~harakku rätsättäy~
~ratsoi rätsättäy~ (vrt. rastas)
~ruizlindu rätsättäy~
~tyttökonnat nakroa rätsätetäh~
~se on ku harakka, kaikittsi nakroa rätsättäy~
~akad rätsätetäh kui korbiratsoid~
~ne rädzäjää palua kadajat~
~rätsöi rätskähteleh~ (rastas)
~rättsinässä on kaklusta, siit on hiemat, stoanut, ta emusta~ (rätsinä=naisen pitkä paita)
~pörhähiema, leviehiema ta nappihiema rättsinä~ (hihojen mukaan nimeäminen)
~paijan loadi kui rättsinän~ (paidat ja rätsinät)
~rättsinä on akkoin rättsinä, soba om muzikkoin soba, mollembad on hibiedä vas~ (rätsinät ja sopat)
~rättsinäss ollah partsat i emusta~
~nygöized rättsinäd om polves sah, hiemoat kynäbrykses säh, rindu välly~
~rättsinän helmoiz on kirdad, ruskiel kirdutetud, oal polven~ (punaiset kirjailut polven alla, pitkä=piiitkä paita)
~meän tytöt rättsinäisilläh kisoih lähettih~
~nurmel ollah naized rättsinäzilläh~
~kun ollou rättsinälliset, pitäy puhastuo~ (kuukautisten kiertonimiä)
~siitsasta ommeldih naizilla rättsinän hiemoja~ (siitsa=nokkonen)
~kumakaz laittih rättsinänhiemoaloi~
~rättsinöityi, kylläl loadi itselleh~ (laati itselleen rätsinöitä)
~halla lehed rädvendi~ (lakastutti)
~rädvetäh lehted jo puuloiz, do kirvotah~
~rädvie kangas~ (rädvie=ohut)
~rädvei on siitsu~ (siitsu=nokkoskangas, sopii kesävaatteisiin)
~pouda rädvissytti kai kazvokset~ (vrt. kasvit)
~poudu lieviz moaloiz rädvistyttäy kazvoksed~
~rädvänöistä ne tegöö liäkettä~ (rätvänä)
~rädvänänjuuri~ (lääkkeenä käytetty)
~savimoal on rädyy vihmuhuu~ (rätyy eli lokaa)
~rädyvyttih dallad~ (vrt. sukunimi Räty)
~pilvad räbizöy männyn kuoren peällä~
~hoavanlehtel ei äjjeä tuuldu pie, ku räbizöö~
~se niir rävähtäy~ (irtoava tuohi)
~silmäd umbeh rävähtih undu~
~ei kerrinnyn silmiä rävähyttee~ (omat ajanmääreet)
~vähäzen vettä rävähytti, tsipetti~
~päiveä pastoi rävähytti~
~siitä kun kahta kättä näir rävähytti yhteh~ (taikaa tehdessään)
~tuohi räbäjäy koivussa~
~da vain tuhjot räbäjäu~ (tuhjot eli pensaat)
~räbinä da kadaja räbätäh kyugiassa, hiaba platskau~ (räbinä=pihlaja)
~ei ole se räyhnättsy, se on jygiemielini~ (räyhnättsy=tyhjänpuhuja)
~moa räykistyi räkkie~ (halkeili)
~k on suvipuoles räykkö, nii paikal happanou, pohjaspuolel kavvan kärzii~ (puu jonka kyljessä räykkö eli roso, eläviä olentoja)
~haukkumah koiru räykähtih~
~repo räyrettäy~ (revon ääntelyä)
~repo juossa räyrätteli, poikki voarav voivotteli~
~mitä haukkuu suuri koira, sitäi pieni räyrättäy~
~luajitah zemmuozen räuskehen~ (sudet)
~koira räyskähtih haukkumah, linduo viks on~
~ne oliki ympäri räystähien alla, vielä päiväpuolella paremmin~ (poronlihat kuivumassa)
~räystähän oal om peätsköim pezä~
~räystähäz lihoa pietäh, kuivatah~
~piäsköi kudaman taloin räystähäh peziä luadiu, ga se taloi vie eläy~
~hiiled räydyi, voiji männä~ (räydyi=hiipuivat, saunassa)
~hiiled räyvytäh, mussetah, tuli sambuu heistä~
~anna vähäzem pättsi räydyy, älä vie liziä~ (puuta)
~kyly räydyi, voibi mennä kylbemäh~
~päivy räydyi, yleni päivy~ (lämpeni, alkoi lämmittää)
~taba räydyi~ (kiukku laantui)
~pätsi rävvyttiä pidäy, äjjän liekettäy räkkeh lizättyy~
~tuulemah röhiendyi~
~lapsez on tuulennenä, eäni röhizöö hengittäjes~ (omat tautien nimet)
~kellä hengie salbuau se i röhizöu~
~nenä röhizöy, nivelet katkoau, ga seännenä on~ (sään nenä)
~iäni röhistyi kylmähyy~
~porovvasa röhkäy~
~do röhmäy meän lapsi, rubiou kävelemäh~ (ryömii, vrt. rähmällään)
~moakarhu potsin loaduh vai röhmäy~ (maakarhu, mäyräkö)
~vilu moan röhmissytti~
~tuuli jeän röhmissytti~ (teki rosoiseksi)
~ei vihmoa pie, aivin roadau röhmähyy~
~röhmäkkö moa, mättähikäz~
~röhmäkkö deä~
~deä röhmöityi, tuulel kylmi~
~tuli virii röhähtih~
~pättsi tsihki, tsihki, ga röhähtih~
~vihmui röhähytti~
~loajitah leipöä ta kalakukkuo, sreäpitäh sankie, rieskaista, kalittoa, rohörintoa~ (röhörinta=pieni neliskulmainen perunapiirakka)
~ta siitä paikka peähä vielä tä, siitä röijy peällä tahikka talvella paltto peällä~
~röjjähtis sordui sellälleh, livestyi astuhez~
~lapsi rögizöy, miz ollou kibei~
~ka tulou huulih semmoset rököt, niin siitä sanottih jotta tulellennin~ (huuliin tulleita rakkuloita)
~kubinasta tulou rökkyö hibieh~
~poltau kun ken kiän, rököt i nostau~ (rakot poltettuun käteen)
~rököd nouzoo käzih tsiiloin ottahuu~ (tsiiloin=nokkosia)
~ruvettih rökközet lauhtumah~
~rökkövyi lapsi, ollougo ruskittsu~
~röksistyi koivunlehtet hallam pidähyy~
~miel on röksälleh, et tie ittsie omoa~ (röksälleh=allapäin)
~kevöällä huulet rökähetäh~ (rohtuvat)
~keveällä huulet niin ahavoittsou~
~nahku rökähtih, paloi, pidäy nännimaiduo panna~
~tsiiloi rökähytti~
~ajahez vai kalkalod römistäh~ (vrt. kulkuset)
~häi kandaa römmättää lomuu~ (raahaa polttopuita)
~kurred lennetäh römsytetäs siibii~ (siivistä kuuluva ääni)
~siivet römähetäh, kul lähtöö, niir römäkästä lähtöö~ (metso lentoon)
~kello on römäkkö, kumbane ei ole helei~ (vrt. Heli)
~römälehti~ (rentukka)
~röneikkö, mis et voi astuo~ (ryteikkö)
~seä rönistyi~ (muuttui räntäiseksi)
~Meren emä rönkyy, kuuluu kuuvella virssalla~ (karjuu, vrt. myrskyää)
~kontie rönkähtäy~
~ylen äijän röngähti, kun kuolie viedih jovesta~ (Vetehinen karjaisi, veteen kuolleet=kuuluvat vedelle, vrt. omituinen "naaraaminen")
~röngähetäh, hyveä muttsoi~ (morsiamelta huivia riisuttaessa)
~jeähilut matkatah, kons suves tuulda röngähytteä~
~tuuldu röngähytti, kai lastut pihal hyppi~
~röngävön täh kuulen, hos hillembi sanozid~ (älä huuda, vrt. kovaääniset valkonaamat)
~röntsäkkä siä~ (räntäinen)
~astuu röntistäy pahah loaduh~
~suos rönties, tsud en uponnuh~ (rämmin)
~karhu astuo rönttösti~
~nengozel rönäl ei soa roadoa~ (rännän pitäminen)
~rönä rodih, kessem pidi lähtie~
~rönäkkä seä~
~rindaizen rönäi lapsud~ (vrt. rönätä)
~lunda panoo röneää~
~pahat kived röpetetäh muretah loahkannaz, vein hiiluttahez~
~groanaz vezi röbevyi vuodamah~ (vieraat graanat, vieraat r-alkuiset sanat)
~röbied om marjan rybähät~ (runsaat)
~tuli röbiendyi palamah, virii ku hyvin~
~diän röpisköitti, vetty nouzi lumen kele~
~mardoa kereäy röbizyttäy~
~röppy lämbiäy~ (röppy eli sauna)
~röppyh lähtemmö röpyttämäh~
~röppyine lämbiöy~
~röppöi loadi sygyzel joamal~ (lokaa tielle)
~hapatettih maituo ta röppyö loajittih ta särvettih sem petäjän keralla~ (röppy=pettujauhoista maitoon sekoitettu velli)
~kylböö pergau vastal, röpseh vai menöö~
~lapsed ligah röpsetäh~
~vezilabiez lapsed röpsetäh~ (vesirajassa, oma l, vieras r)
~buoluröpsy~ (terttu)
~lindoi kazvau röpsylleh gu orhoi~
~otat tazah vettä i vassan, röpsytät röpsytät sielä kuni hyvim pezietset~
~läkkä pöpöh, mamma vastal röpsyttää~ (pöpöh=saunaan)
~pidäy järgieh jupku muutaldoa~
~vetty myö röpsyttäy kuikku toittsi lendäy~
~lapsed vetty röpsyttäy~
~lendäv varoi röpsyttäy~
~vihmoa röpsähtih~
~vetty nouzi niityle röpsähtih~
~vuate röpsöttää pahal taval~ (repsottaa)
~röpäköd on koivus kojad alatsi kasezmualoil~ (rosoiset kuoret)
~röpäkkö mua~
~katso maidoo röbäytit ryndähäl~
~syö tarkemba, älä röbäytä maidoloi muah~
~tsuajuo palvua röbäytetäh~ (ryystetään kuumaa teetä)
~röpözil lähemmö~ (kylpemään)
~röpöstäy särbäy rokkoa, hyvin on nälgävynnyh~
~röpötin kylbie kylläl ehki~
~vassal kaiken hiilavoitt itsen, löylyö röbötti kylbi~
~ehtäizel menemmö röpöttämäh~
~ylen on röpötti~ (kova puhumaan)
~rözeikkö mettsy~
~moizes rözeikös et hevon kel läbi piäze~ (omat ryteiköt, vieraat hevoiset)
~deä rözistyy kevädvuottu~ (haurastuu, ohenee)
~talviloil joukolleh lennetäh rözähetäh peldopyyt~
~upponi rözähtih vedeh jeäl~
~pyhälly rözähtih~ (pyhä ilma)
~yksil oksil tänäpäi rözäitimmö sienez~ (sienestää yksillä oksilla, yhdessä liikkuen)
~seän Jumala rözäköitti~ (rännän jumala Jumala, hallitsee kaikkea ylhäältä tulevaa)
~rözäkkö seä~ (räntäinen)
~rözäköityi vanhattuu, nuorembann oli tsiistoi~ (tsiistoi eli siisti, vrt. tsiiloi=nokkonen)
~ryndähäd oled kulleh rözännyh, sen rözöi~ (sotannut)
~rözäi syyvä tuhmah loaduh~
~syö laavulleh, älä maidoloi rözäytä~
~laps on rözöi, eigo varoa reduu eigo midä~
~rözöttäv vezi buhroau koskez~
~do astuu rözöttäy tyttöine, ei viluu pie~
~vezi milleh turhoau, heitäh koskez, rözötyz menöy~ (turhoau=kohisee)
~rötky on kargei~ (retikka)
~rötkeä torkatah ta vuasan kele syvväh~ (torkatah=raastetaan)
~rötkäheinä on tyhjän kera yhemmoin~ (hevonhierakka)
~rötkäheinä~ (ukonpalko)
~aijoim moate rötkähtih~
~tuli aiga rötkäleh haugi~
~puun koadoi rötkäi, aiga hong oli~ (puu=honka)
~ne jo ikävissäh ta pahoissa mielissäh majassa moata rötkötetäh~
~tukad rötköttäy peäs pitkäd meäm muskoil~ (pitkät hiukset=omat hiukset)
~midäbo virut rötkötät vai ed voi~
~rödzizöö, ei hengi käy~ (röhisee)
~rödzizöy nenä tseäräz~ (nuhassa)
~rödzimö~ (pehmeä suo, letto)
~rödzähytä hyvin neneä~
~rötsäkkä pinda kui kuuzen kossus~ (rosoinen)
~rötsäkkö nahku, suoravaine~ (huonosti parkittu)
~lunda röttseää, ei soa ni silmie avata~
~lundu röttseäy lujah~ (sataa rännän sekaista lunta)
~lundu rötsäi pani~
~moan kylmi rötsöitti~
~käid rötsöityi karhakakse~
~rötsöityksen toktil vojjin~ (tökötillä eli tuohitervalla)
~vihman gera lunda panou, rötsöttäy~
~koassa kiehuo rödzötteä~
~rötsän nosti moizen, märräl slötteäy lunda~
~ombo se huono ilmu pihal, tuuttsu da röttsy da pimei~ (röttsy=räntä)
~rötsäl ei matkah lähtie~
~älä nengozel rötsäl lähte mettsäh, läbihäi kastut~
~röttsäsä syys tuli kuv vaim pihlajammarjoa ollou puissa hyvin~
~nurmi rötvistyy sykysyllä~ (lakastuu)
~rötöstäy koalau suoz~ (kahlaa)
~rötösti ombeli, rikoi nahkan~ (rötöstää=tehdä huonosti)
~hot röbiskäh tämä vihma, i meidä kassa ei~
~mustoidu lämmil keväizil kazvav äjjy, sid vai röbizöö jalgoih astujez~ (kesän kutsuminen kevääksi)
~lindu kahassa röbizöö~
~komsaizin toittsi rövähtäs sie aboahuoz ahvenistu lämmäz viez~
~hyväm mehen rövähytti vihmoa~
~raistu rövähytti~
~hiilavoa vetty rövähytä vai ga revud lähtöy terväh~ (kiehuvalla vedellä peseminen)
~röväkäd om marjan rybähät, kobra täyzi tuloo~
~kuin vain jatkunou vihmoa, tulou vielä rövänne, et peäze ni mihi~ (rövänne=kelirikko)
~buolaröbähät~
~räbinä mänöu röbähällä~ (pihlaja)
~lindzoi kazvau röbähälleh~
~kyllä nyt tuota ränteä tulla röpäjäy~
~elä sie pane niin täyteh astieta kum peälittsi männä röpäjäy~
~robehud röbäjeä, marjoa lykkie~
~mardoa kereäy röbäjäy~
~ka olet röbö, midä röbäjät~ (höpötät)
~savikko röykisteleh kuivahez, katkelmustu loadiu~ (katkeilee kuivuessaan)
~poudu moan röykistytti~
~ken ennen nagranou, seittsei röykkyy selgäh~ (läimäytystä, omilta kuulostavat kisat)
~suuri kiviröykky~
~röykkyizilleh ollah~
~röykytelläh toine tostu, ilojjahez nuorizod~
~pyhälly röykähtih~ (paukahti)
~halgai puun röykähytti, noagloa iski kurikal~
~voasan duoduu röykähyttäy~ (röyhtäyttää kaljan juotua, elimistö=hylkii myrkkyjä)
~minuu röykähyttäy, en tie mindäh~
~kivie kun nossin, niin siinä sivut röynäsi~ (vieraat työt, rikkovat selän)
~astuu röyskäy hangie myö~
~moin on röyskeändähini astuo, jalga ielleh upponoo~
~hangi katkeni röyskähtih jallan oal~
~pyhälly röyskähtih~
~hangi röyskähtih, kann ei~
~rindoa röyskähyttelöö, muigie vezi nouzoo~
~ryndähii röyskähyttäy, näivöiriepoi ei andai toizel~ (närästys=oire väärästä ruuasta)
~röystelikäs kallivo~ (halkeillut)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
