~rozmuh jauhuo pannah, sagennetah i lieu tahas sagie~ (taikinanjuurta)
~rozmu jiäu taiginah~ (taikinatiinuun)
~roso juoksou puussa~
~siinä honkassa oli tervani roso, siitä veistimä lastuja ta siih tulen tsokkaima~ (hongasta polveutuvat=laativat tulen hongasta)
~pihku valuu pedäjäs, rozo on~
~sukuhunsa suopetäjä, rotuhunsa rosomänty~ (heimojen syntypuita eli "maailmanpuita")
~tuli rozottau loitton, mi tuliloi ollou~
~metsän rajas päiväine do rozottaa~
~taivahanrandu rozottau~
~vali vai tukkuh~ (mätä tukkuun)
~listiene panietsou rospuskah, kresloin ke~ (laidallisten työrekien vieraasta alkuperästä)
~keviällä i sygyzyll on rospuutta~ (kelirikko, lainasana)
~nygöi on rospuuttu, ni kunne ei sua piästä~
~dorogu rospuuttiheze, ei sua lähtie izvozah~ (vieraat tiet, vieraat kelirikot)
~mändyrossa~
~avoi midä hyviä puudu ku rossu seizoo~ (rossa=paljon hyviä puita avoimella paikalla)
~kalmizmoi pietäh rosiz~
~kalitta kokitettih, a rostoka krupitettih~ (ohrajauhoista leivottu avoin pyöreä piirakka jossa suurimotäyte, viljatuotteiden vieraasta alkuperästä)
~rostakka taputetah hienosekse, laijat rupitetah, laijoista nossellah jotta se jeäy keski hauvalleh~ (vieraat "karjalanpiirakat", omat leipomista kuvailevat sanat)
~rastavoa piimmö Kuikanselläs~ (vieras joulu, omat kuikat, omat selät)
~lähtedgo rastavan kirikköh~ (joulukirkkoon, ei kiitos, vieras lore masentaa)
~rastavaks varustetah liha, piirai, kurniekad, tsupoid~
~rändykuun dällez om miikkulankuu, sid rastavankuu~ (vieraat kuukaudet, omat ajat)
~rastavansmuutta, brihat tyttölöin, tytöd brihoin soviz, umbipäis, hienot harvazet paikat silmil, kävelläh taloloih, pläsitäh, kizatah, ei paissa, ann ei tuta~ (myöhäisiä eli vieraita joulutapoja, vrt. taloissa kiertelevät nuuttipukit, joulupukit)
~rastavanyöl kävväh jo huondespuoleh kuundelemah ikkunoin alle, paginoi ottamah,da syndyy kuundelemah dorogoile, nelliele kuz lähtöy~
~ken nygei rodih täl aigoa, kaikin ollah vaikkaine~ (hiljainen hetki, joku syntyy)
~pättsi kybendäy, pakkazed roitah~
~kazi kynzie terendeä, tuuled roiteh~
~vilu roih pihal istuo, läkkeä pertih~
~erähin keveäzin ei roite hangie~ (vähälumiset talvet)
~jallan leikkain, aiga näykky rodih~ (näykky eli haava, vrt. näykätä, metallisten työkalujen aiheuttamien haavojen myöhäisestä alkuperästä)
~bokkah mustelmu rodih~
~hiän söi i rodih terveh~ (söi ja tervehtyi)
~do pienes säh rojimmos hurattsu~ (vasenkätinen)
~sithäi tänne rodih pohjaspuolel mägie, kallivuo, e ule tazazed muat, ne rodih piäl, ne Karun sylgietyt~ (luomistarinoiden jäänteitä, Karu sylkee maan muodot Jumalan luomien tasaisten maiden päälle, Karu=karhu, Juma=noma=jänis)
~enzi vuvvel täl aigoa do nainnuh roimmoz~
~rodiimoi sogei~ (syntymäsokea)
~rodiimoit kudrevad tukad~
~mie tuagieh muistelen roditeloida~ (vanhempia)
~rodiitelad, tulgoa syömäh i duomah vereksel kalaizel, pyöröil, piiroal~ (sukulaisten henkien kutsumista)
~lapsen rodimini opastoa miehel mänemäh~
~lapsen rodimist enämb ei pie minul, on kylläl ennisty~ (ei enempää lapsia, naisen päätös)
~tuli rodizou~
~myö olemma lähized rodnat~ (läheistä sukua)
~lähiine rodnu~
~loittoine rodnu~
~akkoa myö rodnu~
~ukkoa myö rodnu~
~rodniel luo lähten käymäh~
~rodnih lähti gostimah~
~hyö ollah rodnakset keskenäh~
~rodnukundu om meil suuri~ (vrt. sukukunta, vrt. kotoperäinen hiita-sana)
~tervehytty loadiu, katso rodnastav vie häi~ (sukulaisten tervehtiminen)
~rodnavui mejjän kele pojjan naintandam periä~
~rodnoi touta~ (täti, vrt. toutain)
~miän rodnoveh keräuvyttih~
~sit se puu ku kuadui, pani merkkih sen, kuspäi kuului rodzahtuz, a kuspäi kuadui~
~tuuli puun katkai rodzahutti~
~koiru vai luudu syöy rodzaittau~
~soitetah rodzaitetah, pajuo huikatah~
~koira luuda rodzavuttoa, on i hambahaz lujutta~
~pättsi rodzevui palamah~
~vihma rodzevui~
~pättsi lämbiöö rodzizoo~
~nivelet rotskahetah, kun kisallat sormies~
~kuulen kui rotskahtih, ka ku katsahtamoshäi, kondii istuuhäi vastaupäi~ (ohoh!)
~mettsä rotskahuo~ (ritisee, rytisee)
~puut kai rotskahuu, tuulou~
~kuuzini puu rotskoa palaes~
~rotskoa lagi vanhemman kuolendoa vas~ (laki eli katto)
~tuli rotskaa~
~migä siel metsäs rotskaa~
~sellästä rotsku lähti~
~mettso hammasta rotskuttaa~
~mettseä tuuli rotskuttoa~
~mettso hammasta puroo, rotskuttaa~
~luskat sinum pestez rodzovuu, murendad vie~ (itse laadittujen esineiden arvokkuudesta)
~puu huizahtui koadui tuulel, vai rodzuu pidi~
~nimi kaikel rovul juoksou~
~kägi kukkuu kylässä, lieu rovussa pokonniekka~
~tuomasta työnniin omilla rovulla~ (tuomisia)
~sugu vedää, rodu noudaa~
~vikse rovun taudi vai mi olloh~ (periytyvä tauti, kun lapsi ei pidä maidosta)
~roduh vedäy, tunnemmo tämän, om moaman nägöine~
~kem midä suguu, sidä roduu~
~omoa roduu olen Jänöi~
~rodu maah ei lähte~ (ei häviä)
~mejjän roduu on~
~loitostu roduu on~
~sukuhus on suopetäjä, rotuhus on ruskon varsa~
~ängerjäne mavon roduu on, varatah~ (ankerias)
~sukuhunsa suopetäjä, rotuhunsa rosomänty~
~roduziedah hyö ollah Haudavoaroa~
~roduziedah olen Vänttilöi~
~roduine däi leikkoamata, ei tsiisto loppenunez~ (vähän, kokonaan)
~roduzel vai tsipetteä~ (tihuttaa)
~roduizel vie tunduu ailaz~ (vähän kipu)
~ollougo Ahvendärvez meier roduzie~
~roduizin on Loginselgeä~
~keviäl nostau savimuan rouhtiel~
~rouhte liikuttau kivijallat~ (routa)
~muan nosti kylmändy rouhtiel~
~torvet pitää rouhii huhmareh~ (torvelle käännetyt petäjänkuoret)
~jeän rouhi keveäl tuuli kaiken~
~rouhitah kagroa huuhmarez valloikse da kyrzikse~ (pannukakuiksi ja kyrsiksi)
~pajenzuttau tuuli jeän toizel rannal, sie vai rouhiv rodzaittau~
~rouhintahini~ (rouhittua pettua)
~rouhinduhuuhmar on koivuine, ongurdettu kirvehel da tulel, pohju om min levevytteh peälitsi~
~koivun da lepän rougoa pannah verkkoloin rouvates kessekkäh~ (kuivatusta kuoresta keitettyä värjäysainetta)
~rougoa kuivatah, keitetäh da siih verkko kassetah~
~rouga, vuolet, kuivat, keität, tuhkoa segah~
~randah roukkai deän tuuli~
~diän roukitsi, ruoppahil ajoi kaiken~ (ahtoi röykkiöiksi)
~vei jeäroukka pösyt~ (ahtojää merrat)
~roukalleh on deä~ (röykkiöinä)
~virsiz lastieloi rounajjah yhtem pidvoale~ (tasoitetaan tuohinauhoja)
~sillä on suu suuri kuin hukalla~
~ku särrin nägözed rounos~ (salakat)
~minä näin händy unis~
~rounoi moa~ (tasainen)
~nokkarousku~ (nenärusto)
~korvurousku~
~rouskuo keräimmö~
~rouskuhine liha~ (rustoinen)
~rouskusien on valgei, kova~
~muan ku kylmää, rouste tuloo~
~ensin suvi, siitä rouste~ (routa)
~keviäll on rouda muassa~
~jo om mua rouvas~
~rouda koivuz lähtöö, lepäz rouga~
~roudahini moa~
~roudatsakka~ (keväällä lentelevät koirassääsket)
~miula on lasettu viijev verkon routtsu~ (jata)
~jeäverkot ne routtsuloih lasetah, peäksekkäh~
~rouva~ (peurannahkainen rekipeite)
~rouvata se pitäy nuotta jotta ois lujempi~
~rougoan joga vuotta merezilöi~
~lepänkojal verkot rovvatah~
~rovvatah verkoloi~
~jo on rouvus koholla, ei ole mändävä jiällä~ (jäiden tunteminen)
~nila ku projjiu, sid rovvustuohi otetah, se on sitkiembi nilatuohtu~
~rovvustuohi on ruskei alatsi~
~mimmoini tuohena, ka semmoini i ropehena~
~rovehta luvitetah~
~löbötuohesta void loadie rovehta~
~mie keräim marjua täyven robehen~
~roveh on nellitsuppuine, sivotah suuri virzaimel, huba virvil~
~kaloa voibi keitteä robehel, migäli on vetty, sigäl ei pala~ (omat tuohiastiat)
~do kaksi rovehtu keräin mardaa~
~buola kazvau robehessa~ (ryppäissä)
~mantsikka ei robehissa kazva, yksittiän kazvau~
~siussas on ägied äijä~ (kuumetta)
~siitä otettih rovehtuohta~ (tuohilevy josta rove laaditaan)
~marjad rovissah robehuoh~
~suattakkua kuuzen korkad rovuzeh~ (rovuzeh=veden uurtamaan kohtaan)
~ruhka männyn silmäh~ (roska)
~ruhkoa keräytyn, pitäy lokalla luuva~ (luuva=heittää, lokalla=niitylle)
~ta siin on niiv valkie vesi niiv valkie jotta joka ruhka pohjasta näkyy~
~otetah rannalta ruhkie, ne viritetäh palamah~
~ruhkat pyyhitäh da viijäh tanhuolla~
~ruhkaz on kuustu libo pedeädy pitkeä oksineh kui aidu, vägi veräihyd, vereäz om merezi~ (ruhkaz=turo, rysän johdeaita)
~ruhku on välläl viele, a murd on rannaz~
~jeän yhteh randah ruhkai keveäl~
~ruhkatsirkkuni~ (keltasirkku)
~elkiä lapset ruhkauttuat pirttie kun vasta ikänäh pyhin~
~leppäh kazvoi ruhmoa~ (rosoa)
~ruhmaizet koz nouzou, voijat toktil libo kylvetäd~ (rohtumat, näppylät)
~käid ruhmavui~
~ruhmikkahasta tuohest on paha löttyö luadie~ (rosoisesta, löttösiä)
~ruhmikas koivu, putilleh tuoht ei sua~
~ruhmoloil on taivaz~ (hattaroilla)
~ruhmod matkoau taivahaz~
~mie itsen itsettömäks raihnain~
~ruhoks olem mennyh roadoloim pereä~ (vieras luontoa vastaan raataminen, vieraat nuorena raihnastuneet)
~vanhaks om mennyh, kudoan ku voinnou, ga roadau~
~vihmoa ruihkai pilvihatakaz~
~ruishein on jämiem i pitkem kastekortu, suomualoil i rugehen keskes kazvau~ (soilla ja ruispelloissa kasvava heinä)
~ruiskukaz laimmo pörhiä ymbäri piäs~ (ruiskaunokeista seppeleitä)
~veripizarehis kazvettu ne on ruiskukat~ (ruusuruohot)
~peldoloil ruizlindu rädzizöy~ (ruisrääkkä)
~ruizbobankarvaine~ (ruiskukan värinen)
~ruisriätsky riätskyy~ (rääkkä)
~koivur rutta ruisvuotta, lepär rutta ozravuotta~
~k on koivuz urvoa äjjy, siid roih ruizvuozi~
~lepäz konz on äjjy urbaa sit tuloo hyvä kagruvuozi~
~lapsed elostetah rujoloil~ (leikkivät tilkuilla)
~rujohiine oddoalu~ (tilkuista ommeltu peite)
~pihka kui valuu da kuivau, niin siidä tulou rugua~ (rukaa)
~kui mi astie vuodau siih kuumennettuo rugua pannah dai vuodamasta heittäy~
~kezällä ruga nouzou~
~keäd mändih rugah~
~kuuzen ruga~
~pedäjän ruga~
~rugoa kuuzes tuo~
~rugua on näriessä~
~rugoa putsim pohjah poltetah vuuvannan täh~
~kuuziloista ruga tippuu~
~ruga om peälitsi kojas köznälleh, a pihku sydämez alatsi kojaz~ (ruka ja pihka)
~pihk itse valuu puus palahez~
~pihku ruvakse mänöy~
~harju valetah rugah sidojez~ (käytetään liimana)
~mie olen kalah rakas, se i ruka~ (ruka=onni, mieluisa)
~se om minul ruka, syvvä hyvä~ (ruka eli mieluisa ru-o-ka)
~eliä on täz rukaa, lähäl on kävvä, ruad on kebjem~
~rugahine puu~
~rukehini leipä syötäviksi, unet hyvät moattaviksi~ (toivotetaan emännälle, vieras ruis, vieraat emännät, vieraat tuvat, vieraat tupaantulijaiset)
~kaikkie rugehin elättää~ (vrt. sosiaalihuolto)
~kui mehesteleh da sit päiveä tsirahuttau~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
