuhtailten, rytkytellen~
~riuhtojen tuulou~ (riuhtoo, elävä olento)
~ei pie riuhtuo nenga, pidäv vagavah roadoa~ (oma työ)
~on tyuni siä, ei riuhtuotse~
~voavossa oli nojamapuu ta korvaset pannah riukuo pitämäh jottei riuvut peäse kirpuomah~ (nuotankuivaustelineessä, vrt. arto)
~siitä ne pannah riuvulla kuivamah niistä siteistä~ (vastat)
~voattiet pandih riuvulla kuivamah~
~salgo on lyhembi riuguo~
~rivvukse hienoloi puuloi sanottih~ (ohuita)
~parz on däriembi riuguu~ (parsi eli hirsi)
~oli heil riuguhine pertine~
~metsässä katkuat i tuot kodih i sivot hiät vassaksi~
~majat ollah, riuguzista liajimma~ (vieraat pirtit, omat majat)
~riuguvarzi tsubi~ (pitkävartiset lapikkaat)
~voaran riutta~ (jyrkänne)
~kiukua riutuu~ (hiipuu, siityy)
~elgeä mängeä kylyh, anna hiiled riuduo~
~kiuguassa riuduu hiilet~
~kum päissäh oli, riutu miul luokse~ (väärän suhteen merkkejä, vrt. mannejen "drunk dialing")
~niir riukasi jäzeniä~ (raukaisi)
~lämmitä kyly utuni, pian pirtti riuottele~
~moata riuvottau~ (väsynyt, nukkuu sikeästi)
~magai riuvahtelih~ (torkahteli)
~niin vaivuin, sto ässen riuvuin~ (vaivuin eli väsyin, oma a, vieras ä)
~riuvahtih uinoi, terväh magai~ (nukahti nopeasti)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
