~poarmad roistah~
~tävvel eänel rojottau pagizou~ (puhua täydellä äänellä)
~tuli palau rojottau~
~tuli rojottoa paloa~
~palau rojottoa tuli~ (oma "sanajärjestys"=vapaa, tunteen mukaan)
~hiilet kydöö rojottoa~
~sygyzel ku päivänlasku rojottoa, se on lämmäks~
~huondeksel ku rojottaa, tuloo vihma, illalla rojottaa, siit keviällä keliks, sygyzyllä lämbimäks~ (ruskosta ennustaminen)
~hiiled rojottau~
~päiveä pastau rojottau~
~vetih on vesikivellä, kantelehta kuulemah, lohen ruuaista rojuo, kalanluista kanteletta~
~roju~ (mehiläisparvi)
~tsiiloi rokahuttaa~ (nokkonen nostaa rakkuloita)
~kala rokastau meilä~ (käy pyydykseen)
~säynöätä rokasti verkon täyteh~
~rokkoa keitettih~
~on keyhä ta korie, ei ropehesta rokkua särvä~
~ku suurusta pannah keittoh ni keitetäh kaloa tahi lihoa tahikka mitä ni siitä se ku keitetäh ni siitä se or rokka~
~mardarokka~ (marjarokka)
~endzimäzeksi kurnikka pannau, siid rokkoa keitetäu~
~rokka oli katsmera~ (katkera)
~rokka on kui tykky, ei kogo höyrähä~ (ei höyryä, rasva estää höyryämisen)
~rohkie rokan särbie, kainol kalanliemi kadoo~
~gribarokka~
~kidzurokka~
~maidorokka~
~vasta särviimmä rokkua~
~puuhine malla rokkia syuvessä~ (malja)
~liharokku, lihoa, vetty, suurimoa~
~sienirokku~
~rokkavuin nygöi, söin kylläl~ (rokkautua)
~andau se ahtas kengy rokod jalgah~ (rakot)
~siiloi polti, rokon nosti~ (siiloi=nokkonen)
~käim poltin, rokko nouzi palannoah~
~käzi polttavui siiloin nyhtäjez, rokkoloil kai paloi kätselgäin~
~ne on kettuzed ruskiet, piälits on hienozed rokkozed valgiet~ (kärpässienessä)
~rokkovus sproavis siemenvoil~ (parantui, lainasana)
~roglaheinä~ (kurjenpolvi)
~hanhed roglotetah syystsurah lämmäh moah mennez~
~vezi matkoau koskez rolottau~
~lattiel piettih ennen rogozoa~ (niinimattoa)
~ennen oli rogozakuliz jauhot~ (ennen niinisäkissä, niinen käytön unohtumisesta, volgalla yleisempää, lainaa toki sielläkin, kuten 95% "kansanperinteestä")
~siiloivihkod om parembad lattien kuivatez, rogozvihko vezien ajajez~ (vihko=pesutuppo)
~sillozeh aigah oli astiempezovihkozed rogozuvihkozet~
~kruatskuta vai rogozvihkoizel, sid lähtöy kattilampohju~
~vihmoa romahutti~
~raistu pani romahutti~
~kun kalmismoalla niin eänell itetäh jotta semmoni or romakka sielä kalmismoalla~
~romanankukka~ (päivänkakkara)
~romaska~ (valkoapila)
~romaska~ (tuoksusaunio)
~tsillit romatah~ (kulkuset)
~sivud romendi~ (kyljet kipeytyivät)
~kulkuset romeutuu, kun lähtöy~ (alkavat helistä)
~romevuttih kellod metsäz, kezä tuli~ (hmm)
~taivaz romii tuuttsie vaste~ (ruskottaa)
~vihman romineh on hyvä~
~romisko, lattsu nokka, levie, vägi pitkättävä, vatsanalusta valgie, jallad ruskiet, selgä, kagla harmoa~ (mustalintu, melanitta nigra)
~romiskod ielleh lennetäh ylen ylähäkkäli muih maih~
~romisku~ (sepelhanhi)
~romisko om mustu juuri~
~romisko olis kylläine, ga harvas suah~
~katoz romizoo vihmoa~
~virumah rommendi taudi~ (kaatoi äkillisesti)
~kulleh hänen rommendi, voimattomakse meni~
~rommohona venyy, ei voi i kyleltä toisella keäntyö~
~romottaa veteh, semmoni kuva käyt veteh~ (kuvastaa)
~päivä paistoa romottau~
~talvel päivännouzu romottoa, ga tuutsad roiteh~
~tuli romottoa loitton~
~kuin or romotus, ei tule moata lässä~ (kala maan lähelle, ruskan aikaan)
~leher romotus, ei ole maissa kala~
~diä on rompalleh, vai kobizou diä~ (kohollaan, onttona)
~ajozdiä on, ei sua pyydeä nuottoa, rompeiloih tartuu~
~diän rompistutti~
~diä rompistui rannal, ylembä vetty~
~kuzg on rompehikko~ (ahtojääröykkiö)
~ajau hyvissä romuloissa~ (kulkusissa)
~ken tsillih tsilahutti, ker romuh romahutti, ken kelloh kelahutti~ (kulkusten nimiä)
~soitti ruotaista romuo, kalanluista kantelehta~
~nyt ol leher romu, ei tule kala moarantoih~
~romun aikana ei soaha kaloo lehiköiltä rannoilta~
~romupetäjä~ (vioittunut)
~rujuu ronkamuksillah kun lapsen soaja~ (makaa kyljellään)
~kivistäy ronkkieni~ (lonkkia, vieras r, oma l)
~potkai ronkkaluuh~
~talvinuotas kai syväinvällät, rondovälläh lumi tarttuu~ (rondovälläh=rohdinlangasta kudottuun siulaverkkoon)
~ropakat käed on kibied~ (karheiksi kuivuneet)
~rokka kyps on, tulgoa syömäh~
~marjoa kereää robavuttoa~ (vrt. rove)
~katso robehellizen toimmo nälttiä~ (omat tuohiastiat)
~voit juuva robehuolla~
~robehuon lain sih juodavakse~
~mantsikka robehuziin kazvau, kolme nellä mantsikaista robehuossa~
~tsipetti, tsipetti, vain ku robeudu~ (sade)
~robevui vihmah~
~se on rohkie, se ei varoa tulda ni tervoa~
~meilä halki ropissetah~ (sanotaan asiat halki eli suoraan, jokaisella perheellä omat tapansa)
~loaji robivo~ (rovio)
~tuli robivossa ryöstäy palau~
~robivuo poltettih~
~oksat ollah robivoloissa kuivamassa, a siidä poltetah~
~keriämmö varvat robioh~
~tuliropivon kera matkuau~ (päresoihdun kanssa)
~ennen akat käydih ildakezroh robivon keh~ (soihdun kanssa)
~tsumu tsumu tsuokkoi, täyz roboi muattsoi~ (marjaan lähdettäessä)
~robeheh vai ropottoa, näbieh kereää~
~vihmuu ropottoa~
~kiehuu ropottau rokku~
~roppavihma~ (rankkasade)
~vihmui ropsahutti~
~ropsakka heinä, ei ole murenija~ (tuore)
~vetty ropsai vihmui~
~vastan ropsu kuuluu~
~ropsun vett andoi, vihmui~
~kylpie ropsuttau~
~kylböö ropsuttoa~
~astuo ropsuttoa täyvel jallal~ (astua täydellä jalalla)
~kylböy ropsuttau, vastal perzett andau~
~vettä aldo lykkie ropsuttoa~
~älä ropsuta vetty, kanna hillembi~ (veden pyhyydestä)
~oh tämpiänä on suuri rosa~ (rosa eli kaste)
~pidäy do roza pessä~ (roza=kasvot)
~eij ou siula huigia rozalla~ (huikia eli häpeä, et nolostu)
~rozad on tadzmoil, ga kohtun on~ (laikukkaat)
~roza on noves sinul~
~rozii hiiluttelou~ (punastuu)
~kehe rozin on toa lapsi~ (kenen näköinen, kehen tulee)
~on rozin emäh~
~hänel on roza dallas~ (ihon tulehdustauti, ruusu)
~se haleta rosahti niin rutosti jotta ihan imehekse pisti~ (ihmeeksikö)
~rozazen on tsakka syönyh~
~sil tytöl katso aiven rozazet ruskottaa~
~rozapieled om parranhabenel~ (poskipielet)
~rozapielet kai ruskottau, ku vilus tuled~
~hod olloo rozattsi kattsuo hyvä, ga syväin on tsugunnoi~ (valkonaamojen petollisesta luonteesta, kauniita kasvoiltaan, sydämestään tsigaaneja)
~rozatsi hoz ollou hyvä kattsuo, ga pahatabaine~
~rozats on tuattaheze~ (tulee isäänsä)
~kaikin subi tuodih hammaspiiruat rozenitsalla~ (subi?)
~naini kun tuli rosentsakse, lämmitettih kyly, ta kylyh ei soanun käyvä muut kum poapo~ (lainasanoja, vrt. kotoperäiset synnytyskodat)
~joka kosessa piti venehet nostoa tyhjänä~ (koskien kiertäminen, vrt. valkonaamojen "white water rafting", kaikki elämän vastainen=manneilta)
~niitä kun selitettih sieklassa ne pyöri vain ne jyvät, ta tähkät selkii peällä ta yhteh tukkuh tuli mitä oli roskoa ta murtuo semmoista~ (sieklassa=seulassa)
~siitä se kum poltettih siitä mitä siih jäi paksumpoa puuta ta roskoa niin ne kerättih ropivoih~ (kaskella)
~rosku pidäy pardeh loadie, toine rostie sih~ (hirteen liitoskohta)
~nuoru kunn ei tävvy, ga rosku jatketah~ (nuoraan jatkos)
~viego skolaz rozgil pannah~ (skoulujen vieraasta ja sairaasta alkuperästä, ruoskalla opettaminen=alkuperäistä "länsimaista sivistystä" eli samanlaisuuteen pakottamista)
~ennen rozgil annettih, podusnoim maksandaz~ (ruoskittiin jos ei maksanut verojaan, verojen keräämisen eli toisten työstä elämisen ylevästä alkuperästä)
~roskaizet työndyy lehtipuulois keveäz~ (silmut)
~elä roskoa latetta~
~ku astut hillaizeh, sit peäzed matkah~
~astuu roskuttau hangie myö~
~rozmuheiny~ (mesiangervo)
~kakkara, ensin loajittih vesi eli maitoh pantih, ta vehnäjauhosta valkiesta hämmennettih siihi veteh semmoni notkie, rosmiessaksi sanottih~ (taikinan juurta, lainasana)
~kun kalittoa loajittih, se piti hyvin tihiellä siitalla siitata ne osrajauhot~
~muigiez razmoiz laitah huondeksel hapoi ennen sotkendoa, a sotkehuu razmoi on tahtaz, nostuu on taigin, voalihuu da pastahuu leiväl kuuluu~ (tahtahasta taikinaksi, leivontasanastoa)
~taigin on sevoitettu, rozmoit kävväh mujjetah~
~rozmoiheinä~ (mesiangervo, käytetty juurenako)
~rozmoiheiny~ (myrkkykeiso)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
