~kosat kunne lienou pandu, k e uliz ruostumah jätetty~ (kunne, vrt. minne)
~kudai enzimäzekze tulloh täh, sen on katzottavu toizien veittsii, kudaman olloh ruostunnuh~ (kudaman, vrt. mikä, oma kieli ja suomeksi puhuttu baltin kieli, sittemmin ruotsin kieli, sittemmin enklannin kieli)
~voimatoi ruostui, do on ittseh päi~ (itseen päin, toipui)
~ruota mäni keroseh~ (ke-ronen, kurkkutorveen, ke=pyöreä=pyhä)
~niitä poltettih niitä ruotie, ta siitä vietih sinne lampih jälelläh~ (ruotoja)
~sellitä ruuvat kalois, anna laps syöö~ (selvitä ruodot pois)
~kalall ollah kylgiruuvat~ (kylkiruodot eli luut, rinnastetaan ihmiseen)
~jorsiss on äijä ruodua~
~älä juutu kalarruodih~ (juutu eli tukehdu)
~kalan katso ruodii, älä syö sellittämätä~
~ruodah lökästyin, tsud en kuolluh~
~särki onki hyvä kun kuivau, siin ei ole ruotaista kun kuivau, ruotaset mänöy pehmiekse kiukoassa~
~ruotasa kala o kiiski~
~jorssikala on oikeir ruotasa~ (kiisket ja jorssit)
~säynä on ylen ruodaza kala~
~se on dorssi kaikiz ruodazin~
~lyvviköid olemmo, emmo venalazed ole, emmogo ruotsakoit~ (lyydiläisiä, vrt. "karjalaisia")
~ruotsimpaidu on oigeirindu~ (paita jossa on päänhalkio keskellä)
~suomelazie äijäl i ruotsitetah~ (haukutaan ruotsalaisiksi, vrt. karjalaisia venäläisiksi, molemmissa totuutta, kaikki mikä joutuu mannejen lähelle=manneutuu)
~ruotts on se, kumman äijän muattie panoh~ (kiroilee kovasti, vrt. suomalaisiksi itseään kutsuvat vitun-hokijat, fittan)
~lapsie skoliz ruotsiks opassetah~
~ruottsi, pistelijäne~ ("ruottsiheinä", karhiainen)
~lapsie skoliz ruotsivutetah~ (lapsia ruotsalaistetaan, vrt. anglofoidaan, valkonaamojen edistys=ei ole edistystä vaan samanlaisuuteen pakottamista, mikä älyttömyys milloinkin sattuu olemaan manneilla muodissa)
~lunda ruppai panna äijä ylen~ (tuprautti)
~lundu pani ruppai~
~rubevui roana ku kyndzittih~ (raana=haava)
~nenänaluz vai rubevuu lapsel, se i tulenlendoi~
~piä on ruvez~
~syyhymizrubi lapsih tartui~
~tuhkurubi~ (tuhkarokko)
~sanottih suuri rub on liikkehil~
~kerran rubi rikoi, tostu kerdoa ei riko~
~ruvet pyörittih erähiz taloloiz~
~vanhu rubi kävelöy lapsii myö~ (isorokko)
~rubiendalleh on, rubiov vai ei~
~älä mene rubitaloih, a gu tartuu rubi itseh~ (vrt. tauteja levittäviin "kouluihin", valkonaamojen "edistys"=tautien levittämisen maksimointia)
~ne kalitat rupitettih sillä keinoij jota se pisy seämessä se putro~
~rupita piiroat, soata pättsih~
~i silloim piiruan korkan myö rupitamma randazista ylähästä alah, a ken rupittau alahasta yläh~
~ennen niidy rättsinän kagluksii rupitettih tsopotettih hienozesti~ (rypytettiin, poimutettiin)
~koz ongittahez näyk ei, sit sanotah, ed Vedehine kaloa anna, ittsiedäz riputammo, lammin rupitammo~ (kursimme umpeen, haltijoiden uhkaaminen)
~kylmi rupitti diän jogeh~
~deä rupitui, vil oli~
~ruppa~ (ahvenen tai kiisken selkäevä / selkäevän piikki)
~iho on kaikki rupissa, do on igöä~
~ne ei lankam peätä solmittu, eikä ruppie mimmoista ni mittyöh kohti, eikä keännetty ni mimmoisesta kohasta~ (kuolinvaatteita)
~mysyd on ruppiperzied, a tämä on tseptsä~ (lakkien nimet=lainaa)
~paltod on oiginazed, a turkid on ruppiperzied~ (takaa poimutetut / laskostetut)
~ruppiselgä suha~
~jalga uppuoloo, ruzahtelieteh hangeh vähävälis~
~uppoi ruzahtih hangeh~
~pyhälly dyrähtih ruzahtih~
~rusakka~ (rusakko)
~semmoni ov vähäsen niikur rusappa se selkä~ (Vetehisellä, punertava kala)
~meil händä sanotau pällä, moine on heän, rusappa heän~
~nuori hukka on russappa~ (rusehtava, punertava)
~rusappa niädä~
~e ule juuri ruskei, ga rusapp on~ (ppa-päätteen merkityksestä)
~ruzeikko~ (ryteikkö, rämeikkö)
~nuora katkeni ruskahtih~
~sreäpnät iskeyvytäh, rusehutah~ (leivonnaiset, lainasana)
~ka kiukoah kul lyyväh se levy, se ruskehtuu, puoli i toini, se ruskehtuu~ (petäjälevyjen paahtamista)
~niijem peällä siveltih hienoseh kuoretta enneim paistamista, se siitä kaunehemmaksi isköy, rusehutah~ (möykkyset, leivonnaisia)
~poarmoa täh nygöi liidyi~
~ruskenah oli buoloa~
~lepänkoja ruskendau langan~ (punertaa)
~langoa mujul ruskendetah~ (muju=väriaine, vrt. rova)
~tsakattih, ga rozan ruskendi hänel~ (moitittiin, posket)
~sukad mujuz ruskettih~
~roza ruskeni hujjustih~ (häpeästä)
~meren ruuvon ruskevuiset, meren kaislan kaunehuiset~
~siinä piti olla kolmellaista lankoa, harmoata tahikka valkieta, ruskieta ta mustoa~
~ruskie liipukkaini~ (nokkosperhonen)
~ruskie tuhdo~ (punaherukkapensas)
~ruskie muju~
~ruskie puarma~
~niäräväd on ruskied~
~pane nygöi vie ruskei kassunuorane, k om muut kai ruskied~ (ruskean eli punaisen ystävät, kaikki vaatteet punaisia)
~ruskei hormuheiny~ (maitohorsma)
~ruskiet tukad on toizil neidizil~ (punatukkaisia neitoja)
~nouzu päivän on ruskei~
~on valgiedu vilboidu dai sinisty vilboidu dai ruskeikettustu vilboid on~ (haperoita)
~ruskeikojalline paju kazvau suoloil~ (vrt. punapaju)
~ruskeikojallizes pajuz vie lähtöy koja spuasampäivis säh~
~ruskeigriba~ (punikkitatti)
~ruskiekudzoi on vihani, puroo~
~oh ruskeikudzoi, tsurah roavoin tämän pahoin~ (kusiainen voimasanana)
~a ruskeikudzoi, ei vuidinnuh kui pidellyz~ (ei mennyt kuten piti)
~ruskeimauroi se pahkaizen andau terväh purtuu~
~ruskeimauroi vie on vihazembi ku mustu~ (Mauri-aiset)
~painammo langad ruskiehmuzavah~
~oh ruskeinaba, regi koadui~ (napa voimasanana, punainen napa)
~kuuzuamessa marjat ruskiezet, kaksim marjazin, lehtyöt kruugloizet~ (kuusain)
~hiän on valgie kala, silmä ruskiezellah~ (särki)
~kirjoi on libo mustinkirjavu da valgeinkirjavu libo ruskienkirjavu da valgeinkirjavu~
~koppala, se on ruskievvoittone~
~vähä on karjalassa ruskiepardazie muzikkoja~ (punapartaisia miehiä)
~Lozoim muzikat kai ollah ruskeipiät~ (miehet punatukkaisia)
~ruskiereboi~ (punakettu)
~ruskiereboi katoksil juoksendeli leyhki~ (kiertäen tulipalosta)
~ruskeitippuine paikku~ (pilkkuinen)
~ruskietäpliss on näkö~ (pisamilla)
~valgievaskista ustie ei meän jovez ota kala~ (metallisten uistimien myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä)
~ruskittsa da ospittsa ollah sizärekset~ (rokkoja, pidetään elävinä olentoina)
~lapsih tulou ruskittsa~ (tuhka tai tulirokko)
~ruskitsuz ollez rungu on ylitsi ruskei~
~ruskits on duoni semmoine, hiiluttau da ruskieks luadiu kaiken~
~ruskitsassa palat itse sto tulessa~
~kelie keveäni rusko, sykysyini lämpimiksi, talvirusko pakkasiksi~
~katso kuin huomenezrusko ruzottav~ (aamurusko, myöhäisiä sanoja, vrt. koi)
~syyzrusko lämbimiksi, kevädrusko viluloiksi~
~huondeksella pottsi dogadi päivän ruskan puuloin ladvassa i lähti revon luoksi~ (eläinsadut)
~saje tulou, pilvissä ruska~
~ruskomulda on vägimullan alla~
~ruskonah om mandzoidu rajakol~
~muuroid on kai ruskonah, jallal tiloa ei ole~ (muuraimia, ei astuta päälle)
~taivahan russondi~
~verkod rovval ruskondetah, sit savuh nostetah kuivah, sit savustuu, mustenou~
~rozan vilu russondi~
~huigie rozan russondi~
~taivaz ruskoi päivän laskiessah~
~kipien kera menet kylyh, se oikeir ruskuou ta mänöy kipiekse~ (tulehtuu, kylpeminen=ei paranna kaikkea)
~moizeks tuskevui, kai ruskoi~ (tulehtui)
~Korkievoara kompottau, Rukavoara rusottau~ (kauas näkyvät vaarat)
~ne kum vähäsen kuivahti, niinkur rusotti, palettih, ne vielä paremmat oli, ne kitsut~ (kiukaassa kuivatut kalat)
~huomenes on lähellä, päivä jo rusottau~
~taivahanranda russottoa~
~ei russota ni missä tänä vuona buolua~
~päivänlasku ruskottau, tossu peän vihmuu~
~tuli ruskottau nägyy loitoz~
~astuu ruskottau ruskeis paikoiz~ (ruskeaan eli punaiseen pukeutujat)
~ehtyzora ruskottau~
~ruzova, mussan ruskie~ (va-päätteen merkityksestä)
~ruzavazet hyö oldih~ (punertavat kukat)
~pordimoi on kezäl ruspakko~ (kärppä, kaikki ä ja ö-sanat lainoja, vai a ja o-muunnoksia)
~mettsykana on kezäl ruspakko vähäzel~ (riekko)
~ruta, järvem pohjasta kumpaista nossetah~ (järvimalmia, hölmää)
~rudas sulatah tsugunoa~ (rautaharkkoja)
~rudapohju moa, hienuo ruskie kivytty lähil pinnan~ (rautapohjaista maata, punaisia kiviä)
~laps kagloa rutistoa, sebeää~ (halaa)
~rutja~ (pitkä olento, ihminen)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
