~laskuja~

~riuvutin hiilet~ (annoin hiipua)
~kyllä se tämmöni päivä panoo riuvuttamah~ (väsyttämään)
~jöngöi muah rivahteleh~ (kaura, omissa heinissä kauraa muistuttavia)
~se paistuo rivahti niin kuohkieksi~
~vihmoa vähäzen rivahutti~
~kastiehuon rivahutti~
~naini jaloista hebozien hännissä ribajav~ (valkonaamojen oikeaa mannekulttuuria, nykyään rankaisevat orjavaimojaan sisätiloissa, "perheväkivalta")
~hukalla ribajau~ (häntä, viistää maata)
~buolua on ka suuret ribehet sielä~
~kiidzimel sammalletah da i rivetäh~ (tilkitään seiniä)
~pideä luotella jottei ribizis~ (rispaantuisi)
~kävelöö helkytteä hyvä miez, sid ei kandu ribize~ (oikea kävely)
~jalgurihm on jalguravvas kiini, ann ei tsieppi ribize~
~hyppäi pystyh, rivistäydy mänemäh~ (maassa makaamassa ollut hirvi)
~rakehella tsapuuttelou~
~suurta roahta satoa, ei tämä tolkur rakehie olla~ (rakeiden ihme)
~roahta satau~
~raista laskou~
~raista panou~
~tuuttsa tuli ragehen gera~ (tuuttsa=myrskytuuli)
~syyzraiz on lämbimäksi, kevädraiz viluksi~
~ragehen ker vettä vihmui~
~vihma ragehen ke mänöu~
~riahella löi~
~tänäpiänä ruaht äijäm pani~
~panigo raistu sinne tejjän tsupul~
~meän kyläh pani tobjoa raistu, kai oli moa valgei~
~keviäl raiz on vilukse, sygyzyl on lämmäkse~
~roahkuuro kuuropäissä mänöy~
~nygöi panou lujah raispeädy, raispeäz on däriembäd ragehed~
~raispilvi tuli, nyt raista panoo~ (pilvien tuntijat)
~äijäm pani raistuuttsu, hätken aigoa tuuttsai~
~ei roahi männä vastah~ (vrt. raaski, vrt. huoli, tohdi, oudolta maistuvat r-alkuiset sanat)
~roahtie lähtie yksin~
~roahto, rieskumaido pavoiz libo leppäiziz rengizis ku happanou, kannates kuoritah eäre, kuorittu maido pavois pättsih pannah, kiehuu, sid vilustutetah~ (rahkamaidon ohje)
~pihamoaz ollah roadiez, ei olla loitton~ (oma työ=lähityötä)
~nälgä ruadien ruatuttaa~ (työn tarkoitus=nälän karkoitus)
~aho da roajemoa sai ser roadajan nimen, jos sillä ei ennen ollud nimie~ (paikannimistä, suurin osa myöhäisiä, vieraiden elinkeinojen mukaan nimettyjä, "isännät")
~metsän tuuli roagendi~ (paljasti, pudotti lehdet)
~tuuli katso metsän roagendau~
~mettsä kui roagenoo, ga orava puhastuu siit~ (vuodenvaihde, kesävuodesta talvivuoteen)
~lehtet sorduu, mettsy roagenoo~
~lintu pitäy järkeh soattoa, nyhtie, roajie, korventoa~ (roajie=perata, paloitella, katkaista raajat)
~se roajotah, palotetah~ (poron ruho)
~mitäpä roakana kisot~ (marjojen pyhyydestä)
~nahka oli vielä roaga~ (parkittava)
~road mardad on, eij oo kypsetty~
~ruat hillot~ (hillat)
~vavarnot ollah ruavat~ (vatukat)
~ruat marjat, ei kerrim marja~ (ei kerättävä)
~mandzikat viel on ruat~
~turpiet oksat suvipuolella, roammat ollah pohjaispuolella~ (paljaammat)
~roaga mettsä on kui lehti langenoo~
~ylen on tämä roaga vasta kylbie, kai kibien andoa~
~sygyzyllä on ruat puut, lehet kirvotah~
~mettsy ku roag on, sit oravat jo om puhtahat~
~koirad roagah mettsäh kudzut ku soau, sid roih koirat hyvät~ (kudzut=pennut, roih=syntyy, tulee)
~talvel on koivikko ruagu~
~kaks roagoa pideä olla joga mereziz, otsaverkkoroaga da peräroaga~ (roago=keppi, riuku, salko)
~roag on hoikembi rimoa, kobras syndyy~ (mahtuu kouraan)
~mereziroagu, merezim pereä pidäy~
~täs pedäjes rodia hyvä raagu~
~kanarvon ruaga~
~roagongel ongitetah kezäl, venehez madalal libo rannaz päi~
~merezin roakendan, vandehet panen~ (rysään vanteet, vrt. rakennan)
~hirvi duoksou~
~syvvähhäi niidy roakkoi~ (rapuja, vrt. crab, lainasanoja=lainatapoja)
~mejjän järviz ei ole roakkoa~
~ruakad vähettih mejjän jovez, ennen ol äjjy rannoil heidy~ (jokirapujen sukupuuton ajankohdasta, vrt. jokien patoaminen, maanviljelyn yleistyminen, kaikki valkonaamojen harjoittama=elämää tuhoavaa)
~ruakko~ (helmisimpukka)
~Kattilojaz on roakkoa~ (sukupuuttoon kuolleet ojasimpukat)
~varis ruakkaa~
~ruakut oli puuttunnuot sietkah yhessä kaloinke~ (ravut puuttuneet verkkoon, vahingossa )
~ruakussa on kaksi suurda koptsua, pikkarasta emmä vie lugen äijägo on, on i kaksi pitkiä mustua usua i kaksi losnijua silmiä kuin totskua i kessellä ambarizeksi kutsutah~ (ravun ulkonäöstä, sakset, viikset, pistemäiset silmät)
~ruakkuo käzillä hvataijah~ (pyytämistä kuvaileva sana lainaa)
~paissoin raakkuo~
~Vana raakkuloida keittäu~
~olin ruakussa~
~roakkuharavalla kuullan simtsukkoita~ (harava jolla simpukat irrotetaan pohjasta)
~varoi roakkuo~ (luonnossa r-alkuisia äänteitä=kaikki "r" ei ole vierasta, vain 90%)
~puoleh päiväh suaten ruallamma~
~luvetah kolmeh kertah ta puhutah ruanah~ (haavaan)
~leikkai jallan, ga aiga roana rodih~
~veitsel ruanan leikkai kädeh~ (vieraat veitset, vieraat haavat)
~roanu ummistui~
~sih on tullut syvä raanu~
~ruanan tervesköitti~
~ruani näid on se paha ajos, se ajau nivelen kohtah~ (nivelien ajettuma, luumätä)
~roani vizval lähtöy, kai niveled ottau~
~kun nyhittih pois sulat ta, korvennettih ta siitä roanittih ta pestih~ (pyydetty lintu)
~roaniheinällä on kellerdävä kukka da lehti moada vasten~ (poimulehti, haavoihin käytettyjä lehtiä)
~ruaniheinä~ (sudenmarja)
~roaniheinä~ (metsäkurjenpolvi)
~dallan roanoitti, vikattehel leikkavui~ (vieraat viikatteet, vieraat haavat)
~yhtä Karpan kontieta olima, niinkun toa Karhuniki neät nin sehän on aika väkövä tuoh työr roantah, ta samoa sukuo~ (väkevä Karhusten suku)
~toisteluz on toizeh kerdah roanda~ (oma työ=kerralla tehtyä, vrt. omituinen "eläväksi kuolleeksi" tekevä "toistotyö", "palkkatyö", "orjatyö")
~heitä raandu, tule huogavumah~
~roaputtoa ainoz ittsiedäh~
~älä ruaputa kibiedy~
~emällä roassallin kun hätäyvyin~ (vieras kiroileminen, oma emo-jumalattarien apuun kutsuminen)
~kattilua hiekan keralla ruassettih, dotta suadih puhtahaksi~
~roastoi dengad, ei deännyh lapsrukil ni midä~ (joi perheen ruokarahat, päihteissään sekoilevien valkonaamojen elämää, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~työ ruatajan, kisa kattsojan~
~ei ole lapses ruadajua, eigä tyhjäs työn tegijiä~
~terveh ta ruataja se antilas piti olla silloin niin kuin nytki~
~tyttö on raadai da nerokas~ (ahkera ja nokkela, omia hyveitä)
~yhtenjyttyäd ruadajad ollah~
~on ruadamizilleh, mielessäh ruadau~ (suunnittelee työtä, turhan työnteon vieraudesta)
~ne ruavot päiväz ei ruodavuta, sih pidäy olla aigua dai joukkuo~ (pitkien töiden vieraudesta)
~roateh, lampien rannoilla heinä~ (raate)
~joki veillä juottelise, roattehilla syöttelise~
~roatehheineä lehmät syyväh~
~vie yhty roadelustu pidäv vahnan täh~ (vanhuudesta huolimatta)
~roateksem maksoi izändy~ (toisilla työn teettämisen vieraasta alkuperästä, palkkatyö=suoraa maaorjuuden jatkumoa, miten voi olla laillista tämän päivän suomessa)
~siidä se Mettsehine vuuven syötti, ni midä roaduo vuuves~ (oma työ=pyhää työtä, kohdan elämistä, metsän ja veden henkien hyvittelemistä)
~kunne elgeä lähekkeä roadoh, vardeigoa miuda~ (vrt. vartokaa)
~roado kierän varoau, ei vägeveä~ (sanonta, kierä=ahkera)
~yhten raavon raat, toine raado tilah~ (työ kerrallaan)
~rua ruado ruavon aigoa~ (jokaisella työllä aikansa)
~hyvä puutui, ku panin netsen duuman roadoh~ (tuumasta toimeen)
~sielä alettih työtä roatoa ta, syötih tä, vähä levähettih~ (työ, ruoka ja lepo)
~ei pie siun niin äijiä ruatua~
~mie kun roan huomena, siitä toisena peänä levähän~
~ta soatto noij jotta kur roattih koissaki, kesräit tahikka kuvoit tahikka mitä hyväh ni lauloit~ (oma työ=laulattaa)
~se roadau tavallah~ (kukin raataa tavallaan, vrt. työn yhdenmukaistamiseen eli ahneuden maksimointiin opettavat "ammattikoulut")
~kuule varoigi sanou, roa, roa~ (oma krr-äänne, variksen heimon ääkkösiä)
~pereheh pidäy roadoa~ (perheen eteen)
~midäbo sil dengal road~ (road dengal eli teet työtä rahasta, outo ajatus)
~izändän aigoa ruadau kaperdelou~ (tekee töitä kun isäntä on paikalla, vrt. pomo, kuinka monta "teeskentelijöiden sukupolvea" täytyy hukata ennen kuin "suomalaiset päättäjät" myöntävät että euroopasta tuodut (mannekansojen) tavat eivät sovi suomalaisille)
~midä mieli havahuttoa, sidä i duumu roadoa~ (oma työ=elää hetkeä)
~enne suguloi myöt naitih~
~rikaz nostatti heijäd riihty roadamah~ (valkonaamojen tavasta teettää epämiellyttävät ja raskaat työt orjillaan)
~omii roavoin, raadamah ylen olin rakaz~ (oma työ=rakas työ)
~roatah käsityötä, ken tikuttau, kem mitäi roatau~ (tikuttaa=kutoo)
~hengie ruadua~ (hengittää raskaasti, kuoleman edellä)
~do om puoli päiveä, a meil oli lyhyd aigu istuhes täz~
~joukol omaz nahkas kengiä laimmo~ (oma nahka, vrt. ostonahka)
~kuus päiveä on roadopäiveä, seittsemäz joudopäivä~ (vieras maaorjuudesta lähtöisin oleva ajanlasku, onko "suomen valtiossa" mitään millä EI olisi vieras alkuperä)
~roadopäiv on kos kui puuttuu~ (milloin sattuu, omaa ajantajua)
~roadoväez ei ole vie, kuustostu vuott on~
~roatsakk on särgi kuvun aigah, suomukset pystöi~ (karhea pinnaltaan)
~roatsakad marjat, kypsemmäd ruohkoa~ (raakuuden asteita)
~roatsakka liha, kessen kiehundoa~
~pimeih mettsih, kuiveih kuuzeih, lepän liukkuloih, raijan ruatsakkoloih~
~kondii tappahui nylgietäh, ruatsisko sih lykätäh~ (lykätään maahan, ei syödä lihaa, kontiosta polveutuvat suvut)
~seä roatsistih, pakastih~ (koveni)
~seä roatsistui, tuulem pohjazeks keändi~
~kulkku vai roatskahteleh moatez, dygieh magoau~
~kai syväinjuured roatskahtih, nikoittaes~
~kuoltes kerran toizen ruotskahtih, da i hengi lähti~
~ittseni roatskahtukseh havaitsuin~ (heräsin omaan kuorsaukseeni)
~roatskaihez duomah, vein vaivu tobj oli~ (vein vaivu=kova jano, vrt. vaipua)
~ittsie roatskoa, higinahkoa~ (hankaa, raapii)
~mustoid oldih ruatskul~ (raakileina)
~räbänär roatsku~ (raaka pihlajanmarja)
~roatskunn ei pidäiz mardoa kerätä~
~roattehikko~ (raatteita kasvava paikka)
~hengipaikka ruaduitsietsou~ (sydän iloitsee)
~hyvämieli roavon roatuttau~ (oma työ=kumpuaa hyvästä mielestä, vieras työ=vaatii taakseen pakottamista ja rahalahjuksia)
~roavahain on tyttö, ei tahto miehel mennä häi~ (aikuinen, ulkoisesti, naimisiin pakottamisessa paljon vierasta, osa mannekansojen vaikutusta, osa kirkon vallankäyttöä)
~roavas männikkö~ (täysikasvuinen)
~ruavas koivu~
~ruavaz neidiine, piäle kolmenkymmenen~
~roavaz moa vai jägäldyy~
~moin on roavaz, kai om moa jägälikkö~
~roavaz mettso da vanha toriluu monella miehellä soau kuotella katata~ (metson luita)
~heän ku lindu se roavastuu ni se viizastuu~
~pättsi virii rohahtih~
~rohahtih palamah~
~rohahutti tuuli, tulen viritti~ (tuuli ja tuli)
~rohakko tuuli~ (navakka)
~rohakk eän om miehel~ (karkea, remakka)
~dovez vezi matkoau rohajau~
~rohevui nagramah~ (vrt. röhähti)
~tulen rohineh~
~paloa rohizoo~ (tulen ääniä, elävä olento)
~rohjakko tuli~ (roihuava)
~rohjakast illal päivy laskeh~ (punakkana)
~roza rohjakoittuo viluh käydyö~ (posket punottavat)
~rohjakoitut pätsin eis seizohes~
~liikahuta sie rohjuo, jotta tsäinikkä kiehuu~ (hiillosta, tsäinikkä=lainasana=metalliastia)
~tuli rohjottau palau~
~kuudama nouzoo rohjottoa, konz on ruskie kuudama~ (punertava)
~tulehmos hiiled rohjottoa kydöö, vieras tuloo~
~hiilet rohjotetah hiiloksessa~
~hiilet ei ole sambunnuot, katso kui rohjottau~
~päivänlasku rohjottau, huomei vihmu roih~
~päivännouzu rohjottau lämmeä vaste~
~hiilet tulehmoz rohjottau~
~ei ole niin rohkieda ken ei ni yhtä surmua varajais~
~rohkien luu, arran jället~ (sanonta, uhkarohkeudesta)
~rohkie rokan särbäu, a tyuni ana tyunistelietsöu~
~rohloi puu, se ku katkiou katketen~ (rapakka, hauras)
~taivahan randa rohottaa~ (punottaa)
~päivänzora rohottau, seäd muuttau~
~zoran rohotustu myö pidäs seäd muuttoa~
~ei varoa tuldu ni tervoa~
~rohvakko tuuli~
~rohvistui tuulemah~
~nuor aiga on roihakka~ (reipasta, menevää)
~en ole roihakkuo pohjua, huigie varuan~ (vieras r, vieras yltiöpäisyys)
~siih loatuh vakautettih sitä tulta, roihuojoa tulta~
~tuli roihuou~
~sitä ei pitäis roihuuttoa~ (tulta)
~heitä rojjotuz, do om päivy palal~ (rötkötys)
~moate roikahtih pitkälleh~
~löylyö roikkai lykätä~ (viskaa)
~löylyy roikkai~
~toivoin tuulen tuulovakse, meren rannan roikkavakse~
~no se latjatah semmoiseksi lehtöväksi, pyörieksi, ei hyvim pitäksi roivanaksi ta latvat tasaseksi, jottei se siitä kylpieissä roika ympäri ihuo~ (vasta)
~roikolleh magoaa pitkäpivuttah~
~tuli roikottau palau~ (roihuaa)
~kui pouduseä rodineh tossu peän, sit päivänlask ei ylen roikota~
~taudi roimai virumah~ (sorti makuulle)
~roimavui moah, sordui öntästyhyy~ (kaatui, kompastui)
~roindoa myö on niistii~ (syntymävaivainen)
~roindoa myö on sogei~
~se on roindahini, synnyntähti~ (omat tähet, vieraat merkit, mark)
~roindahine randu~
~on se viks Dumal sidonuh roindusial tukad yhteh heil, ku nenga yhteh puututtih~
~roinduviga se on hänel, se ei ole ittses soadu~
~tuli palau roipottau~
~päivypasto roipottau~
~repo itkie roirotteli, alla voarav voivotteli~ (eläinsadut=omat sadut)
~aldo roiskuau kulleh vetty bualobal~ (vrt. ulapalla)
~oli hyvä roiskeh lahtel~
~roiskahtav vetty veneheh, ku äjjäl tuulou~
~tuulel jällel pilvie rubiou roiskendelemah~ (syntymään)
~kosken karies roiskuttav äjjäl~
~roitovasta tuloo nyt vettä~ (kovaa, rankasti, kuulostaa lainasanalta)
~kur roitovalla vihmalla matkoot, ei ole kuivoo paikkoo muuvalla kuin seänalan kohassa~
~sidä lasta olim mie roittamas~ (auttamassa synnytyksessä)
~kondie roidu da möräji~
~roivana~ (vanha laiha lohi)
~liinad otetah, veis pietäh, sit pannah ned roivahazed aidah~
~liina sivotah roivahilla~ (roivas=kimppu joka sisältää 3-10 pivoa pellavia tai 4-5 pivoa hamppuja)
~enzimäi nyhitäh, siid riivitäh, siid roivahal pannah jälles, siid viijäh vedeh~
~meil on sada roivasta uardoh pandu kuivah~ (vrt. arto)
~livoz ollah roivahilleh, levittähez niitul riitsitäh roivahad~
~roivod ollah mäile da kiesoaroiz~ (kokot mäillä ja tienhaaroissa)
~roivuo poltetah iivanampäiveä vaste~ (kokkojen polttamisen vieraasta alkuperästä, vrt. balttien kekrikokot, hurrien helgapäivän kokot)
~koissa kolahti, rannassa rojahti, sinisotka merellä~ (mikä se on.. nuotta)
~tuli rojahtih palamah~
~päivä rojahtih paistamah~
~päivy rojahtih pilvenrannaz~
~päiveä rojahutti paistamah~
~itköy rojavuttau~
~rojakko seä, kajoksine~
~itkuu korgiel iänel rojaskoitti~
~laps itkemäh rojevui~ (puhkesi äänekkääseen itkuun)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)