~tuli sammuhti~
~tuli sambuilou, kohendoa pidäz~ (tulen kohentaminen)
~pättsi on sammuksis, viritä hengi~ (elävä olento)
~sammuksiz virii ku tuulistih~
~hengi sammuksis sai juoksin~
~sammumatoi on kossen kohu~
~sambumatoi om mettsypalo, k ei vihmune, ga ei sammu~
~sammundalleh on tuli~
~soatu valkie sammuu~ (sanonta)
~kun ukkoni iski moaha, rupesi moa palamah~
~sai sen tulel lumotuksi, alko sammuo~ (tulen lumoaminen)
~tuli piukahtih da sammui järilleh~
~tuli sambu i pimie tuli~
~eibähän pättsi virinnyh, sammu~
~puhugo ken vai itsestäh sammu~ (tuli)
~hallod om moized märräd, virittelen, aiven sammuu~
~tuli plypähtis sambui~
~älä anna tulen sammua~
~tuleh älä puhu, sammuu~
~tuuli pöhäsköitti, da i sammui tuohuz~
~miun sanat sammui, en tiedänyh ni midä vassata~
~nälgä sammui syödyö~
~kylä sambui~ (autioitui)
~jos mänet miehellä nin anna paloa, jos et mäne nin sammuta~ (tuohus, häätapoja)
~nuodivo palau kogo yön~
~sammuttoa januo~
~nällän sammutti syömini~
~vezi juotatuksen sammutti~
~nällän sammutti se rokku~
~tseärä sammutti eänen~
~myö sammuttima lambahat~ (lopetimme lampaiden pidon, vierailta tuntuvat elinkeinot, valkonaamoilta lainatut, rahan ja vallan avulla yllä pidetyt, "keskustapuolue"=suomalaisia teeskentelevien valkoisten mustalaisten puolue)
~sammutui mettsytuli mejjän käil~ (omat "palokunnat", eivät maksa mitään)
~pättsii vallatah savel~ (valetaan)
~yksin se laulo, niinkum mieki nyt laulan~
~poro samolla mänöy~ (samolla eli laukaten)
~kun olet moneh kertah nämä selkoset, loittosetki salot samonnut~ (selät ja salot)
~samsaz laitud on kindahad~ (samsa=säämiskä)
~sampsani nahka~
~illan samu on jo~ (samu eli hämy)
~pimien samu~
~pilven samuo on taivahal~ (ohutta pilviharsoa)
~samulleh om pertti, kedä kuski brujat~ (pirtti sekaisin)
~vanha pororaiska, ei tule ni mitä koko samuonnasta~ (samoannasta, samoilusta, vrt. samojedit)
~late samuttih, vaste pestih~ (sotkettiin)
~omal on omat sanat, vierahal vierahan sanat~
~abie sana~
~liiga sana~
~sana ei luuda katkua da äijäldi satattau~
~hyviä sanua ijäm muissat~
~sanan sanas sanoin, em minä heittynyh~ (annoin sanan sanasta, en antanut periksi)
~kahel sanal om miun lähendä~ (kahden vaiheilla)
~liijas ounas on sanoissah~ (varovainenko, vrt. ounastella)
~ka siinä vet se vanha sana toteh tulou~
~iin igäne sana~
~omas sanam pidi~
~häi soattoa omas sanan toaks~ (tekee minkä lupaa)
~ei vojja ni kui tull yhtes sanah~ (tulla yhteen sanaan, olla samaa mieltä)
~sanalleh pyzyi~
~ei roata toizen sanal~
~azuv omoa sanoa myö~ (asuu eli tekee)
~iskendän sanad, ku sivud isköy~ (iskentä, vrt. noidannuoli)
~midä heil sanailemist ollou, ainoz menöy ristah~ (sanat ristiin)
~sanailendu heitteä pidäy, eiga livutah vie enembäl kiistämäh~ (kiistelyn vieraudesta)
~se om mium mieldä myö da luida myö~
~vuota vie paginoa jatkoks sanon sanaizen~ (pakinat ja sanat)
~sanazilleh ollah~ (kiistellään)
~sanankeändäi kuulou sanan, toizel sanou toizin, livuttau pahal päi~ (juoruilijat)
~sinul on sanankylly, ku riddellä himoittav~
~sanammustaj on häi, min uskaldau, sen roadau~ (minkä lupaa, sen tekee)
~moanittelou, kuundelou paginoi, sit toizes siah kielittelöy~
~Varvoi on sanapezä, toizen kattoa sanal, ainoz om parembi sana peälpäi hänel~
~sanampezeä pietäh, azetetas sanoa sie akad~ (pitää sananpesää)
~häi tiedäy sanoa, polvelleh pagizou, ei kohti~ (puhuu polville eli kierrellen, vertauskuvin)
~sanampolvel sanoi, ei kohti sannuh~ (sananpolvella eli parrella)
~sanansia annetah jogahizel, ken vai ku tahtod, kerahmoz~ (kerahmossa eli kokouksessa)
~riijellä maltat, a kuadeid ukol et malta luadie~
~hyvä olet sanansolmi, keskel paginan tarteled~ (tartut eli sekaannut toisten sanoihin)
~ongo sanantila minul, voingo minä sanuo~
~ei minul sanantiloa luadinuh, häi itse pagiz~ (sanantilan eli puheenvuoron antaminen)
~olet kui sanantyrä, joka tilan dadatat~ (sanot "da" joka väliin, valkonaamojen tavasta puhua toisten päälle, kaikessa suomalaisten vastakohtia)
~sananvällyz on akal, midä kattsou, sidä sanou~
~häi sanatoi miez on, ei tostu pahoi pagize~
~sanavutah da riidavutah~
~laps sanavui, toine kiitti~ (lapsi meni pilalle kiittämisestä, kehumisen myöhäisestä alkuperästä,
oma rakkaus=tekoja, vieras rakkaus=sanoja)
~sanavuksih puututtih, kiistävyttih~
~laps on sanavuksis~
~älä sanavuta heidy, anna sovitah~
~kuule kum mie sanelen, kielin toisin kertuolen~
~iellä toko saneldih soarnoa, a nytten ei ou zemmuosta rahvasta,
kuoldih soarnaniekat muzikat~ (toko=aina, omien saarnojen eli pyhien tarinoiden kertojat, perinne helppoa elvyttää, uusi heimo=syntyy kahdesta yksilöstä, repotyttö kohtaa karhupojan, mitä sitten tapahtui, kerrotaan lapsille, jotka kertovat lapsilleen..)
~huondeksel uniloi sanelimma~ (unien sanominen)
~sinä ilozikse kysele, minä kummikse sanelen~
~keskenäs sanellahez omii dieloloi~ (dieloloi eli asioita)
~sanelmuksen sanoi~ (kertomuksen)
~sani~ (laidoilla varustettu, pitkäkaplainen pororeki, vrt. Sanni)
~heiny sangenou mehem panduu~ (paksuuntuu, kasvaa)
~min sangevus sem pidvuz~
~marjasanki~ (happamattomasta taikinasta leivottu kakkara jossa marjatäyte, omat taikinat=hiivattomia, vrt. hiiva-allergiasta johtuvat vatsavaivat)
~ta i petäjästä olen sankie loatin~
~sielä loajittih kalittoa, kakkaroa, möykyistä, sankie, kalakukkuo~
~sangie lumi~ (paksu)
~a Jumal kazvatti jiän sil aigua, sangien jiän~
~paidupaltin on sangiembi pelvahistu palttinua, da tsökittää~ (pistelee)
~sangei pilvi~
~liegu on sangei nuoru~ (lieka)
~sangieh on lunda~
~sangie puuzikko~
~sangei~ (paksu turkki)
~sangieh on heineä~
~sangie koassa~
~sangine~ (voikukka)
~sankassa ajau muzikka~ (sanka=pieni reki)
~ollalline sanoitteleh, virtt itköy~ (häissä)
~joga kerdoa sanoitteleh konzu midägi, ainoz etsiy hoppuu~ (hoppuu eli riitaa)
~virsiks sanojoa vähä löydyy, komssa toko~ (toko=aina, aina=myöhäinen lainasana)
~sanoi g ollou nuorembi, sit sanov veikoiks, a vanhembi nuoremboa sanov vellekse~ (veikot ja veljet)
~tulen sanomilla~ (sanaa tuomaan)
~tulou sanomilla~ (kuulemaan uutisia)
~sitä varteitih äijänäpeänä päivännousuo, vuuven sanomat heän toi~ (äijäpäivän alkuperästä, piilostaan palaava päivä tuo vuoden sanomat, päivän palaamisen pyhät, kevään ensimmäiset pidemmät poudat)
~bronnizeni, linduzeni, sano sanomas, hyvät puolekkah, i pahad itse syö~ (kalastaja korpille)
~korvil on muan sanomat~ (enteet)
~pyhälly jyrskäen kävelöy, ga kustahto pidäy sanomad~ (pyhä ilma)
~ei puuttunnuh ni sanomikse kaloa~
~oi jo pikkulinduine sanomaizet toi~ (omat sanomien tuojat, vrt. omituiset "sanomalehdet", "televisiot")
~verekset sanomizet toi~
~hyvät sanomizet toi koiz~ (hyvästä kertominen)
~löydeä häi toizem peäl sanomizen, juoni on hänel paha~ (juoni=tapa)
~istoi, midä sanomoitset hyveä~ (istumaan pyytäminen)
~keskenäs sanomojjahez yhty da tostu, ken midä liigoa tiedäy~
~kaikil sanomoindil ei pie selgäh hypätä~ (uskoa kaikkea mitä kuulee)
~do matkoau toine kuu siidä sanonnasta soate~ (matkaava kuu, kuun-kausi)
~hyväks otti sanonnan, ei pahaks ottanuh~
~midä sil sanondal teähtid~ (teähtid eli tarkoitit, tähti=tarkoitus, merkitys)
~sanondalleh oli, g ei sannuh~
~ku rubien sanonnalleh sanomah, ga siid vasta kuulet, ennen et kuule~ (et ymmärrä vihjauksesta)
~kirppu ei varoa sanondoa~ (ei lähde loitsimalla, ei kuule sanaa)
~Sandalkuriäpöil on ero Siämärven riäpöiz~ (Santalan järven muikut)
~lyhyd, leätsäkkäni, leviekkäni, joga tilah päi tsiippoau, ylen on soaroikas, käbälikäs, a kuivoat, siid roih kui paivun koja~ (värjäämiseen käytetty kasvi)
~mujutetah paltinoa i langoi~
~lapsed voruijah ylen äijäl~ (telmivät)
~ka lohta soau a siikakaloa ei sanota soavan~
~sanokkoa työ jotta mi tsuuto teil on~ (tsuuto=kumma, vrt. tsuudit eli kantauralilaiset)
~kembä meistä sulan sanan sanou~ (vrt. hyvän)
~tuohinuoroa loajitah~
~sano suarna~
~päivä pagize, nimie elä sano~ (nimien pyhyydestä)
~hyvä on sanottu sana, sanomatoin vie parembi~
~kivi sanou sen sulhasen nimen, kivi sanou tiitta, tiitta~ (jauhinkiven äänestä ennustaminen)
~tuman sanoo sygyzyl lämmeä, keveäl viluu~ (tumana eli sumu)
~hyväh niskoi sanoin, em pahoa teähtänyh~ (tarkoittanut)
~hyvyäh niskoin sanoin, meni pahakse~
~tervahauta syttyy palamah jos tervakse sanou~
~no sano sie hos navoksi~ (nato, sukulaisnimiä)
~kerahm on sanottu~ (kutsuttu kokoon, kerahmo eli kokous)
~häi sanoihez reboltsakse~ (repolalaiseksi, repojen suku)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
