~pattsahan tyvilöi poltettih, savustettih, räkitytettih tulez vähäzel, ku muzavoitui~ (pystypuiden tyvien hiillyttäminen, ikivanhaa rakennusperinnettä)
~räkkehine päivy~ (räkki=kuuma, helle)
~räkkehine pertti~
~räkkevytty pidäv uks avata~
~ildutsurah räkkevykses peäzed, ei enämbi hiestytä~
~räkkevytt ei sua olla laudazil~ (saunassa)
~moizeks räkkevytti, tsud en alasti daksanuhez~ (tsud=melkein, vähältä piti)
~keskikezäl räkkilöin aigah~
~tänne ku jo syyskuuloih eistäy, ei ole eniä pitkäd räked~ (syyskuut, monikko)
~räkin aig on, kärvästyzaigu~
~räkes kai hiestyttäy roadahez~
~räkkie tuld isköy~ (salamoi)
~sit ku vähäzen se pättsiine lämbiäu, räkki rodiau~
~räkki on, higi tippuu~
~ota tuli tuskas, lämpimäne räkkes~ (tulehduksesta puhuttaessa)
~valgei sammal rägen ottau~
~jalguhaudiem piin, räkkie otin~
~pertin räkeks soatoi, ei soa kogo korvie nostoa~
~räkel päiväl haugi sih uinuobi~
~räkel päiväl on dygei roadoa~
~kyly oli räkki~
~räkki ilmu~
~tuli palau räkesti~
~räkesti pastau päiveä~
~räkkizel on hyvä kezojjakseh~ (hellepäivä=uimapäivä)
~tämä on räkkipada luja, ei tulda varoa~ (mustaksi tummunut savipata)
~räkkipäiväd ollah nygöi dällel, syystsura tulou~ (hellepäivät ohitse)
~kos kiinittäy sokam puhaldau, räkkivetty suus pietäh~
~pitäy peseytyö, räkät syötih~ (räkät=sääsket)
~pannah räkistä savut, jottei ynnäh häkäytettäis~ (savut sääskiä karkottamaan)
~räkkä lauloo tintittää~
~siened räksistyy hallan käydyy~
~lehted räksistytäh syystsurah puuloiz~
~räksylleh on korvad lindukoiral~ (lerpallaan)
~perzielleh räksähtih, vaste vie dalloitteleh~ (lapsi opettelee kävelemään)
~pienii pedäjii sanotah, rägäpedäjät ollah~ (pieniä ja oksikkaita, tarvepuuksi kelpaamattomia)
~mettsokana räkättää~ (riekko)
~mettsykana räkättäy~
~midäbö lasta rägävytät, ed azeta~
~ni siitä kun heän kompastu siinä lahem perässä, rämiellä~
~rämeiköt huonomettsäzet muat, suot mis metts om madal~
~nennii rämeikkölöi doudau olla, ni halgoo ed niis saa~
~rygimini eänen rämissytti~
~padua rämizytetäh, luja k on, helizöy, murennu rämizöy~
~lapsi rämsäv astuu, pien on vie~ (toikkaroi, tepastelee)
~kui lindu rihmaz rämsäv väittäh~ (räpistelee voimattomana ansalangassa, kumpi kiduttaa enemmän, oma vai..)
~siibilöi räbizytteä ambuhuo~ (vieras pyyntitapa, vieras aiheuttaa ainakin enemmän sukupuuttoa)
~lapsi rämsäy langeilou~
~boba rämsistyy, pertih ku tuot kuivah~ (kukat nuokahtavat)
~sobii tuuli rämsyttäy kuivaz~
~astuu palazen da i langieu rämsähtäh~ (kävelemään opetteleva lapsi)
~vihmui rämsähytti~
~rämsäköitti räkel, vaivistutti kai~ (veltostutti, näännytti)
~itse on väzyhyö rämsälleh~
~tuohini on tuli rämäkkä, savu musta tervaksini, saussuttau vävöini silmät~ (häälauluja)
~ei piä rängyä, eiga lapsi pöllästy~ (huutaa, ärjyä)
~sidä on synnyndätilal rängähetty silleh elämäh~ (huutaen syntyvät lapset)
~lunda rändeää~
~ilmat suveuduu, rändeää, vein ker slötteää~
~kengäd rändäi kulukse, voidamattah kai~
~lapsed rännäi roatutti liijan nuorenna~ (lasten töihin pakottamisesta, vie terveyden)
~rändevyi seä nygöi, vihman loadi~
~siä rändzevyi~
~rändzäl tulimmo~
~rändzy sygyzy~
~rändzäkäz ilmu~
~rändzäl kastuttau, tuled illal, tiput ku ryögäleh~
~siä ränziäu, konza on vihma i märgä lumi~
~lundu rändzeämäh rubei~
~tuutsuau rändziäy tänäpäi~
~ilmu rändyi~
~rändöä tulou, kun vihmuu lumen kera vettä~
~niin rändyä tuli taivahasta, jottei ni silmie suanut avata~
~ei rännäl koira hauku~
~kyllä oli rändä, kastutti kai~
~räbin on rännäkse~ (räbin=pihlajanmarjat)
~rändeä panou~
~ku pitemmäkkäli vihmuu se rändä on, a lyhembi se tuuttsa~
~syyzruskad ränniksi, kevädruskat keliksi~
~nygöi on rännät, ränniälöy, ottau da andau~ (sataa luntaa, sulattaa lumen)
~rännät päiväd~
~rändäzä syys~
~rändykuun dällez om miikkulankuu, sid rastavankuu~
~rändälinduzet karjalleh kävelläh rözähetäh tuuttsie vas~ (tilhet)
~netsiä ku kuulunou rändypezäs päi~ (käen kukunta luoteesta, tietää pahaa)
~rändäseä, lunda da vettä kessekkäh~
~rändytsiutsoid riihem pihoil jyvii keräilläh, keldaizet siived da vatsanalustu~ (keltasirkut)
~ken toaz vihmaz räntännöy~ (vihmassa kulkemisesta)
~räbinävuozi, rännävuozi, vihmat lietäh~ (paljon pihlajanmarjoja=räntäsyksy)
~mostu siitsua toi, g ei kestä ni midä~ (siitsua=kangasta, vrt. s-alkuiset nokkosen nimet)
~siits on räbelö tämä~
~kulunnuh on räbelö, odva hengis pyzyy~ (kulunut liina, elävä olento)
~laps doga kohtah räbelöittäy, kaikkie opittelou~
~huavan lehtet räpettäy, sie metsäs~
~koivuz lehväine räpettäy~
~kai pihal kaimoamah kävyi, räpett ymbäri meiz~
~purjeh räbiy, tiukkua purjehtu, piä myödäzembäh, ku myödäzembäh piät, sit ei rävi~ (räpätä)
~sorzal on leviät räblät~
~otam mie yhen rybehen räbiniä~
~kun on äijä räbiniä, sygyzy lieu redukas i kazvau äijä gribua~
~räbinästä regie loajitah, jallaksie painetah~ (pihlajasta, vrt. koivusta, kovapuita)
~akat syyväh räbineä, stob ei nukkeuduo~
~räbinäm marjad on kylmähyy magiet~
~gräbineä syvväh talvel kylmähyy~
~pilhajas on gräbinäd~
~räbin zavaritah da juvvah vatsam puhtastandah~
~räbinähized dugad merezäs pietäh~ (pihlajaiset vanteet)
~räbinkazuu pietäs seinäl ulgopuolez, anna paikkaine puroo~ (marjaterttuja, omat pakastimet)
~räbimmuarj on ummoitekseh hyvä~
~arron agjah pannah räbinryväs varvan halgiemah~
~vetty räbizyttäy kandahez~ (paheksuen)
~räbläkäd on lehtet hallam pidähyy~
~räbläkät sienet, hallam pereä~
~räbläkkö moa~ (liukas)
~salatid räpsetäh eletäh veim peäl~ (salakatko)
~kalazed viez räpsetäh~
~aldo räpsäv venehty vast~
~loajitah kaikemmoiset rostokat, kalitat, räpsyt, kakkarat, sulttsinat ta muut hyvät~ (leivonnaisten nimiä, lainoja)
~siitä loajittih seäntä osrajauhosta ta maijosta ta yksi laita vain keännettih jotta paremmil lapie mäniis alla~ (räpsy=ohratäytteinen piirakka jonka reuna käännetty yhdeltä laidalta)
~linnumpoijad vettä myö räpsytetäh juossah~
~kylböy räpsyttäv vastal~
~varoi lendäy räpsyttäy, a kotku harvaizeh röyskähyttäy~
~nahkusiived illoil räpsähteleh~ (lepakot)
~reäpöid räpsähtellähez ildutsiiruz veim pinnaz~ (muikut)
~vihmui räpsähytti vähäizel, enämbi pideli~
~vihmoa räpsäi~
~räptsikka~ (pyy)
~hikikoivuss or räpytuohi~
~räpä tulou~ (Vetehisen kiertonimiä)
~maiduo syvvez räbäittäy lapsi, pidäz vajoambi panna~
~moagriba on räpäkköpäiväine~ (rosoinen)
~räpäkkötuohi se räbäjäy da räbizöy~
~koasan keitti notkiem moizen~ (liian notkean puuron)
~pyy räpättäy lendäy siihe~
~mis hienoloi rizuloi on ka s on räzeikkö~
~pättsi lämbiöö räzizöö~
~hiemoah räznyn laid, katso hierovuid~ (tahrit hihan)
~räznäitid lapsen, et kattsonuh lastu syvvez~
~reäznättylöih puutuin, pandih muijen jällil syömäh~
~lumevuksendeli mua, ga järilleh räznäi~
~heitti räznävön, seä kajostih~
~räzähtih minum peäl, ga minä vastuksen annoin~ (kivahti)
~toit suolta suopetäjän, rannalta räsäkäm männyn~ (hauraan)
~tämä tämmöni rätineh tuli~ (sodasta, outo asia)
~pyhälly rätkähtih~
~jyry rätkähtih~
~hallam pidähyy kukat rädmistytäh, tossupeän jo ollah rädmäköt~
~rajakkopaivu rätseägälleh kazvau, a suopaivu kazvau pitkembähez~ (matalana ja oksikkaana)
~rädziettih harakad~
~se on katso kadajamätäs, tulen vai panned, ga rädzizöö~ (kiivasluontoinen, omat vertaukset=luonnosta)
~kadai se rädzizöv enimäl tulez~
~yölievoi ylen äjjäl rädzizöö~
~harakat rädzistäh~
~peldoloil ruizlindu rädzizöy~
~rädzizöö ku kadajapehko~
~kui korbiratsoi aivin rädzizet~
~älä lapsii rädzizytä, kattsuo pidäy~ (lasten perään katsominen, sotkevat itsensä)
~rätskeh kuuluu pyhällän~
~kuuzizet hallod rätsketäh pätsiz~
~pättsi rätskyn andoi hyvän, kyvendy hyppäi~
~tuli rätskähtelöy palau~
~rätsöi rätskähteleh~ (räkättirastasko)
~ukkoni rätskähti~
~pyhälly gu rätskähtih, ga kai perzielleh langenemaz olin~
~yölievoi lendäjez rädzähtäh~
~kuin mäni leikkoamah semmoizen rätsäkäm männyn~ (matalakasvuisen, tiheäoksaisen)
~rätsäkkä metsä~
~rätsäkkö mettsy, madalad, däried puud~
~se tuoh tuli ikkunan alla rätsättämäh~ (harakka)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
