~vai luu rutkahtih koiram purtuu~
~dalgu rutkahtih, pimiez astuin alemba~
~jallan rutkahutti, livessyin~
~rudovoi mändy on keykäni~ (kova, tiheäsyinen)
~enzimäi rutosti soudaa, a sid do hengi pillii pani~ (rutosti=kiirehtien)
~ei pie rutostoa~
~rutsakad on ilmad, vihmaksized libo tuutsaksized~
~regi pakkaizel rudzajau~
~käzikivi rudzajau dauhojez~ (käsikivillä jauhaminen)
~kevädjeäd vodzvettoa da rudzineh menöö heijän~
~deä rudzizou, hoikk on vie~
~hangi do rudzizou, päiväl, kannatuksen heittäy~ (hankiaisten loppu)
~itse rudzistuu vanhates~
~nissad rutskahtih~
~dalgu hivelzyi rutskahtih~
~dallan rutskai liikutti, kibei rodih~ (nyrjäytti)
~käin rutskai murdi, humalaz langeni~ (vieras viina, vieraat murtumat)
~pidää rutsku ottua~ (parantaa selkävaiva rutsauttamalla)
~rutskuu piästi hardeiz~
~kezreäy rutskuttau, loppu kuozeliz rudzizou~
~selläd vastai, yksi tostu nostau sellän vuo~ (rutsua päästettäessä)
~sellän kivistäy, peästä rudzuu~
~rudzuu piästäy selläz~ (painelemalla selkää)
~vain koivussa rutat, ennen lehtilöidä, pitäkkäzet kuin käbyzet ollah~ (rutat=urvut, norkot)
~koivuss on ruttua, käbyzet ributah~
~koivur rutta ruisvuotta, lepär rutta ozravuotta~
~lähtöö lumi rutosti~ (nopeasti)
~rutto on häi, ei tirpa, häi terväh sanoo tsärähytteä~ (sanoo kiivaasti)
~ruttoh nyt sykysy tulou~
~päivä ruttoh illakse pyörähtäy~
~hänel pojjat hyvä ruuhi laittih da i muah pandih ylen hyvin~
~kuoloo ken, sid ruuhi laitah~
~tikku puudu plikuttau, ruumendau puudu~ (murentaa)
~kui kibie ruumizeh mi roiteh, ga siid metsänhaldiel kyzytäh tervehyttä~
~sillä kun or ruumiski ni sillä on ihan imehniser ruumis kun nyletäh~ (karhulla)
~ruuni niädä~ (ruskea, vrt. bruuni, monien r-alkuisten sanojen alkuperästä)
~niijem pinta or ruunini, kilttäjä ta siin ov vielä valkeita täplie~ (rauduskoivun oksissa)
~ruuzuheinä~ (poimulehti, ruusu=rose)
~orzi ruutskoa, lasta liikutetah~
~orzi ruutskau kätkyön liikuttahez~
~regi ruutskav ajajes pakkazel~
~on sil tytöl ruuttua, tulgua huoletta sulhastamah~ (vaatetta, vrt. sukunimi Ruuttu)
~naizil on ruuttah hengi pallaz~ (pitävät vaatteista)
~hänel on hyvät ruutat pääle~
~ruutad azuin itselleh~
~kumbane miän perittsi mänöu ruuttsa, silmälähestä lähtöu~ (ruutsa=puro)
~ruutsassa vezi biriu alah virdua~
~ruuttsane vuodaa~ (vuotaa, vrt. vuotos, vuoksi)
~Vehkasuo on alova, ruuttsaranda~
~ylen on ruuakas kala särgi~
~lahnat hod on suured, ga ruvvakkahad on~
~kiiskoi, on häi ruvvakas~
~hauvin kum puhkoat, peset, siitä ruotoat~
~ruuvikko, pitköä heinöä vejessä~
~niin sakie ruuvikko jottei taho peässä voatoh kiini~ (nuotalta palattaessa)
~därvessä ollah ruuvikot, korttehikod i kazlikot~
~oigein ägiet kun on, se kun or ruuvikossa paremmin kala~ (helteillä)
~ruuikod rannat~
~ruuvokas suo~
~ruvakas kuuzi~ (ruka=pihka)
~putsim pohjad rugatah vuvvandan täh~ (tiivistetään rukalla)
~hyyhmöä on kuin äijälti~
~tsirkkah kur ruvettih~ (kisaamaan kyykkää, sirkka)
~syömäh ruvetessa ne oli keäp pestävä kaikittsi~
~siitä se lapsi rupei joka yötä itkömäh oikein kovasti~
~ildarusko rupei puhumah~
~rubiemma tsoajuo duomah~ (teetä)
~istuossa rubei vattsoa kivistämäh~
~ilda rubioo tulemah~
~mie rubien roadamah huomena~ (työhön valmistautuminen)
~ei pie ruveta hupsun ker kiistämäh~
~hyö illal gu tuldih, ildastu syömäh ruvettih~
~i ruvetah hyö elämäh hyvin siid~
~a sid jo rubiau vähäzel valgenemah~ (joulun jälkeen)
~en rubie tyrmäh menemäh, paremb eäre pagien~ (omituiset, orjatyöllä pyöritetyt "tyrmät", osa valkonaamojen "palveluyhteiskuntaa")
~tuli ilda, ruvettih muata~
~magoamah rubiemma~
~sie lähtiettyy hyö mendih neidizen vanhiman vellel luo da sinne ruvettih i elämäh~ (naimatavoista, käytännön sanelemaa, missä parasta elää)
~rubie veli kandoloil~ (reen kannaksille)
~häi on kuolluh, sellälleh ruvennuh da kivem pannuh piän alle pieluksekse~ (metsään kuoleminen, vrt. omituiset, orjatyöllä pyöritetyt "vanhainkodit")
~rubie selgäh, moamo kandau~
~emmäköhäm myö rupie yhteh nuottah~
~pantih hämehikiv verkkuo~ (taikaan, häme=hämähäkin heimo, ennen svedujen saapumista)
~peä rubenou, pidäy kylvetteä lastu~
~yhteh ryhjäh linnut kerrytäh saloil, a kylien kohal parvelleh lennetäh~ (ryhjä=joukko)
~ryhjö on tukumballeh, miku doukko~
~taloid ollah yhtez ryhjäs~
~on aiga kyläryhjä~
~ryhjölleh on Lumbil, taloit kai reävylleh, palaine välii~ (tiheään rakentamisen outoudesta, Lumpilan kylä)
~ryhjästyi kylä~ (kasvoi)
~ryhjökäs taloi~ (monirakennuksinen)
~ryhjövyi suureni kylä~
~marjoa poimoo ryhkistelieteh~ (kyyristelee)
~se on hyvä kyläryhmy~ (ryhmä-sanan alkuperästä)
~selgy ryhnistyv vanhal~
~rygevyin vilun vein duoduu~
~kuin kylmät niin rygimäh rubiet~ (kylmät eli vilustut)
~poltandoa ei heitä hos kui äijäl rygii~
~ryvi sammalih~ (älä kerro kellekään)
~kai sammalih ryvitäh~ (pidetään salassa)
~porot ryvitäh ta juoksetah voatimiem peräh~ (rykimäaika)
~hirvahat ne rykiy~
~vilu vezi rygiendi minun, higehez doin~
~rygimini eänen rämissytti~
~jallat kastui da i rygimine puutui~
~rygimine hengen kuakistau~ (vrt. kakistella)
~kävelit vilus, ga rygimizen sait~
~kandoa rykität, rubioo huahituttamah~ (huohottamaan, hengästyt)
~lumi oksad ryksisti~ (painoi alas)
~oksad ryksistyö, ku urbat kazvoa koivuloih~
~oksad ryksistyy lumen valdoa~
~räbinän oksad ryksistyttih muarjoin kele~ (pihlajan)
~tuuloo rylleäy~
~ukkone, taivahan izändy on rymizii~
~pyhällä rymizöö~
~ukko rymizöybi~
~pyhällä vähäzel rympetteä~
~lapsed rymytäh, tölmetäh pertiz~ (rymyävät, telmivät)
~pyhällä rymähtelieteh~ (pyhä ilma)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
