~Markke se kuto meän kylässä löttyö ta virsuo~ (tuohen kutojat)
~vierahal on lähtömieli, kun on rukkazet käes~
~meän venehiz ei ole ruloa, a linnaz näin~ (ruoria, peräsintä, vieraiden asioiden alkuperästä)
~ruma on syömäh, ei ole tsirttsu~ (ahne, nirso)
~kun or ruma inehmini niin syöy mitä ukotiu~ (sattuu)
~ruma syömäh, ei valitse~
~ken syöbi kaikki syömized da juomizet se on ruma syömäh~
~ruma on tirpamah viluu dai lämmeä~ (kova kestämään)
~ei pie hembisydämist olla karhun ambujes, ruma pideä olla~
~rumaruokani ei valitse syömisii~
~ukkone rumajau~
~ennen tytöt rumentsalla kazvoloi voijettih~ (lahnanruoholla)
~rumenttsoa neidized rozah hierotah, anna veri nouzoo rozal~
~rumenttsoa ryvitykseh syötetäh~
~rumenttsaheinä järvempohjasta nuottah tulou~
~ukkone tuldu isköy da rumizou~
~pyhälly rumizou~
~rumizuttamine, se ukkozen iäni on~
~viego rumkuittis sie tsilahutettih~ (vieras pikarien kilistäminen, oma kilinää kuvaileva sana)
~kävelöö rumputtoa täyvel jallal~
~rung on kibei, hod olis kyly lämmittiä~
~nenga istut pitkäh, muurehtuttaa rungan, sid on vaigei itsel~
~tävven rungan kazvoi miez~
~rungu täyz on~
~hyvä on rungalleh neidine~
~istoi täh puun rungal lebäämäh~
~nygöim moizeks laps rungavui, noadrakkan oli~
~koivuo koattih ta oksat leikkasima lehekse ta siitä runkosta kiskoma nuoratuohta~
~puun rungo on silei~
~ruoheikko~ (kaislikko)
~pelvahad otettih, harjattih i harjatez lähti ruohtindu~
~liinan ruohtimez laitah verkkolangoa nuottah, pelvazruohtimes kuvettu, loimi hienombaz~
~ruohtinsovan loimed on syväinruohtimez, a peälyzruohtimez on kudied~ (rohdinpaidassa)
~pelvahie enzimäzen kerran ruohinnetah, toizen kerran paitsessetah~
~ruohtindahuu roih paltsoksed~ (vrt. palttina)
~ruohtinviihtez on kymmene poazmoa, pienes poazmas kymmene lugemoa, suurez on kuuskymmen langoa~
~ruohkad marjat~
~liha ruohka, eule haudun~ (raakaa)
~ruohkad ollah vie duoblokad~ (omenat)
~kehtatah kerätä ruohkii marjoi~
~ei kypsy kiitteä, ei ruohku moittie~
~ruohkani vie on rokka~
~ruohkalleh pidi kuolta hänel, vedeh meni~ (kuoli raakileena, nuorena)
~myö emmä ruohkin sinne männä~ (rohjenneet)
~yksittiän ei ruohkittu ni gribah käyvä~
~voijetta ruohotuksih~ (keitetään ihottumaan, rohtumaan)
~moahan se on kaikkein lihavin, kussa kaikki ruohot kasvav~
~keviäll on ruoho lähten kazvamah~
~vaste lumi lähti, do ruoho algaa työndyä~
~ruohozie langoi~ (vihreitä)
~ruohikoss issut niin i ruohouvut~
~ei ruohittu männä sen soaren suojah, kun sitä varattih~
~on se täi pieni elävä, vain peässä se ruohtiu kävellä~ (rohkenee)
~huulet alkau ruohtuo, koarnalla tulou~ (rohtua)
~kalakukko katso om paras ruoka~
~nälgä käsköö näppäräks, ruuvan tarvis rohkiaks~
~kondia niidä ylen ruuaksi halaau~ (muurahaisia)
~kunne metsoi i lennä, ga yks havu ruoganna~
~kunne ni kurgi lennä, yhet havut ruogana~
~ruogahammas~ (takahammas)
~villani emoni vittsa, ruokani emoni ruoska, vieras vittsa vittsa on~ (lasten kurittamisen vieraasta alkuperästä, vrt. valkonaamojen "koivuniemen herra")
~se oli ruogaza suo heilä, korttehie ihan kazvo~ (peurojen suosima suo)
~ruogaza rokka~
~petrallihat oli mänty kun oli syöty siinä~
~lapsie ruokitah~
~äjj on ruokitsemistu lapsiz~
~lapsii hyvin ruokkiu~
~ruokkie, tiähtel, korjukseh panna~ (pannaan talteen, vrt. tähteet)
~huoneh on töläkkä, kui on huono ruokko~ (järjestys, siivo)
~taloi on hyväz ruokoz~
~kai kezäbrujat talvie vasse ruokkoh pannah~ (säilöön, suojaan)
~otti sen kuupaidazen ruokkoh~
~kortehta koroamasta tahi ruokuo leikkoamasta~ (palatessaan joikuivat akat)
~on hallavuosi toas ruuvom pessä~ (ruoko eli järviruoko)
~niistä katsottih niistä ruokoloista halloa~
~ruuvolla on suuri heltta peässä~
~suoloil kazvoa ruoguo randeil~
~aivan kandahuo annetah ruoguo, jotta hambahad vagauduu~ (lehmille)
~ruogo on suarakas heiny~
~ruogoheineä on i itsem piduhutta~
~ruogoheiny~ (timotei)
~ruogohine randu~
~ruogohini sukssauva~
~rannoilla kasvau matalaisie ruokosie~
~sisarekset sotkottaret rannar ruokoset kälykset~
~ruogoza suo~
~ruogozu randu~
~ruogosiiga~ (siika loppukesällä)
~se kun on oikeir ruokosikko~ (ranta)
~siidä vain bolisi ruogozikossa~
~ruokotoi taloi, pahal järrel~ (ruokoton eli siivoton)
~ruokotomaks laski moizeks pertin~
~ruogovuu randu kezäl~
~kiviruopaz~ (röykkiö)
~deäruopaz~
~merez on jiä ruoppahilleh~
~harmoa ruopaskivie vallitah vedeh laskie~ (harmaita ja pyöreitä kiviä veden kuumentamiseen)
~diän ruopastutti~
~deä ruopastui rannal~
~ruobevui helmu, rivul meni~ (repeytyi)
~veitsen ruobivo, puun sydämez olija oza~ (terän tyviosa, johon varsi kiinnitetään)
~kirvehen ruoppo~
~ahvened ruoppoassetah~ (hyppivät, liikkuvat parvissa)
~ruozmett on suoz, ruskiet kui vered~ (vrt. kotoperäinen simi, ruoste=rust)
~lötöd laskiettih ruozmie äijän~ (kutua)
~ruozmehine oja~
~nyt kul lankesin rautanoaklah, tuolla pihalla, rautani ruosmenoakla~
~ruozmepohju moa~ (punertava, rautapitoinen)
~ruozmevezi ojas pagenou, hapattau niityn kaiken~
~rättsin ruozmevuo kuuhizie~
~kirvest elä ruossuta, tuo perttih~
~veitsen ruostutti, siirostis pidi~ (kosteassa)
~ruoste rauvan leikkaa, huolet itsen harmendaa~
~rautalanka se ruostuu, vain koivuvittsa se ei piloa lihoa~ (vieras rauta, oma koivu)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
