~kalttazeh menöy~ (päivä laskee)
~toittsi gu pään zaberii kivistämäh kai uravumas olet~ (tulet hulluksi kun päänsärky ei lopu)
~turpistelih turpistelih dai zaperih vihmah~ (puhkesi)
~toandoi hoavaskendeli helvetä tuuli, nygöi järillez zaberih~ (toandoi=äsken)
~jallaz olin hätken, a uni zaberih~
~sablahad on kuuzized, nokat tsodritud terävembäd~ (tsodritud=sotritut=veistetyt, kuulostaa lainasanalta)
~ku kerran sagarvon sorkka sapittaa, ammuin kurren sorkka kumsuttaa~ (saukon ja kurjen yhteydestä)
~sablakko siitsu~ (saplakko=hauras)
~koskeh saporoa salvattih ta niihi rysöä pantih~ (padon lainanimiä)
~meil oli Tsurun Hilkku~
~sappehin on rokku, ei soa syvvä~
~mähännäd on sappehizet, ei soa syyvä~
~sapen katskera on liemi~
~sapp on kargie~
~maksoissa i on sappi~
~kalan sappi pidäv iäreh lykätä, liemen karrendau~
~päivän iellä sappi oli hyvikse ilmoikse a jälellä pahoikse~
~mist on kieli keijajeldu, tuomen ozran okahista, sapsosta sinervön pedran~
~mistä koppa kandeloho, sapsosta simazen pedran, poropedran perzeluusta~ (sapso=eläimen lapa)
~kortehta ta saroa~
~jogisara~
~nurmisara~
~muasara~
~suosara~
~vezisara~ (sarasukuja)
~sarad rohtu poroitti~ (karkotti vatsamadot)
~puuhine sara~ (sara eli pallo)
~lapset kizatah saralla~
~no sielä kasvo saraheinöä ta hienuoheinöä~
~saraheinä on kolmetahoni da leikkoau~
~saraheinä om moine kova~
~sarahein on jogiloissa~
~saraheinät kuhajau, moaheinät kidzizöy~
~oravanhändyheiny kazvau saraheinän kele veziköl kohtal, agjain ylen siemenikäs koltsaine~ (päässä siemenikäs koltsa eli rengas)
~tanhuom peällä saraja~ (saraja eli ylinen)
~mies mäni sarajalla~
~vuattiet mie tuon saraile kuivah, kun on puzerretut~
~meil on suuri sarai tanhuom piällä~
~toimmo kodih, pejjimmö, veimmö saroal~ (karhun taljan)
~sarai on täyzi heinää~ (lato)
~saraapordahih pandih uvvet lahkot~ (sarajalle vievä porrassilta)
~ots on eländypuoli, a perä on saraipuoli~
~älä mene sarazikkoh, leikkavuu jallat~
~sarasormuz~ (saraheinästä laadittu sormus)
~alhohein on näit sarattavu~ (saraheinän sekaista)
~moa saravui~
~nurmi saravui~
~sareikko niittu~
~sareikko järvi~
~sorz eänistis sareikoz~
~heineä sarevui vihmuhuu~
~puupuikkoloil ennen sarfoa nieglottih da villapaidoi~ (huiveja ja paitoja)
~pane sarfu kaglal, sit ei kaglaa kylmä~ (vieraat villat, vieraat huivit)
~sarei kohtu~ (pitkiä korsia kasvava)
~lodmassa kazvau sarikko~ (vrt. etunnimet Sara, Sari)
~nähnyh en, miittun oli, suhahtih vai da sarikkoh meni~ (käärme)
~sarja, sikeitä kun soapi kymmenisen~ (lapsisarja, vrt. katras)
~miun sarjassa on ollut poikua tai tyttyö~
~sard on reim pidvud, rein levevyd~ (liisteistä laadittu reen irtopohja)
~sardu on välläl, parren vedähez eär otetah~
~sarja~ (tuohinauhoista punottu matto)
~sardaine päriez ristah palmikojjah, pietäh veziputsim peäl~ (päreistä punottu siivilä)
~sarduvittsu on sebävitsaz da sebävittsah, sem peäl sardan nokku~ (työreen kainalovitsat yhdistävä vitsas)
~sarjavittsa~ (vitsas jolla liisteet sidotaan reen irtopohjaksi)
~sarjuvitsu, päried on vitsoil sivottu regisarjah~
~nelli viizi sarduvyöd on regisardaz~
~sarjoveh on täyzi, heitin soannan~ (lasten saamisen)
~sotkansarjoveh~
~sardavus k on täyzi, sit haudomah rubiou~
~emä poigiedah, sarjovehta veättelöö~ (lintuemo)
~sorzan sardoveh~
~sarga kuvotah nellällä suksella~ (puoli tai täysvillainen sarkakangas)
~valgieda sargoa itse loaimma~
~kostoih kuvotah sargoa~
~sargia liajitah villasta lambahien~
~sarraz on rättsinäized loimed, kudied villaized~
~löttö kuvotah kolmella saralla, eli viijellä saralla, kun kuuvella saralla kuvotah se ol loapotti~ (saralla=tuohisuikaleella, nauhalla)
~min suurus kesseli himottau loadie, sidä myöten pannah, niin pität sarrad da niin äijä sargoa~
~lötöi kolmes sarraz laitah~
~luapottie pletitäh nellästä tuohizesta sarrasta~
~no siitä sarkapuksuo talvella, villasta loajittih ta kesrättih~
~sargustanid on dogamiehel talvizel aigoa~ (housujen oikea nimi eli lainanimi, stani)
~enn oli naizil sargusuhai, pitkembi kouftoa, voattu sydämez, ruppiselgy, alatsi poliz vyö, nybläd eis~ (sarkainen puolitakki)
~otettih sarkatuohta koivuloista~
~sargatuohi on kabie tuohi, pitkäne~
~komsam pangu on sargutuohez~
~sarmakko diä on keviäl~ (rosoinen)
~sarmakka vezi~ (samea)
~pimien sarmakka~ (hämärä)
~sarmakka seä~ (kolea)
~sarmistui taivas pilveh~
~sarna, pitintsuikulaini onki~ (uistin)
~saitoa sarnaijah~ (pyydetään uistimella)
~käin sarni leikkai~ (sarni eli viilsi)
~saroikas suo~
~saroikaz oja~ (saroja kasvava)
~sarottoo tuohta~ (tasoittaa tuohinauhan reunoja)
~se sarotettih koissa, reunat vuoltih~
~sarvekkah ollah toine toizem peäl~ (sarvekkah eli vihoissaan)
~sarvekkah ollah kälyd, ei sovit yksil yösioil~
~sarvanua kivistäy~ (lonkkaa, lonkan sarvea)
~piettiellä om paljahat sarvet~ (porolla)
~tulov pedra, sarvet kuldazet~
~edenöi pedenöi, ozuta sarvii, minä ozutan korvii~
~etona pötönä, näytä sarves, tulouko huomena pouta vaiv vihma~
~pijä kuuta kukkonasi, otavaista oppinasi, sarvet suorahan suvehen, pursto perin pohjosehen~
~kuudaman sarved on kiherät pakkaizii vaste~ (sirpin sarvet, sarvekas olento)
~jogo sarvikkahie näit~ (poroja)
~edenöil on sarvuod~
~Johor-diädö hyvin soitti sarvuoh~ (sarvesta laadittua torvea)
~raijasta veännetty, sertsa poisen dernitty, i kielyt luajittu sih, tuohesta sarvut kiäritty~ (paimenhuilun rakenteesta)
~hirvin sarven seämess on sasuo~ (sasua eli pehmeää luuta)
~sasu, pehmietä, semmosta harskie luuta~
~sazuspiän satatin~ (poskipään)
~sazuspeäd on ruskied neidizel~ (ruskeat eli punaiset)
~jalga sazuvui, sazu kazvoi nivelen välih, ku sattoih, ei soanuh järgieh hieruo, rammaks mäni~
~heiny sazuvui vihmuhuu~ (tuuheni sateen jälkeen)
~azetu ku aidu, sazuvu ku saraheiny salmekseh~ (verensanad)
~minul on sada rublua palkkua vuvvel~ (sata ruplaa vuosipalkka, palkkojen nostamisen sijaan olisi pitänyt hankkiutua eroon koko rahataloudesta, suomalaiset "jäävät toiseksi" koska suomessa pelataan "vierailla säännöillä", ymmärrättekö älykääpiöt, "päättäjät")
~sadahine hebo~ (sata ruplaa maksava hevonen, samat ihmiset jotka antavat rahaa=huijaavat ne pois, mikään ei ole muuttunut)
~ukkoni ryötäkköni, kivikesseli selässä, saan korvuo vettä juou~ (mikä se on.. kylyn kiuas)
~Onieg ylen äjjäl sataittsou~ (Ääninen-kö)
~tuuli puuloi sataittsou~ (heiluttaa)
~linnut ollah satoamet, ei voija lentöä~ (sulkasadossa)
~linnut sadaimella oldih~
~sadaimen aiga on~ (vrt. jäädä satimeen)
~sadaimel ollah~ (pyytämässä lintuja, vrt. sulkasadon aikaan)
~satuameh läksi~
~sadajalgaine pöpökk on hapannuiziz~ (pöpökkä eli hyönteinen)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
