~laskuja~

~mene savikol k ollov vilu~ (savikolle, saviuunit)
~savikkokoivahikoz on kai lauttonah valgiesiendy~ (koivuja kasvavassa savimaassa)
~savikkomuan ku vihmui, muga on lujoitannuh~
~savikuksin om pyöryzy, kaglu lyhyd, pietäh tervoa, toktii~ (savipullossa tervaa ja tököttiä eli tuohitervaa)
~saviloadu on Savikorves hiekkaza~
~savimoas siidässäh ei moa parane~ (saven ystävät, vrt. hiekan ystävät)
~keviäl nostau savimuan rouhtiel~ (vrt. routa)
~muldumoa, savimoa i peskumoa~
~tuuli viem pieksi kaiken savizekse~
~sitä mujehta kun oli kaikittsi meilä, nin semmoni ympärpyörie eli tsuikula astie savini otettih, loatkakse vielä sanottih~ (suikulat saviastiat)
~savine kiugua~
~savine pada~
~meäm paikoiss oli saviperöä ta kivikkyö~
~saviperäine niittu~
~lapset savipiiruadu laitah~ (savessa leikkivät lapset)
~doves on savipohdu, vezigi on savenkarvaine~ (karvainen eli värinen)
~savisotkozil ollah~ (kätkemisleikki jossa arvuutetaan kenen kädessä on puinen puikko)
~savisotkuo kizattih~
~pilvet savizoo matkoaa, vilun kauhakka on~
~syvyspilvet tuulem mugas savistah~
~korvat savizoo~ (soivat)
~villoa savittih ennen vitsoil, kartiloi k ei olluh~ (kartattiin villaa ohuilla koivuvitsoilla, ennen karstoja, vrt. omat suovillat)
~savittsoo, savel voideloo~ (uunia)
~vihmuo savittoa pystypizareheh tyynessäh~ (sataa pystypisaroin, tyynellä)
~saviveel pättsie voijetah vallates~
~savi nodrendettih da saviveil vallattih~ (valettiin uunia)
~lapsed jalgoi lätkytetäs, saviveis seizotah~
~kiviine zavoalim~ (kivijalka=lainasana, kaikki "nykyaikaiseen hirsirakentamiseen" liittyvä lainaa)
~no tahas sakiekse savotettih, hienoni kuori ta sihi kaloa pantih~ (kalakukkoa laadittaessa)
~voirieskoa loajittih, savotettih sakieseks~
~taivahan savotti vihmah~
~ilman savoitti, pilvi nouzi~
~hod lienettö piän tappannuh, sanuo pidäy~ (pään tappaneet, vrt. päässä elävä henkisielu, jälleensyntyvä sielu)
~kägöi kukkuu, keväjel zavodii kukkua~ (vrt. alkaa)
~jo koite savotiu, valo ta päivä~
~kui kezä zavodiu, muga i lopeh~ (kuin alkaa, niin loppuu)
~poaberoittav astuu lapsud, hillah~
~jos tuulem peällä tulel loatiu~
~Nihvo-teätä sano kum pättsie muurasi, notkiet on nivelet savulla~ (teätä=eno/setä)
~piizistä savu nouzoo~ (piisistä eli savupiipusta)
~sagieda savuo murdoa pättsi~
~silmäd on savuz, pidäs pestä~
~trubah uidiu savu~
~savvuu muah lyöy vihmoi vaste~ (höyryä / usvaa)
~savuo totuttau suosta~ (totuttaa eli työntää)
~lämmän savu lämmäl nouzou moaz~
~hatsatat kui savuharakka~
~olet ku savuharakku, hypid aivin~
~savvuhiin olen, savvule tulen kai~ (tulen eli tuoksun)
~savuhin ilm on, kui päivän oal savu moine~
~savvukaz on ilmu~
~ilm on savuksine kezäl lämmäl, duumaitset savulleh on~ (savulleh=autereinen)
~kylym bokaz avoa savuloukko~
~kylyz on savuloukos siireltävy laudaine~ (vrt. räppänä)
~kai on ilma savunkarvani, ylen lämmäni~ (autereinen)
~savunkatsku om pertiz, on deännyh kegälehyt tulehmoh~
~savunduuhhu täz om metsäz, kustaht on tuli~
~savuondan heitti pättsi kohendahuu~
~savupertiz on orzilois sai savuo kui kylys~
~savupertiz om pättsi mudasavez laittu, tsurkil peäl laddattu savie, rannoil kivie, trubaloukk ylähän, truba onnuz~ (savupirtin uunissa)
~pyydöpertid on savvupertid, pätsi lämbiäy sydämehpäi~
~mie loajin savuksen tsakkojen tähen~ (savunuotion sääskiä karkottamaan, vrt. turpeen polttaminen)
~pehkopuu on savuksessa hyvä~ (pehkopuu eli lahopuu)
~tuo netse lahoni tänne savukseks~
~savus ku laitah, itikät paitah iäre~ (pakenevat)
~sovan savvuskoitti, koi ei iske~ (savusti vaatteen)
~kadajalla saussutettih vuattehie~
~merezilöi savussutammo joga kevättä laskies, anna mustenoo, paremmin kala puuttuu~ (savustamme rysät)
~pidäy savustuttoa pertti kadaisavul~ (läheisen kuoltua)
~tuli on tuohine rämäkkä, savu musta tervaksine, saussuttau vävöini silmät~ (häälaulujen sanoja)
~kul lähettih kalalla ni verkot savussettih~
~verkkot savustetah da kuivatah riihem pardizil~
~sovat savustetah pestyy, ann ei täi iskei~
~savustima aina jottei seäkset tultais~ (sääsket metsäpirttiin)
~eikä sinne seäkset tultu kun siel oli savuo~ (omat "hyttysmyrkyt")
~savus loajitah tsakkojen tähen~
~verkot panimmo savustumah~
~verkod rovval ruskondetah, sit savuh nostetah kuivah, sit savustuu, mustenou~ (värjätään rovalla ja savustetaan)
~kegäleh savuu moassa~
~moasta savuu kun se kydöy~
~mäit ku savuomah ruvetanneh, siid lämmän löydäy, talvel lumem panou~ (mäet höyryämään)
~lihat savuvuttih~
~sanottih jotta katso vain kun sill om peä ta kaksi silmöä~ (kuulla, elävä olento)
~se oli melkoni laksi kiertöä~ (vrt. laakso)
~pihka kui valuu da kuivau, niin siidä tulou rugua~
~älä sidä ota, se on pieni~ (kala vai puu, elämän kunnioittaminen)
~se olet pordimoi, doga kohtah kergiet~
~se vanahah aikah siitä joijuttih, vanaha kansa~ (omat joiut, vieraat laulut-ko)
~hiän eläy sielä niemen nokassa~
~se olet kuldaine minun vallitem pandu~ (valittuni)
~aina tullah siihi yhteh paikkah mistä lähetäh~ (metsänpeitossa oltaessa)
~ta siitä se Lemminkäini sanou jotta~ (heimojen perustajista ja kuuluisista noidista kertovat tarinat, vrt. lempi=lieben, kansanrunojen myöhäisestä alkuperästä)
~siltä lahelta oli huhuus~ (huhuus eli ylityspaikka)
~jeägäh sil sanal~
~Olonetskoil kuuluu se Lapin ottsina~ (Äänisellä asuvilla saamen kieli puheessa, valkolaisiin sekoittuneet saamelaiset)
~sildä puo jogie~
~oli suuri mettsä sillä mestua~ (vrt. mesta)
~muite rodizih sit puuz, ga pieni polvud on~ (syntyisi, mutka)
~ei se ukko paha oliz, ga dovarizad on pahad~ (pahat toverit, turha kai mainita kansallisuutta)
~elo s on kuin tikun selgä kirjava~ (tikan selkä)
~neidine se maltau mielen, ei pereä anna~
~mi joudanoo, ga se i anna~
~midä mieles sidä i kieles~
~roadakkah se, kel on himo~
~kem midä ettsiu ze sidä suau~
~midä käz kiändää, sidä i olga ottaa~
~mi ruguo, se i pielekseh~ (ruokoa-ko, tyynyyn)
~ken ollou minule ozutettu, se tulgaheze zirkaloh~ (zirkaloon eli peiliin, lainasanoja molembazet, vrt. veteen)
~se olim minä salol, se olim minä yksinäh~
~min bohatembi, sen julgiembi~
~mingo vuozi, sengö tämä issunda miul jygenöy~
~min kerdoa kukahtoa, sen vuozie eleä~ (käki)
~mingo laps eläy, sengo viizastuu~
~mingo vuozi, sengo jalgu minul jygenöy~
~kesselin otti selkäh ta painu tiellä, lötöt jalassa~ (kesselin eli tuohikontin, kuis lainasana)
~ota mielekse peäh, älä toittsi sen pahoi roa~
~oman roavon seikkoau, ei pie nevvuo~ (seikata=toimia, puuhata)
~on siula niien lapsien kera seikkoa~
~piem minä sinulles pahan vastah, tazatez~ (vieras anteeksi antaminen, oma kostaminen eli tasoihin pääseminen)
~älä seguo minun seikkoih, itse tiddäm minä~
~hoz oigei ollou tyttö, ni ken ei ota~ (naimaonnen hylkäämät)
~seikkua on seittsemen moista~
~seikalleh matkatah~ (joukossa, vrt. saikka)
~azie seikkavui~ (mutkistui)
~seikkavuksiz on aziet~
~akku hänen seikkavutti, sih sevoitti kaiken~
~engo issu omuten, engo tsomuten, teijän azieda seikuitsen~ (seikuitsen eli toimitan, kenen vuoksi istut)
~pappi pyhät seikuittsov~ (vieraat papit, vieraat rahasta tehdyt pyhien toimitukset, on tärkeää ymmärtää että paavilla on sama "lätsä" kuin juutalaisillakin, että "judeismi", "kristinusko" ja "islam" ovat vain saman asian eri muotoja, rahan ja (väki)vallan avulla levitettyä lähi-idän alueen folklorea jolla ei ole mitään tekemistä suomen tai suomalaisten kanssa)
~tyhjän seikuindu heitä, rubie tolkkuu pidämäh~
~tuuldu punaldelou seilahuttelou~ (pyörittää, tuulahtaa)
~tuuldu vähäl seiloau, ei äjjäl tuule~ (seiloaa eli henkii)
~lämmeä seiloau pertih pätsinotsaz~ (huokuu lämmintä)
~venehty seiluttau lujah, tuulou kovah~
~azied on seimeis~ (vireillä, tekeillä, vrt. seimi)
~tuli seinustau seiniä~ (mustuttaa)
~kolme seinöä oli puusta loajittu~ (kodassa, puiset kodat)
~päivä kum paisto nin se kuvahaini seinässä näky, niin oli kum mies kun se käveli siinä oven iessä~ (kuvahaini eli varjo, elävä olento)
~seinäss on voarnat sobie riputtoa~
~kylyn sroima viiziseinäzen~ (raataa ja rakentaa sanojen vieraasta alkuperästä, vieras "kova r", oma "variksen r" eli luonnossa kuuluvat ärrät)
~keskus, uks, perä, bokku, otsuseiny~ (seinien nimiä)
~seinypoazut pertis sammaldetah, a huonuksiz ei~ (pirtit ja huoneet, paasu=sauma)
~heil om palavuz yhteh~
~seinybrujad itse laitah, kebjiembäd on loadie käveliöi brujii~ (kiinteät ja kävelevät kangaspuut)
~seinäsammalenna pietäh sidä suvensammalda~ (suden vai suven, vrt. karhunsammal)
~seinysammaleks kerätäh ruspakemboa sammald uittoloiz~ (punertavaa sammalta, kosteista notkoista)
~teräksisen seivon temmon, tsitsiliuskuilla sitelen, moasta soate taivosehe~ (loitsusanoja, vrt. sukunimi Seivo)
~seittsemen seizallah, kaheksan kallellah, yheksän yläh~
~ta se tyttö seisatettih kivem peällä siinä missä ympäri vesi kiertäy~ (lempeä nostatettaessa)
~vezi selgeni, seizattih~ (selkiintyi)
~toattu kun alko niitä lukie ni se siihi seisattu~ (isä madonlukuja, kyy)
~seisatutah rahvas kun tullah taloh~
~a jos pedra seizattuu, ei pie ni midä legahuttua~ (ilomantsin karjalaa, poroaluetta, vrt. omituiset "poroaidat")
~opi seizattuo, ongo syvä randu~ (pysähdy katsomaan)
~poruo luajitah sto tuhkat pannah rengih da kiehujalla vejellä obaritah,
sih hiän seizauduu, konza seizauduu, voit pessä piädä~ (omat "shamppoot")
~elä ole kägrälläh, nouze seizoallah~
~syö istuolleh, a elä seizualleh~
~seizualleh syöy, ukkone~ (syö eli lyö, tappaa)
~seizuallistu ei tärpitä~ (kasvavaa koivua)
~seizuandahine vezi~
~seizoi vezi duvv ei ole hyvä~
~hammastaud on seizolliine hädä, pitkälleh ei sorra~
~polvinivel heitti seizondan~ (petti)
~männäh seisontataloh ta sielä huilu otetah pois~ (huilu eli huivi, morsiamen silmiltä)
~seizotteleh lapsi, oppiu seizuo~
~kalua tavotetah puzuloilla, vittsahizet ollah~ (joessa pidetyt vitsamerrat)
~seizovat ilmat~ (vakaat)
~morsien on siitä suoritettuna parahih voatteih ta se seisou lattiella~
~kivellä seizov da itköv~ (lapsi)
~deän pardahalla seizou~
~seizot kuim puukuva, ed virka ni midä~ (vrt. puu-ukko, puu-akka)
~ka siel urohot seizotah~
~ta sitä sanottih jotta ukonkoari seisou, ukkosen seä tulou, ukkoista jyräjäy~ (oma ukonkaari, vieras sateenkaari, rainbow)
~sehän yöllä kun seisou neät se kala, virroissaki ni sehän seisou~
~veri seiso, niinkuin seinä, elä päälleni pärise, elä riisku rinnolleni~ (veren lukuja)
~mussat pengeret seizotah, raista tulou da vettä tulou~ (mustat pilvet)
~ojam pohjis vezi seizoo~
~katso moista pilvenjuhlukkoa seizoo, tyyni on~
~seizonuosta vejestä vigahizen~ (saa vaivan, seisovasta vedestä)
~taivas seizou piän piäle~
~päivy ku seizou, eigo häi jatku eigo lyhene, sid om päivy pezäs~
~ku pitkembähez vezi putsis seizou, kai lemehtyy~ (vrt. lemi)
~därvez vezi seizou, tyyni on~
~kosto seisou hyväsistä peällä~ (vaatteet=eläviä olentoja)
~seizo minus toatsi, puolista minuu~ (seiso takanani, puolusta)
~seizomm yhtes puolez~ (seisomme yhdessä, pidämme yhtä)
~hyppimäh on rakaz, aivin seidäy~ (hyppimisestä pitävä lapsi)
~Meren emä rönkyy, kuuluu kuuvella virssalla, seittsemällä selkosella~ (vrt. selällä)
~sil k on seittse tytärdy ga puuttuu vävyy~
~laps o mieletöi seittseh vuodes sah~
~seitsenkuuhini lapsi~

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)