~pöpöi salahtih heiniköz~ (kyyn kiertonimiä, vrt. mansin pupi=pyhä, henkiolento)
~lahna salahtih vees~
~haugi salahtih rannaz, lämmäl nouzou madalah haugi~
~vettä salahutti vai, ku onges peäzi~
~vetty salahutti kala, suurembi mitahto~
~kunne heän zalaittsou~ (mihin haluaa, sinne haudataan, vrt. omituiset "hautausmaat", erilaisuus, paikallisuus=omaa, samanlaisuus=vierasta, pakottamisesta alkunsa saanutta)
~salakki puuttuu käziverkkoloih~ (salakka)
~mie tänäpiänä sain salakkuo~
~salakka ligi rannan tulou~
~se oli niin salakkali pitän niitä voimieh~ (salassa, oikeat noidat=eivät kersku)
~myö liajimma salassut, majat~ (havu tai risumaja, lintujen väijymistä varten)
~salasuz issutah keveäzil~
~mettsäh laitaz zalassu tuulen libo vihman tulendan täh moatez~
~min äjjy doves kizuau salattii~ (joessa kisaavat salakat, vrt. nykyajan kuoleman hiljaiset myrkkyjoet)
~Sodjärves pyytäs salattii nuotal dai ongel tulou~
~salatti on se hianoine kalaine~ (ohut kala)
~salattii liemeks keitetäh~ (liemikalat)
~laiha on kui salattini~ (salakoihin vertaaminen)
~salattized, pehmied kalazed~
~saliessa vejellä brizgutetah~ (vedessä leikkivät lapset)
~kädyizil laps saliu kartaizez~ (kartussa istuva lapsi)
~lapset salitah~ (peuhaavat, telmivät, vrt. Sallinen)
~salinehtu pietäh lapsed~
~veen salineh~
~vezi salizoo virdoaa~
~ojaz vezi matkoau salizou~
~deäpalad randoa vas salizou~
~vettä kosses salizuttoa virdoaa~
~lähen Lidmasuon kiimah mettsojen kera kizuamah~ (metsojen keralla kisaamaan, vrt. metsoja ampumaan, elämää yllä pitävät ja elämää tuhoavat kansat, valitettavasti suomeen on pesiytynyt suuri joukko jälkimmäisiä, mistä johtuen tuhoamisesta on tullut "arkipäivää")
~salkuo kannetah olgupiällä~ (salkku=kankainen ja kantohihnallinen reppu tai pussi)
~sid otti sobua omuadah mi oli, ne pani takkah~ (takkah eli nyyttiin, vrt. taakka)
~sallus pietäh leibeä, soboa, linduo~ (salkussa)
~ken astunnoh salgu selläs~
~salg on hoikku, suorei, syldy kolme~ (salko, ohut ja pitkä keppi)
~kaidane salmekeh~ (kapea salmi)
~Sordavalan ezuksil om mondu salmekehtu~ (tarunomainen Sortavala, nykyään täynnä valkoisia mustalaisia, joita venäläisiksikin kutsutaan)
~salmeksud on därvel, pieni salmi ku ojaine~
~laski verkot venkin suilla, sata-lankat salmeksilla~
~nenäh on utusen niemen, Utu-soaren salmeksilla~
~salmes~ (suosalmeke / metsäkannas kahden suon välissä)
~ta männäh Luusalmen salmella ta salmen on kylmän~ (kylmän eli jäädyttänyt umpeen)
~käytih siitä venehellä poikki, siitä salmesta~
~salmesta poikki kävi koalamalla~ (kahlaamalla)
~soijen välillä on salbaus, vain järvessä se olizi salmi~
~ehätä salmes~ (salmesta yli)
~salmen korval magaimmo yödä lautan ker~
~meilähän kulki ennen tie kaikittsi jotta salmoh reki koski~ (reellä ajetut tiet)
~salmot vessettih, ristih lyötih~ (hirsitalon nurkat)
~salmokirves, pyörieksi tsuppu vessettih~
~mies hyvä oliz, salnohuz vigoa~ (liian hurja, vallaton)
~moin on se kohtu salnoi, yöksyttelöö~ (vaarallinen, eksyttää)
~mielinkö siula mettsä anto, ilveksen salon isäntä~
~sobiu sinne saloh kyllä, kul lähtenet~
~kondia kävelöv salossa~
~sillä salolla on hyveä moada, aigallista mettseä~
~saloh loitos~ (vietiin ansat)
~siell on saluo oikein julmoa~
~päivämmatka on Loimoin saluo jalganikal matkata~
~Markilan da Viidanan välil työndyy kolmin savoin virstoin salod~ (vieraat kylät, omat salot)
~siä metsäs salos, korves~
~saloh elämäh en lähte~
~salokalat on lomukaloi~ (salolampien kalat)
~erästy marjua, salomarjua ku tuot, ne on vägevät~ (hallan panemat puolukat)
~jeä zalomi joven~ (tukki)
~pane uksi zaloskah~ (salpojen vieraasta alkuperästä)
~Anuksem muad on salottomad muad~ (pelloiksi hakattu Aunus, selvästi vieraiden hallitsemaa aluetta, vrt. etelä ja länsi "suomi")
~allilindustu suuret parved laskiettuloih lambizih~
~salbamokivi on aluskivi salbamon oal, toittsi pannas seinän alus täys kivie~ (perustuksiksi)
~soijen välillä on salbaus~
~sanozin ga salbavun, en sanoz ga sanovun, ei ole valdoa pahaz ukoz~ (tekisi mieli sanoa miehelle, en uskalla, pahat miehet=suuri ongelma silloin, suuri ongelma nyt, ja mitä kyvyttömät "päättäjämme" tekevät asialle, myyvät kansalle lisää viinaa)
~nenä salbavuo tseäräs~
~patoloilla salavattih joki, lauvat pantih ta mätästä kannettih ta, tallattih kivie mätästä sih~
~no se oli veren salpuu näin, ruohinko mie sanuo~ (ruohinko eli tohdinko, rohkenenko)
~viimine poigu otettih saldatakse~ (valkonaamojen kuvottava tappamaan pakottaminen, "asevelvollisuus", miten voi olla laillista tämän päivän suomessa)
~salvaz avai vereän~
~pane purinluut salbah~ (hampaat)
~gu panizit suun salbah ga viizahembi tulis~
~nenä on salvas tseärän jälgie~ (nuhan jälkeen)
~mättähäd on vie salvaz~ (lumen alla)
~silmät salbai, älgeä eändäkkeä, anna magoau~ (lasten unen suojeleminen)
~eänen salbai ryvityz~
~kuj joki salapuuh pantih, patoloilla salavattih joki~
~kokikse sanottih meilä kun sykysyllä salvattih ne pavot~ (patojen johdeaitoja)
~siitä heän luki tätä lukuo, ta veren salpasi~
~peä sumizou, johistah korvad~
~molommat nenähuogemet salvauttih~
~männystä hirtte loajitah perttie salvoa, i tossuo pilitäh~ (tossuo pilitäh=sahataan lautoja)
~meäm tsiistois salvetah kai, ei koirankaglah~ (salvataan nurkat tasaiseksi)
~seinät salvetah, sid laid da lattiet pannah~
~hyvä on virran rannal elää, gu siigu salvoindu lyöbi~
~semmoset lavat loajittih jotta ne oli, altapäin oli onnet ta siitä ylähänä oli semmoni salvos ta katto~
~salvoksel on kyly~
~kudai uniz ozuttih da se se oligi~ (kävi todeksi)
~sillä samalla nuotillahan se on kun heälaulutki laulettih~ (joikuminen)
~vihmah samahtih~
~pyhälly samahtih jyrizi~
~kalakukon keralla syötih potakkakeäntölaitoa~
~samakko ilmu~ (sumuinen)
~pimien samakko~
~hämyn samakko~
~taivahan samakoitti~
~siitä piti kyly panna lämmitä, i mie läksiv viijev virssam peästä poapuo käymäh~
~sitä ei panna kohuomah vain samassa i paissetah~ (rehennysrieskaa)
~päivy sameni pilveh~
~ilda samevui~
~seä samevui, tuulistih~
~samie seä~ (pilvinen)
~katso hyvin ommeltez, älä lai välleä ni ahtastu~
~peldopyy om muan karvaine, ei sua zamiettie ni kui~ (maan värinen, ei voi huomata)
~vihman samineh~
~vihmuu samizoo~ (vihman ääniä)
~jogi tulou samizou koskez alah~
~samizoo pagizoo~ (hälisee, meluaa, vrt. Sami)
~paissah samissah, ei tiijä ongo tyhjä vai tozi~
~ilmu samistuu~ (hämärtyy)
~oletko hinku hiiloksesta vainko sammakko savesta~ (taudin alkuperän selvittäminen)
~poasuh pannah ruskieta sammalta~ (hirsien väliin)
~siitä kuv vanhani hyvin ne jäkälät nin siit alko muuttuo sammalekse~ (jäkälistä sammaliksi)
~puul löyly, kivosel lämmin, hiki vanhav Väinämöisen, kyynäl nuorej Joukahaisen, kylyn kiukoan kivistä, lahon saunan sammalista~
~ruskie sammal~ (karhunsammal)
~suvensammal~ (karhunsammal)
~valgie sammal~ (rahkasammal)
~suosammal~ (rahkasammal)
~suoss on äijä sammalda~
~muurain kazvau sammalsoissa kotskiila~ (mättäillä)
~ruskei sammal niittylöil, valgei sammal suoloil~
~pagizet suodu da sammaldu~
~sammaleh pideä lähtie~
~sammalez ollah~
~sammalehine kohtu~
~sammalikaz mettsy~
~sammalekaz mua~
~siid on hilloida sammalikol~ (hilloja)
~sammalikko suo~
~sammalikko mua~
~anuksilaizet kun siukkau, niin niidä sanotah sammalkieliksi~ (siukkaa, murteiden taustalla eläimiä jäljittelevät sukukielet, heimokielet, sanoja tutkimalla löytää lähinnä hevosmiesten levittämää yhdenmukaistavaa kakkaa, oikea kielen_tuntija tutkii sanatonta kieltä, äänteitä)
~sammalleiby~ (sammalesta tehty)
~sammald on nelleä loaduu, ruskei sammal, ruspakko sammal, valgei sammal, suvensammal~
~pyzy sammalzikos~ (lapselle)
~pyzy vai sammalzikoz, sid ed vedeh mene~
~pertie sammaldetah, doga parren kohtah pannah ruskie sammaldu, kuivoa~
~juures lahokkah, kuores kovokkah, peäs sammaltukkah~ (loitsusanoja, tautia karkotettaessa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
