~vai vettä ryöhkäi~ (satoi kaatamalla)
~vihmoa ryöhkäi olevahkoh, kastettu puutui~
~yöpajjoiz ryöhähteleh~ (pyrähtelee)
~ryöhähtih lendoh tedri~
~helmat tuuli ryöhähytti korvil~
~ryöhähytti tulupam piäle~ (turkin)
~lähtiez ryöhäkäm pidi~ (lähti kiireellä, paheksuen)
~tulla pidi tänne ryöhäkälleh, viesti kui tuli~ (viesti, vrt. vien eli veden kautta tullut)
~ryöhäkkö metsy~ (tuuhea, rehevä)
~tuutsan ryöhäkkä~
~sovad on ryöhälleh, pitkin lauttsoi~ (levällään)
~sovad on ryöhälleh, ken kunne lykityd~
~aziet ollah ryöhälläh, huonolla puolella~ (vrt. tolalla)
~roavod on ryöhälleh~
~kärbäine siibyizii ryöhöttelöy, dalgaizii hierou~
~suvenlammas siibii ryöhöttelöö, ilmal heitäh~ (taivaanlammas pörhistelee)
~pajupehkot ryöhöttää~ (rehottaa)
~istuu ryöhötteä leviekkäli~ (oikea istuminen)
~vaskimatti stolal ryöhötteä~ (kahvipannu, vrt. taskumatti)
~koivu kazvamah ryöhöi~ (rehevöityi)
~on katso tuhdo ryöhönnyh~ (tuhjo eli pensas)
~ryöjäkör rintah laskima~ (puisen kohdan viereen verkot)
~tuulella ryöjäytyy verkko~ (roskaantuu)
~kastuin ryögäkse nuotal~
~mätäzryögäli, ryöhönnyh tobju mätäz~
~jo poiga ryömii lattiel~
~mado ryömiu~
~lumes kualau ryömiy~ (kaalaa, vrt. kahlaa)
~tuuloo ryömii, kai topad vedelöö~ (ryöpyttää, tuulee kovaa)
~pelvastu nyhtiy ryömildäy~
~ryömästelehez roadoa, duumaittsoo, kai päiväz roan tänäpäi~ (raataa kiirehtien)
~minum piäle ryömästih koiru~ (syöksähti)
~vihmu tämä vetty ryömäi~ (ryöpyttää)
~tuuldu ryömeäy tänäpäi~
~tuuli ryömäi, bokalleh olimmo menemäz~ (kyljelleen, kova tuuli)
~ryöneikkö, k om puudu kuadunnu, pehmeipohjazet notkot~
~ryönöä koratah~ (kaisloja, kortteita, korjataan)
~itsekin Veen emäntä, veäksi vesikivellä, sylin ryönäh on ajaksi~
~korbilois da notkolois on ojan ryönöi~
~metsoi on kiimas ryöbei~ (pörheä, pörröttää itseään)
~kävelöö ryöppie laps jo~ (konttaa)
~Jumala loati aikaset ryöpyt~ (suojat)
~ryöpyt tuloo~ (lumituiskut)
~ryöppäsiä~ (tuiskuinen sää)
~sorzad viez ryöpsetäh ujjellah ielleh järilleh~
~särbäy ryöpsäy rokkoa duvvaz~
~jo lapsi vähäzen ryöpsie kävelöö, käzil da polvilleh~
~kuikal jallad ryöpsie~ (laahaavat, viistävät, aito vesilintu=ei osaa kävellä maalla)
~helmad moada ryöpsie~
~kylböö ryöpsytteä~
~hiilavoa särbeä ryöpsytteä~ (ryystää kuumaa rokkaa)
~mettso laulau näriessä i siibilöillä ryöpsyttäu~
~ryöpsähti itkömäh miun olkapäillä, siitä apie löyty meilä molommilla~
~koadui ryöpsähtih viedru~ (sanko)
~ei pidäs kaikel tyhjäl selgäh ryöpsähtiäkseh~ (lähteä mukaan tyhjiin asioihin, valkonaamojen tyhjäksi jättävä "kertakäyttökulttuuri")
~vihmoa ryöpsähytti~
~vetty ryöpsähyttäv aldo kivii vaste~
~vetty ryöpsähytti jiäle piäle~
~viruu ryöpsöttäy humalaz, ei tijjä ni ittsiedäh~ (ei tiedä itseään, varjosielu itsen hylkäämät humalaiset, alttiita kaikelle pahalle)
~vetty tuulel ryöpyttäy randoa vaste, kaiken sajendav vien~
~et tolkuitse ni midä, hyvä ryöpäkk oled~ (ryöpäkkö eli hölmö, haukkumanimetkin pehmeitä, oma kieli=pehmeää kieltä)
~sehän tulla tupsahti sieltä ryöristä, kallivon kolosta~ (karhu)
~rokkoa särbäy ryöstäy~ (ryystää)
~tervani se kuuriu tai se ryöstäy palau~ (palaa rätisten)
~robivuo ryöstäy palau~
~vain ne ryössetäh, kuin ne paletah~
~lumeh ryözähytti sordi~ (sorti eli kaatoi, vrt. sortua, Sortavala)
~ei ole jouduo pidämäh purguo eigä pakaista~ (pyryn pitäminen, pakkasen pitäminen)
~roadau ryözeäy, ei katso vihmoa ni poudoa~
~hyvä oled ryödiäine, hierottos ku pöpöimpoigaine~ (karhunpoikanen)
~katso ryödiäine miituz, helmad lumes tulet pertih~
~niistä nenä, älä ryötskä~
~keroi ryötskäy moatez~
~vezi ryötskäv venehen nenäz~
~uks kynnykseh koskoo ryötskeä~
~älä ryötskytä neneä~
~veneh ryötskähtelih myödytuuleh~
~helma ryötskähti rebii, oksah tartui~
~kulkun ryötskähytti~ (karautti, selvitti, r-alkuisissa sanoissa äijä ääniä kuvailevia sanoja)
~pahalda kuuluu, niitskuttau, siidä do ryötskeäy~
~ukkoni ryötäkköni, kivikesseli selässä, saan korvuo vettä juou~ (mikä se on.. kiuas)
~hyvä oled ryöveli, helmoi nost ed, lijas käveled~
~heitä rähizendy, midä tyhdää rähizet~
~häi on karu muzikku, ainos rähizöö~ (rähisijät pois suomesta, valtio joka myy kansalle "rähinälientä"=valtio joka haluaa että kansa rähisee=valtio joka sanoo yhtä ja tekee toista=valehtelijoiden ja teeskentelijöiden yhteenliittymä)
~rähkäy kandau piälitsi väiz~ (ähkii, kantaa yli voimien)
~pidäy rähkisteäkseh, äski lapsi roih~ (ponnistaa)
~rähkähyy roatez, sigäli däzend ei ole~ (jäsentä, vrt. väkeä)
~igä rähmistytti hänen~
~silmäd on rähmäz magoannan jällel~
~rähmiä ajau silmäh~
~hänen ker älä vastukavai pagize, terväh rähyn nostaa~ (vrt. vastakarvaan)
~kuukso rähähtäy~
~häi katso rähähytteä silmis, silmien toaks ei rubie~ (sanoo suoraan, silmissä, silmien edessä)
~rähähytti sanoi, ni huigied ei varannuh~ (huikieta eli häpeää)
~midä sinuu nagrattau rähäittäy, midä kummoad on~
~pagizou rähäköitseh, hoz on eäni sorruksiz~
~sinä ni konzu sobii et pane vaarah, ainos räjjytät konzu kunne~ (heittelet)
~kunne spitskad räigäid, ainos pidäy sinun jälgii etsie~ (tulitikkujen vieraasta alkuperästä, vrt. svedujen "stidit")
~tuuli arrot kuadoi räigäi~
~sanoi räigäi, ei tirppanuh~
~ei pie räikkeä~ (metelöidä)
~elä räikä, ole hillah~ (vrt. Räikkönen)
~heitä räikyndy~
~päiveä paistoa räikötteä~ (helottaa)
~kuudamaine räiköttäy tänä yön~ (loistaa)
~lindu rihmaz räimeä~ (pyristelee, loukku=tappaa, rihma=vangitsee)
~räimäkkö seä~ (lauha, leuto)
~räimäkkö päivy~ (raukaiseva)
~roadau hillaizeh vennosti~ (luonnenimet Hilja ja Vento)
~veen räskeh~
~hyvän räiskehem pidäy rannal~
~allon räskeh~
~vezi räiskeä järvel~
~vezi räskeä kylyn seineä vas~
~vezi räskäy kivilöi vast~
~tulda räizäu~
~vetty räskyttäv veneheh, kai kastuttav itsen~
~tulda isköö räskytteä pyhällä~
~tulda räiskyttäu, konza Ukko jyräjäu~
~tuli räiskyu~
~vezi räiskähtelöy kivilöi vaste, iänen pidäy~
~tuleniskun kel ku rubiou jyrizemäh, räskähtelöy~ (kel=keralla)
~voit se räizähtöä ukkonigi~ (vrt. Räisänen, ukkosen tai tulen sukuja)
~tuli räizähti~
~tuli räizähti silmistä~ (kun suuttui)
~sortujes räskähtäy da murenou, andau kajahuksen~
~pättsi tuleh räskähtih~
~pyhälly räskähtih~ (pyhä ilma)
~päiveä paistamah räskähtih~ (kirkastui)
~sit ku päivy se rätskähtih, valgoi se kohtu~
~päiväin avavui räskähtih~
~ihastui, onhai ku päiväne räskähtih~ (ihastuminen=kuin päivän valkeneminen, omat vertaukset=luonnosta)
~uksi räskähtih sellälleh itsepäiviidäh, kai pöllästyin~ (vrt. itse aikojaan, aika=myöhäinen lainasana, päivä=oma aika)
~pyhällän jyry räskähyttelöy~
~poam murendi räskähytti, sormis pakui~ (omat savipadat)
~eigo jalgoi räskähytä, eigo kandoi karskahuta~ (lasta hypitettäessä)
~tuldu räskähytt iski, kai silmäd umbeh menih~
~juvvan liemen kele räskähytti~ (räiskäytti, laski alas)
~tulda räiskäi Jumala~
~tuldu räskäi pyhälly~
~uksen salbai räskäi pahastavaz~
~pättsi hyvim palau räsköttäy~
~päivänlasku hyvin räsköttäy, roih vie pakkastu da viluu~
~päivästy räsköttäy pastau~
~marjankukkazed räivähettih tän yön~ (nuukahtivat, hallayöt)
~pyhälly räjähtih tulen iskehyy, kai moa valgoi~
~pyhällä andoi räjähyksen, kai moa halgeni~
~tulda iski räjähytti~ (salamoi, omat räjäytykset)
~kivie tinamäntil räjähytetäh~ (vieraat räjäytykset, kaikki elämän vastainen ja luontoa vastaan eläminen valkonaamoilta omaksuttua, "teknologia")
~igenih andoi akku suuttuhuu~
~räkehk on kyly vie, ei sua mennä~
~räkenottaii om meil~ (noitia jotka osaavat parantaa tulehduksen)
~pätsin räkendi, liddan halguo pani~ (liikaa)
~räkenviga on jallaz, pidäv valgiesammaldu tuvva da krieppie~ (tulehdukseen)
~hyvin räkestytti tänäpäi~
~pilveh kadou päiväne ei rubie räkettämäh~
~hienozesti nagrau räkettäy, toine tävvel suul lohajau~
~vihman iellä räkittäy~
~päivä räkitteä, peänahka katkieloo~
~päiväne räkittäu ägiesti~
~päivy pastau räkittäy~ (paistaa kuumasti)
~räkittiä pyörözet~ (ruskistaa pyöreä piirakat)
~päivä rozan räkitti~ (kasvot)
~räkitin leiväd, hätkehköm pätsis piin~
~pätsi leiväd räkittäv äjjäl, ei sua maltoa pastoa~
~pohjukuoren kai on hiilele räkitännyh~
~vilu räkitti~ (kylmän ja kuuman yhteydestä)
~pätsiz räkitti rozam pastahes kai ruskiekse~
~sanou räkittäy, ei duumaitse ni midä~ (räpättää)
~leivä räkityi parahuolleh~
~pyöröne räkittyy~
~leiväd räkityi, ga sentäh voibi syvvä~
~räkityndeä leivät kai mustettih, peälitsi palettih~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
