~mibäs on tässä ägie~ (ägie eli kuuma)
~mintähpäs siul on keät mänty~ (kevätkö)
~opiz vai kattsuo, itse i näed~
~kirdad oli seärensuuloiz dai turkiloiz ryndähil vattsas sah, i kindahien suuloiz i peigoloiz~ (aunuslaisten nahkavaatteissa)
~hoz olloo polves sai, ga miuz on ordes sai~ (puolison puolustaminen, lyhyeksi haukkuneita vastaan)
~kaglas sai oli veis~
~harmoat tukat moas sah, harmoam parran vyös säh~ (vanhalla tietäjällä)
~kodis sah ei voinnuh astuo, väzyi~
~loitton olet, en voi tavata sinne sah~
~sid ku salvammo ikkunois sah, sid dätämmo ikkulloukod~
~sid azummo truvan, levole sah truvan~
~ei varannus satandoa ni kylmändeä~ (kylmään veteen hypännyt)
~huondekses sai ku ollah, sit suus sulajad ollah~ (vuassuleivät, yön yli kaljassa uitetut)
~magai kodvazen, puolih yölöis sah~
~laps om mieletöi seittseh vuodes sah~
~ei sua kehtata eliä sinne sai~ (liian vanhaksi elämisen vieraudesta, luonnon vastaista)
~elä pitkää igää, igää ildas sah, tervehyt kuolendas sah~ (vastasyntyneelle)
~huomenizel päiväl puoleh päiväs sai vuotettih murginattah~ (ihminen ei tarvitse ruokaa joka päivä)
~täs säh on eletty kudakui, iellehpäi emmo tiddä~
~konzu midägi sit tarattelimmo ildas sah~ (vrt. tarinat)
~hengi sammuksis sai kai juoksin~
~söi rebiendäs säh~
~eib ole neruo sinnes sah~ (ajatusta, tulevan miettimisen vieraudesta)
~oman sanan noudau häi agjas sah~
~rebiendäs säh itköy~
~mado sahahtih heiniz~ (kyy)
~vein lykättyy vai sahahtah kylympättsi~
~siiritsi minus matkai, ei ni tulluh minun luo~ (ohitse)
~tuldu sahahutti~
~tuuldu sahahutti~ (tuli ja tuuli)
~saheroittoa, ei kuvalleh pyzy~ (lapsi liikkuu levottomasti)
~tyttö saherdau hyppiy, ainos toizes kiini~
~lehtet sahevuttih, mi netse on~ (lehdet kahisivat, mikä siellä)
~mado lehtii sahiendi, pagen eäre~
~tuulen sahineh~
~lehet sahissah, mado matkai~
~kodvan viriöy sahizou pättsi, hallod om märräd~
~mado nulizou sahizou~
~tuuli lehtie sordoa sahizuttoa~
~mado lehtilöi myö sahizuttau matkoau~ (heinissä liikkuvat kyyt)
~näbiel veitsel ku sahnin leikata, ga suorie jälgi tuloo~ (sahnie=tehdä nopeasti)
~ei sitä pie kaikkie antua mitä lapsi sahhottiu~ (haluaa)
~tuulen sahu~
~doven sahu karis kuuluu~
~saihakko tuuli~ (viileä, kirpeä)
~vilun saihakko seä~
~saihakasti tuulou~
~saihakko~ (pilvenhattara)
~taivas saihastui~ (kirkastui)
~seä saihistuu valguou~ (selkenee)
~pilvi saihistui, katso teähtytty kai deävih~ (pilvien takaa ilmestyvät tähdet)
~tetrie pyyvetäh saiholla, puuttuu sinne~ (saiho-nimisellä ansalla, neliskulmainen hirsisalvos tai aidan tapainen riukusalvos)
~saiholoil vihmuu, ei ole yhteläni vihma~ (saiholoilla, pienistä pilvistä)
~lumisaiho~
~pädzähyttäy saiholoiz vetty~
~ei doga saihoine vihmu~
~saihopeä tuli sa heinät kastoi kai~ (sadekuuro, pieni pilvi)
~tänäpäi saihopäil seä kävyy~
~saihopeälöil vihmuu~
~saihovui pilvi, valgoi eäreh~
~seä saihovui, pilvet kadoi eäre~
~istummo kui zaikat korvez~ (saikka=jäniksen nimiä, vrt. saivo, vrt. sai=ai=jälleensyntyvä henkisielu, sukulaisen henki)
~ammulla vettä saikalla korvoh~ (saikka=kiulu, kippo)
~saikka oli kylyssä pezietsiessä~
~ota saikka da ammulla juomista~
~saikal otetah vetty kaivoz i lähtiez~
~puuhiine astie yhten korvan kele on saikku~
~onnukses laimmo pielipangastu, rengii, saikkastu~ (onnuksesta, vrt. onkertaa eli kovertaa)
~voidu pieksetäh paas libo saikkazes~
~saima on toakiita harvempi~ (saima=harvasilmäinen verkko)
~panou verkon venkin suuhu, hauvin saiman sammalella~
~sinä zaimit minun vuitin~ (otit osani)
~nimen vai zaimiu, kehtoa ei roata~ (tekee vain nimekseen, ei tosissaan)
~emmo peässyh poudal aigoa, vihma zaimi~ (saimi eli tavoitti)
~lumi zaimi kyläh, ni kunn em peäze~
~uni zaimi~
~nälgy zaimi~
~vilu zaimi, pätsil pidäy mennä~
~kuonduksendeli, ga järilleh zaimi, vie on voimattah~ (oli toipumassa)
~miun zaimi pistoksih~
~aivin zaimiksendelou händy nuudu, ga musta ni midä ei~ (muista)
~saippa~ (sampi, vrt. saivo, vrt. sai=ai=jälleensyntyvä henkisielu, sukulaisen henki)
~tuo turveh tuvan takoa, jotta soapi sairas moata, heikko henkensä pitöä~ (loitsujen kieli=uudempaa kuin arkikielen sanat, pitäisi olla satoja vuosia vanhempaa, "kansanperinne", minkä kansan)
~saizad ilmad~ (sateiset ja tuuliset)
~saizu vihmu~
~saizu ilmu, vilu vihmu lumen kele~
~ragehen saizu~
~tuuttsas saizeni~ (tuli lumikuuro)
~saidan liha on sinini, vain troskan on valgie~ (seidin ja turskan)
~suolaizez merez on saidoa~ (vieraat meret, vieraat merikalat)
~teä olid da ed meile zaidinuh~ (käynyt)
~midäbö ed zaidi perttih, aiven astut siiritsi~
~saitta~ (talvinuotan uittosalko)
~vesi saivoutuu~ (samenee)
~näriem persiessä sajetta pitimä~
~havuista loajittu maja, satien ta tuulen suoja~
~sajin~ (lintujen loukkupyydys)
~saka om polves sah, oigeiselgy, mustuvillaine, talvel vuatan kel~ (vanulla täytetty villainen naisten päällytakki)
~tänäpäi puuttuo, ga sit pidäy matkata sagaija~ (kulkea nopeasti, vrt. sagarvo eli saukko)
~zakalan ker on nahka~ (huonosti parkkiintunut kohta)
~katkeilou nahku zakalan kele~
~kuin tulit uksin ulvomatta, sakaran urahtamatta~
~kroakun seämessä sielä on simtsukka, toiset oli siitä jo mussuttu, vain ne kirkkahat mi oltih sielä sakarapuolessa nehän ne oli rahakkahie~ (helmien keräämisen alkuperästä, kaikki rahasta tehty=valkonaamoilta=johtanut jonkin lajin sukupuuttoon, tässä tapauksessa jokisimpukoiden)
~tuli korkie voara, semmoni sakeikko voaran nenä oli~
~oli ylen näreikkö sageikko maa~
~sagenah sidä tihii lendelöy itses ymbär~ (vrt. sukunimi Tihinen)
~sagonah om mardoa~
~netse maa työndää sagenah vezaa~
~sageneksendeli koassu, ga notkaimmo~ (koassu eli puuro)
~taivas sagevui pilveh~
~no tahas sakiekse savotettih, hienoni kuori ta sihi kaloa pantih~ (kalakukon ohje)
~sakien hutun suurimoa ta maituo kiukoassa hauvotamma~ (huttu=haudutettu maitopuuro)
~huttu on sagie a linda notkie~ (linda=velli)
~vezi on sagei, g on savipohdu~
~sagie vattsa, ei lähe ni mil~ (kovalla)
~sagei tuman~ (sumu)
~syyspilved om pimiembäd, sagielleh kävelläh~ (eläviä olentoja)
~sagie lepikkö~
~sagian verkon panet, taagiazen~
~sagie mettsä~
~pajutuhjo on sagei kohtu, ei sua läbi tungiekseh~ (eläimille kuuluvat kohdat, vrt. eläimille kuuluvien kohtien muuttaminen pelloiksi ja parkkipaikoiksi, valkonaamojen "edistys")
~suuri kylä, sakieh taluo oli~
~voirieskoa loajittih, savotettih sakieseks~
~käsin, näin kulakoilla sotettih suorovaini, sakieni rieskataikina~ (nyrkeillä leipominen)
~netse lohi olis vedeh tsuglahtunnuh, g en olis sakkaa ehtinyh panna alle~ (sakka=haavi, lippo)
~sakkah tavatah kala ongittajez~
~ta tästä sakloista piteli ta näin nosti keällä veneheh, sen hauvin~ (sakla=kidukset)
~kala siibilöittsöy vein sagloista läbi~
~yhtes tsuraz on saglu, toizes toine~
~ei soa tyvie ni ladvoa tiedeä~ (ei tiedä tyveä ei latvaa, puista keksityt vertaukset)
~saglavutti verkot ku pahoin laski~ (sotki verkot)
~saglavutid verkod, ed voinnuh laskie hyvin~
~ei hyvin roa, kiirehtäy, sotkou~
~saksa astiloih varoin i venehih varoin~ (saksa=kala-aitta)
~voin sulates pohjah jeäy saksu, peäl nouzou heried~ (saksu=sakka)
~sagoi koassu, äijähkö puutui suurimoa panna~ (sakea puuro)
~zakuskoa pidäv ottoa keral mettsäh kävvez, kassalih kaloa, maiduo, voidu~ (eväiden kantamisen vieraasta alkuperästä, vrt. sapuska)
~en syönyh täyttä vattsoa, palazen vai zakusin~ (haukkasin)
~zakussie pidäs palane enne lähtendiä~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
