~jo mie olin siun ryngynnä, enämb en rubie siun ryngyks~ (ryngyksi eli rengiksi eli orjaksi)
~minä en ole sinun ryngy, minä sinuh en hädävy~ (orjuuttajien vastustaminen, palkkatyö=suoraa orjuuden jatkumoa)
~toizel oled ryngy, käskiettävänny~ (toiselle työn tekemisen vieraudesta, miksi mannetapojen annetaan jyrätä omat hyvät itsenäisyyttä ylistävät tavat, miksi koko "suomalainen yhteiskunta" on rakennettu mannetapojen varaan)
~kuz ryngynny pietäh, siid ei ole hyvin~ (silloin asiat eivät ole hyvin, tämän päivän "suomi"=täynnä renkejä, valkonaamojen "edistys"=oikean suomalaisuuden vastakohtaa)
~hätken istuhuu hyvä on rynnistelläkseh~ (suoristaa selkää)
~rynnäkkäh paistah~ (rynnätysten, kasvokkain)
~sini toivuo kuni henki ryntähissä~
~mindäh rynnästä kivistänöy~
~hengi ryndähissä on~
~rynnäkkäzil ollah~ (tappelun partaalla, uhkaaminen=omaa)
~aino kuuluu pieni kibu sielä ryndähässä~ (sappivaivoista puhuttaessa)
~suolasta lohkuo kun syöt siidä ryndähie kyvettää~ (pakottaa, närästää)
~ryndähie da hardeida kivisteä~
~hänellä ryndähät kivissetäh, ei voi syuvä ni juuva jaloh~ (jaloh=kunnolla, Jalo=kunnollinen)
~ryndähie myöt uppoin vedeh~
~se e ule terveh rynnäs, ku nenga röhäjäy~
~on ryndähis karvoa erähil muskoil~ (muska-miehet, vrt. Miska)
~juostez ryndähät salbai~
~lasta ryndähil pideä~
~ryndähäl on lapsi moamalleh~
~laps on ryndähäz, imöy~
~emä ryndähän avai da rubei nännii imettämäh~
~rynnäz ryndähäh oldih, ga torevutt ei~ (ei tapeltu, uhkaaminen ja vetäytyminen)
~rynnäz on kaikkei paraz~ (pala linnusta, kuuluu pyytäjälle)
~ennen oli suuri liha se valgei, nygöi onhäi ryndähäz vai on vähäine, ennen oli kai valgiennu lihannu, kogo pyy~ (pyyhyn liittyviä uskomuksia, nimen taustalla joku suurempi sukupuuttoon pyydetty lintu, pienten eläinten pyytäminen=myöhäistä, seurausta varsinaisten pyyntieläinten sukupuutosta, jos joet olisivat täynnä lohia ei kukaan onkisi ahvenia)
~rynnäzlasta~ (rintalasta / solisluu)
~vägövällä miehellä on suuret rynnäslihat~
~rynnäsluuda elä pahoim paina~ (rintalastaa)
~rynnäzluuda kivisteä, kai kibristyö ylähpäi~ (solisluuta)
~rynnäspieles lasta magavuttoa~
~laps rynnäspielez moamalleh magoau~
~kai rynnässytti, ku vastamägeh vein~ (hengästytti)
~minä hänen rynnästytin, käzin ku tuli~ (itsen puolustaminen, käydä käsiksi)
~kai rynnästyin syvvez, pala tartui keroih~ (olin tukehtua)
~rynnäzvittsu on kalustannokkiel luo sebävitsaz da sebävittsah, kalustannokad on tavattu rynnäzvitsan sydämeh~ (reen vitsoja, vrt. sarjavitsa)
~buolan rybehyöt~
~tuomen rybehyöt~
~rybemäh ymbär piettih rihmastu~ (metsälinnun rypemän ympärillä)
~missä or rypen, ni siinä on elospaikka~ (metson)
~lapsed joga päiviä rannaz rybietäh~
~se peäsöy lumellaki, ei niinku heponi rypöy~ (omat porot, vieraat heposet, heposet kuuluvat lumettomille aasian aroille heinää syömään, kuten heposmiehetkin)
~mie kun mänin suolla, ryvin kaglua myöten~
~häi otsan rypisti tukkuh~
~rybähikäs pihlaja~
~buolamarjat ollah rybähäkkähät~
~rybähikäs pihlu~
~rybähäizet köksöttäy painuksiz, om marjoa~
~pihlammardad jo rybähöityi~
~syvvez rybäittäy ryndähäd lapsi~ (sotkee)
~buolat kazvetah ryppähiin~
~ryzeikkö mettsä~
~ryzeikkyö myö tulimmo~
~roani sormen otti ryssyzniveles sai~ (roani=haava, tulehdus)
~tuska tulou ku rystyöt kubissah~
~ketä miehie on tukkilautalla, aivan on ryssie, ei kun kolme nellä karjalaista~ ("metsänhoidon" eli metsien rahasta tuhoamisen vieraasta alkuperästä, kaikki mistä pitää maksaa=valkonaamoilta=ei kuulu suomeen=kiellettäköön välittömästi, ennen kuin kaikki jäljellä oleva happi on korvattu "päästöillä")
~ryssänhyleh~ (kirjohylje)
~rystyluut käis ollah~
~astuu hillah vahn ukkoine~ (iän mukaan liikkuminen)
~jos moahta niistä rysistä soatih nin niitä kuivattih~
~rysiä jystämässä ollah~
~rysäv vantehie sivottih sillä sarkatuohella~
~ta siitä kaksi ryseä lasemma vähäsem matam peäh~
~kuin roudiezie rubei puuttumah, niin ei enämbi haugiaiga, do ryzäd nostoa pidäy pois~
~verkko, vandehet, ottsaverkko, siivet, suunielu, peränielu, peränuorane, perävaba, siibivavat~ (rysän osia)
~ryzillä tavotetah kalua~
~syziäygö siun ryziä, vai hanguaugo siun elämänlangua~ (sanonta)
~pyhällä ryzähtelieteh~
~pyhälly ryzähteleh~ (pyhä ilma)
~otett on syväin akal, vai ukko ryzähtännehez, ga terväh paginat sambuu~ (murahtaa akan hiljaiseksi, murisijat pois suomesta, kuuluvat lumettomille keski-aasian aroille, heinää syömään)
~vihmuu ryzähyttäy~
~siitä kun se pato salvettih, siitä jyssettih se, sikse suurekse jotta se rysä voitih panna siih patoh~
~oli meilä i liinoa mistä kesrätä hyryyttimä nuottarihmat, rysärihmat, nuorarihmat ta kaikki~
~pyhällä ryzäjeä~
~pyhälly ryzäjäy taivahaz~
~pierduu ryzäjäy lapsi, syötteä ei pidäz liddaks lastu~
~rydeizikk om moine, et piäze kirvehettäh ni läbi~
~suo rydizöy ajahes talvel~
~leppiesti pagizoo, ei rytkä eigo killu~ (oikea puhe)
~tuulou riuhtaillen, rytkytellen~
~elä rytkytä, soua suottozeh~
~vereädy rytkyttäy, ken sie tullou~
~rytkähyy pagizou sybiesti~ (äkäisesti)
~en smiettinyh, min rytkäi andoa äijän~ (lainasanojen määrästä, vanhempi kerros kuulostaa omalta koska ollut omassa suussa pitempään)
~ed malta paista, min sanod, sen rytkeäd~ (tiuskaiset)
~koin rytsistytti, ei kohendannuh~
~hangi do rydzizöy, rubiov upottamah~
~kandah on rodinuh rytty, veäräh männyh ombelus~ (ryppy, kurttu)
~rytylleh ombeli, kuvvitti ommeltez~
~jo on hylgyh regirydy lykätty~
~rybehessä räbinä kazvau~ (pihlaja)
~otam mie yhen rybehen räbiniä~
~tsuuruz lapsed ryveksitäh~ (hiekassa)
~ryvindeä läziy, kai ailastau rygihez~
~ryvindiä kai rynnäzala on kibei~
~kukoimpiidzoida keitetäh tsoajuks da siit sidä juuvah ryvitekseh~
~piidiesty pidäs tuvva ryvitekseh~
~em voi uinota ku ryittäy~
~itsie ryvittäy~
~ryvitykseh toittsi nagriznäytteä hiilutat syöd, vetty lämmeä opid juvva~ (ryvitykseen kuumaa ruokaa ja juotavaa)
~ka mie ryvähiin, kerom puhassiin~
~kibei on vattsu, ni ryvähteäkseh anna~
~ellennim mie hänen ryvähyksen~ (ymmärsin yskän, voi olla myös myönteinen sanaton ilmaus)
~puoloja suuri ryväs~
~marjat rypähissä ollah~
~mejjän räbinäz oli ryvästy~ (kotipihlajassa)
~mustoin varvas om marjua kogo ryväs~
~rybähälles seizotah rahvaz~ (kuin marjat)
~mardad ryvästytäh tobjetah~ (kasvavat tertuiksi)
~kons ku hyytäy dokie veneh ryyhtyy diäh~ (ryyhtyy=tarttuu)
~ryyni~ (ryynimäiseksi survottu pettu, vrt. ryynipuuro)
~ryybei mettsy~ (tiheä)
~ryybieh om puudu~
~ryyppimizeh duvvah tsoajuu~ (ryypitään teetä, kuumaa)
~magain ryyppyzen~ (hetkisen)
~ryyppyine puutui moata, nivelii ojjendin~
~ryyppävyksen otin, en äjjeä duonnuh~
~surmas sah ryyppäi~ (ryyppäämällä kuolemista ei pidetä luonnollisena, surma)
~rokkoa ryystäy~
~liendy ryystäy~
~kehtoaa vettä ryysteä netse~ (veden pyhyydestä)
~do mejjän tyttöne ryydää~ (ryömii)
~laps ryydäy lattiel~
~ryvväldäv vähäizen do meän lapsud~
~ryvväskändöy lapsud~
~helmat moadu ryöhetäh, nost ylembä~
~ryöhei miez om metsoi kiiman aigah~ (pörröinen, pörhistelevä, mieheksi kutsuminen=toteemin piirteitä)
~ennen ryöhied oldih turkit, a nygöi on näbiet turkid~ (ryöhied=väljät)
~koivu ryöhistyi kulleh keviäl~ (rehevöityi, tuuheni)
~tuli ryöhkäy, mettsäh ku peäzi~ (roihuaa, räiskyy)
~vetty tuli aiga ryöhky~ (ryöppy)
~lunda ryöhkynäh kandeloo ylen äijäl~
~lunda ryöhkytteä kandeloo~
~tuulel venehty ryöhkyttäy~
~lähti ryöhkähtih, ei sannuh lähtiez ni midä~
~vetty ryöhkähtih veneheh~
~vai vetty ryöhkähytti netse vihmu~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
