~sadaluguh myödih oravoa~ (oravien tappamisen alkuperästä, kaikki mikä liittyy rahaan=euroopan valkoisilta mustalaisilta omaksuttua)
~zadankan andoi piijam palkates~ (zadankan eli käsirahan, kaikki rahaan liittyvä=valkonaamoilta, manneilta puuttuu "henkinen perintö" koska kaikki aikansa menee rahan keräämiseen ja toisilla työn teettämiseen, vrt. maailman eri puolilta varastetut "uskonnot")
~zadankoittsi kasakan~ (palkkasi rengin, sekä rengit että renkejä palkanneet "isännät" lainaa, valkonaamojen kuvottavan "luokkayhteiskunnan" ilmentymiä, valitettavasti koko "suomen valtio" on perustettu tälle ajattelulle)
~zadankoittsi neidizen~ (kihlasi, vaimot=valkonaamoille orjia joille ei tarvitse maksaa palkkaa)
~satandoa käzi kibeni~
~satandahine kibei~ (loukkaantumisesta tullut)
~nuori om poika ta nuorta i naista ettsiy~
~ukko verkkuo kudou, sadasilmyö solmieu~
~sadasoarani sana toa om meil~ (monimutkaiset eli vieraat sanat, vrt. keinotekoiset "yhdyssanat")
~liitelekse, luotelekse, satasulka salvomilla~ (satasulka=kotkan kiertonimiä)
~kokko lenti koilta ilman, satasulka salvoksella~
~veri pakehtui satatekseh, rubieu kivistämäh jällez~
~ne rauvanheinät oli rauvan hoavah hyvät kun satatti kirvehellä~
~dallan satatin da kulman satatin~
~satatiin, käzi puhaldu~
~min satatat, sen puhaldau~ (puhaltaa eli turvottaa)
~turveh vid ei äjjäl satata~
~ei piä lastu satattaa~
~sana ei luuda katkua da äijäldi satattau~
~paginal älä satata, sano livvumbah~ (sävyisämmin)
~älä hypi, sattelettoz~
~vierahan kuasah elä sadietse~ (seuraan, tuppaudu)
~tuo turveh tuvan takoa tulijalle tukkimekse, sammal saunan seinän alta salvakse veri satijalle~
~ruhmikkahalla deällä on pahanlaini ajoa~ (rosoisella jäällä)
~kaloa viez pietäs satkaz~ (laudoista laaditussa reiällisessä kalasumpussa)
~satkazel nostetah kaloa verkoz~ (kalahaavilla)
~tuohen ku panou nin soadnikka ei mädzene libo ei kosah mäne~ (nahkakenkään kantapään kohdalle laitettu tuohenpala)
~srotsitah kiini hienombal virvel~ (vrt. nahkarotsi, vieraat r-alkuiset sanat)
~ei maha lentöä, kun tulou savon aika~ (sulkasadon)
~konsa vett ei satan niin aina ulkona syötih~
~kaikki on taivas keltani, a yhtä kaikki niinkul lumen härmie satau~
~huuveh on kun semmoini huuru laskeutuu mettsäh tahi satau lumen~
~ei vielä satat, jyrisi vain~
~a se oli yöllä vähäsel lunta satat siih hankisem peällä~
~raista sadau~
~pitäm pouvan jälgeh sadamah rubei~
~illenjeädy myö astuu, ei varoa upponendoa~
~zatsku om puoleh reides säh, hibjoa myö, kui pindzakoz nyblät kahtem puolen~ (naisen päällystakki)
~satsku om pyörzäine, puuhine vanneh~ (kalahaavi)
~rauvuskoivul lehem panima hoavah mi vain sattautu~ (omat plaastarit)
~elä vain livessy, sattauvut~
~siigakala äijän vähän sattauduu~ (satuttaa itseään satkassa)
~polvempiä kuin sattaudui ni ev voi ni jalgua ojendua~
~lapsel on ottsani sattaudunuh~
~nahk on nilal sattavundoa~ (ihmisen nila ja koivun nila)
~puuvoil voijetah sattavundahizie~
~valgie sammaldu, hapaimaiduo, muigiehaudoa, itsen kustu, ken midägi oppiu sattavundahizeh~
~sattavundahine voimatuz~ (loukkaantumisesta alkanut sairaus)
~jalga kiveh sattavui~
~veittsi on käiz g ei pie sattavua~
~älä sattavu, hillembäh kävele~
~ku satattoh, sit häi sinizen andau~ (vrt. mustelman)
~alah pakuin, satoimmos~
~ukkovarvas on sattanuheze~
~älä sattai sil sanal, älä pahaks pane~
~hiän itsen sattuatsi, katokselda langei~
~langein sattaatsiin, sivut kivissetäh~
~meil ois poika naitettava, teil on tyttö annettava, rupieuko sattumah vassakkah~ (hääsanoja)
~ta jos huono i pohja sattuu ninkun suot eli mit järvet nim porolla paremmim peäset~
~sielä kun sattu täi nin tapettih~
~ta siitä laulettih mitä kulloinki sattu~
~pieni kun sattuu pertti nin se ol lämminki~
~kuin sattuu pehkossa olomah loukko, panou muu lindu sinne däitsät~ (muu lintu, vrt. muuan)
~elähes sattuu kaikkie rahvast itsen kel~
~satuin astumah pehmieh kohtah, sinn uppoilin~
~häi satui parahikse tulemah~
~toits ahvendu sattuu~
~satui yhtel aigoa tulemah~
~siinä sattu semmoni tapahus~
~moniehittsi sattu niinki kipeytymäh~ (silmä)
~mäntih sulhasikse ni kaksi kertoa ta ku sattu ni kolmannella kerralla soatih~
~kun lienöy sattun niij jotta oli rekikulku nin se piti nostoa rekeh~ (morsian)
~konza sattu pitkäzet tuulet, pidi vuottua pitäldi~
~kuunkiännöksil satui se~
~suomempätsiz on zadviskat, kolpakk on toizeh luaduh, aluz on onzi~ (satviska=uuninpelti / luukku, metallia=lainasana)
~stoikku dalgas sauhkahtih niittähez~ (vieraat viikatteet, vieras niittäminen, vieras karjanhoito)
~sauhkoa kävelöö~ (liikkuu nopeasti, vrt. saukko)
~sauhkai juosta lujah~
~nälgä vattsoa saugoaloo, emmogo lähe syömäh~
~saugie mies~ (nopea, sukkela, vrt. saukko)
~kudihes havvit savvetah lujah~ (liikkuvat nopeasti)
~saugu lähtin koz viesti tuli~ (lähdin äkisti)
~sauna juoksoo~ (räppänän ollessa auki)
~pane sauna savuomah~
~ensin oli soatrokka kum makoamasta nousima~ (aamiaisen vieraasta alkuperästä, "kansanperinteestä" olisi pitänyt erotella oikeat kansan tavat (10%) ja valkoisten mustalaisten ("isännät ja emännät") levittämät tavat (90%), valitettavasti tämä olisi vaatinut jonkinlaista ammattitaitoa)
~sitä rehennysrieskoa loajittih tsäijyn keralla, lämpimänä syyvä~
~zauhtrokka syyväh nostuo koufin ker~ (vieraat aamiaiset, vieraat aamukahvit)
~ennem murginoa zauftrokojjah~
~yksisauvassa hiihti, sauva oli pitkä, kahella keällä kiini piti~
~moniehat oli siitä niin oveloja lyömäh sitä tsirkkoa, se piti olla semmoni kepie se sauva millä lyyvä~
(tsirkka=lyömäpelejä)
~lapsill ei ollut ni mitä sen kummempoa työtä, huvikseh ken sauvoa loati ken mitäi~
~talvet kalhuja kaveldi, kezät vuoli sauvan varzie~
~liiga sauva ainoz on venehes pöhkätä~
~oi kuuhut Jumalal luoma, etkö tiijä poijuttani, kullaista omenovani, hopijaista sauvovani~
~haugi ku sauvahti~ (ui nopeasti)
~havvit savvehtu pietäh kuvun aigah~
~ta koskiloissa vielä sauvoin olla, pitkä sauvoin sauvottih~
~ollottaja sauvomella lykköäy, ollottau venehtä rannasta~
~hillalleh toine työndäy venehty edehpäi savvoimel~ (tuulastettaessa)
~lambilois käveltez on lauttu da kaks savvoindu~
~tarbiel olles sauvoim pideä olla~
~savvoimel tarvotah~ (hiihdettäessä)
~juoksoo hilkuttoa, kättä sauvuttoa~
~savahuttelin hiihtiä~
~minä savakon vuoh kävelen~ (sauvan kanssa)
~ennen rahvaz elettis savoin vuozin, a nygöi kuuskymmen rodineh, ga jo pidäy savakkoizel pätsil nosta~ (ennen elettiin pitempään, orjatyön ja vieraiden tapojen vaikutuksesta kansan terveyteen, "edistyksen" suuri valhe)
~nagriskuopam pardahiel luo on savalimpuud, hallattuu hoaboa libo pedeädy~
~sorsa savaltau lapsieh pavottoassa~ (sukeltaa)
~savaltuu, männä tsukkeloh~
~a stobi ei olis keuhniä piässä poron zavaritah kadajan ke~ (haudutetaan / keitetään hiusten pesemiseen)
~tänäpäi oliz vezi kypsi, tyyni k ollou~ (vesi kypsä, valmis jäätymään)
~mämmie loajitah, kiukoah lykätäh, kuni kettu nousou ta imittyy, siitä pieksetäh,
anna happanou ruokavälin, luotih ammulletah~ (mämmin ohje)
~milleh tuld iski savautti ga~
~musta pilvi hirvittäy, savenkarvani satau~
~vezigi on savenkarvaine~
~savenkeskini moa~
~savenkeskiine vezi~
~savennostoz ollah kirpitsäh niskoin~ (lainasana, tiilien vieraasta alkuperästä)
~savensotkendukarttu, kirvehel onnurdettu hoabaizes tsurkaz~
~pättsi pidäy savestoa, voidoa peälitsi libo sydämez~
~savesti pätsin, halgeilis stob ei~
~savie pieksettih~
~syteh tai saveh~
~savie on jogien da järvien rannoilla~
~savel vallatah pättsi~ (valetaan, saviuunit)
~ei joga saves padoa roite~ (roite=synny)
~savesta luajitah padua~ (savipadat)
~pidäy savie sotkie da pätsim pohju kohendua~
~valgei sav otetah vallata, sinine da ruskei pättsii kohendoa~ (valkea, sininen ja punainen savi)
~täytti rengin savel~ (rengin eli sangon)
~savastett on kolmie loaduu, valgied, ruskied, mustad~
~zaviessa pannah kätkyöstä ymbäri~ (verho, kangasta=lainasana)
~saviheinä, varzi pitkä, lehed on kui paivus, kukkoa ei ole~ (savikka)
~peldoloih murdoa saviheineä~
~saviheiny, pehmied lehtet, piäz ylen äjjy siemendy~
~savehine vezi~
~savihizie padoi~
~savehine aste~
~ei piä tostu zaviidujja, hot toine olgah kui hyvä~ (kadehtia=lainasana=lainatapa)
~joassiekkah laitas savie pättsih niskoi, vetty, savie, peskuu sotketah~ (jassikkaan=puiseen kaukaloon)
~saviduodah pidäs panna liendy~ (juotaan eli vatiin)
~savikartas savie sotketah~
~savikartain om puuhine, kattietoi, sih kirpittseä laitah~ (puinen tiilimuotti)
~savekaz moa~
~mudakerd ylembä, savikerd alemba~
~mustam muan jällez on savikerdu~
~ylen savikko on tämä moa~
~savikko mua on kylmäi mua~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
