~seittseikymmeneh rublah möin~ (maani, vieraan rahatalouden ja perinteisen maanomistuksen yhteensopimattomuudesta, tuloksena maiden siirtyminen vieraaseen omistukseen ja valtava (kaupunkeihin muuttanut) "maansa myyneiden" joukko, kaikki tämä "suomen valtion" (maavarkaista suurin) täydellä tuella, eroavaltiosta.fi)
~seittseminsavoim maksettih heboloiz~ (hevosesta 700 ruplaa, vrt. järkyttävän hintaiset "automobiilit", kapitalismi=kun kansan huijaamisesta tuli arkipäivää)
~seittsemestuhatas koin ostin~ (kaikki ostamiseen liittyvä katuvaa, tiedetään että on tultu huijatuksi muttei voida tehdä asialle mitään, taustalla läpeensä vieras "lainsäädäntö", valkonaamojen lait=kirjoitettu kannustamaan ja suojelemaan huijaamista ("kauppiaat") ja sitä myötä estämään ja vaikeuttamaan kaikkea omaa toimintaa)
~mi on vaskini vakkani, luini lukkoni, seitsenloukkoni~ (mikä se on.. pää)
~seittsevuodiziem pidäy jo pyhittiä~ (seitsemän=lainasana, seven, voitu ilmaista alkujaan pyhää tarkoittavalla sanalla, vrt. taivaallisen hirven seitsemän tähteä)
~seitsemez vuoz on igiä hänel~
~seittseikymmenendel vuvvel on ukkoine~ (vieraat "kymmenykset", vrt. kotoperäiset polvet, sukupolviin perustuva iän ymmärtäminen)
~seitsiel tuldih, seitsiele mennäh~ (seitsemälle taholle, vrt. seitsemän perheen muodostama heimo)
~seittsemitsi sanod, yhtelleh ei tartu~
~ka suuret seipähät oli ta niillä lykättih~ (venettä)
~seiväz on däriembi roagoa, hienombi siirdii~
~tänäpäi lain viizitostu seiväsvälii aidaa~ (vieraat aidat (karjatalous), oma päivän työ)
~vez on segaksine, rannaz murduo on~
~sienen ker segai keitämmö grivat talvel~ (sienet ja gribat, eli tatit)
~perttsyheinöä pandih voattein segah~
~karien segah jouvuin~
~tänäpäi on vihman segaine päivy~
~egläi oli tumanan segaine päivy~ (tumanan eli usvan)
~juovuhuo om peä segani~ (pyörryttyäni)
~sinul ollah päänyörit segazin ni itse et pääze tolkuh midä pagizet~
~segal vez on, ei soa juvva~
~männyl luppuo i näriel luppuo sekalin~ (luppoa eli naavaa)
~vihveläini da saraheinä kazvau segalin~
~segaloitti viihen~ (vyyhdin)
~verkot tuuli segaloitti~
~segametsäs sie om pajut sie on kuuzet, sie on kai~ (kai=kaikki)
~tämä viihti segavui, tule autat sellittää~ (selvittämään)
~kalain ujuu seglettäy~ (ujuu eli ui)
~häi karuloi karkottua iäre~ (vahingollisia maassa tai vedessä eläviä henkiä, vrt. alisen henkiä)
~muamal lapsed on yhten armahoad~
~sego täh rihmat, pidäy selitteä~
~kons veis otetah, älä sevoita, ei segua verkko~
~poazmulang lapastetah kahteh poazmah, sid viiht ei sevo~
~aziet segoi meil, pidäz duurin dällin sellitteä~
~älä seguo minun seikkoih, itse tiddäm~
~älä sevo paginaz, duumaitse sanohez~
~sekä lapset jotta vanhemmat souvettih sitä uissinta~ (uistimen soutaminen)
~ne lahjottih siitä sekä heimokunta jotta morsien~ (häissä)
~löpsöi selahtih luhtaz~ (sammakko lätäkössä)
~selakko vezi, murrokaz~ (samea, roskainen)
~tuulel selakui vezi~
~olota veneh selkäh~ (olota=sauvo, vrt. Olos)
~sellembäkkäli pidäy rindu laskie~ (rintaverkko)
~lasemmo nuotan sellemmäkkäli~
~langat sellendin~ (selvitin)
~ilman sellendi~
~zelenttsy, ruspakko sorzu, kumbazel on markkukaglu vähäzel, izäl~ (sinisorsa, markku-sanan alkuperästä)
~zelenttsy lendeä~ (zelonaini=vihreää tarkoittava lainasana)
~zelentsy heinis viiristeleh~
~mado on zelonane, pitkäne~
~viem peäl on zelenäine, kus tyynet kohtad, vezi kärvästäy~ (veden päällä vihreät limakalvot)
~zelezinä on vähän suurembi jouhisorzoa~
~vezi selgeni, seizattih~
~ilmu selgeni~
~huondeksel oli tuman, vai gu rubei tuulemah, dai ilmu selgeni~ (aamu-usvat)
~kul lapsessa oli yönitettäjäini niin siihi loajittih leppävasta~
~sellin ollah toine toizeh~
~elä seizo sellin miuh~
~älä sellin keändäi, ole ezin~
~oza on sellin ittseh~ (vrt. suojelushenki)
~kähähtelemmös kui Virgusellän kägöi~
~minä huondeskodval roan midätahto~ (aamutyöt)
~verkot selitetäh~
~syö kaloa, mie selitän~ (selvitän, puhdistan ruodoista)
~marjoi selitteä~
~myö karbaluo tuuleh lassemma, sellitetäh~ (tuulen keralla selvittäminen)
~sienet sellitän kai veitsen ker hyvin~
~pidää mardat sellittää~
~sellitä sienet, älä madozii dätä~
~muarjat sellitettih~
~ei kaikkie sanoi soa sellitteä~
~voit sellitteä omal silmäl, mi netse ollou~ (omaan silmään uskominen)
~laps sellitettih~ (puettiin)
~sellitämmöz mettsäh lähtie puun tuondah~
~puutokses sellitimmöz venehen kel~ (selviydyimme)
~langoida soritah viipsihyöh~
~ongiloiz on sellittämisty, äjjäl sevoitid nostahez~ (ongiloissa eli siimoissa)
~langoin sellityz loppih~
~mardad on vie sellityksiz, varennah näh~ (hilloa varten, varenna, vieraalta maistuva sana)
~pilvi selgii, povvistih~
~tulou hairivo hyvälläki, tyhmä ei siitä selkiekkänä~ (vrt. hairahtaa)
~selgii yöm moattuu~ (toipuu, vahvistuu)
~oli hyvä hiihtoa, hyvil lumi kannatti, ta sellat hyvät~ (selja=suksen jälki, latu)
~se Miina hiihteli loitokkali selkosissa~
~kuz on surmuheinäd, sie on i zellaheinäd~ (lääkekasvit, myrkyllisiä)
~lapsiz on zellomistu, koz mi on kibei lapsiz~
~zelluo, rohtuo andoa, voidoa da kattsuo kibiedä~
~selgeili taivaz, ga därilleh pilvistih~ (taivaan tuntijat)
~selgevyndäh päi on azied~
~selg on suurembaine reäppöidy~ (selki/selti-niminen kala)
~selgiesti tuulou, ei tuuttsoa eigo vihmoa~
~myö aina siitä kävimä pihalta katsomah jos oli selkie seä jotta ne tähet näky~ (tähtien katsominen, omaa eli luonnosta voimansa ottavaa elämää, vrt. omituiset tähtien ihailemista vaikeuttavat "katuvalot")
~päivännouzu on selgie~
~panet selgiedä vettä tazah~ (tasa=astia)
~tiän järvess on selgie vezi~ (tiän eli teidän, vrt. täti, meiän järvi ja teiän järvi)
~tänäpäi on selgei taivaz, ei näy pilvee~
~selgei ilmu~
~juojien kerahmoh elä mäne~ (juoppojen seuraan, päihteisiin pakottaminen=orjuuttamisen muotoja, juopot=eivät kapinoi)
~selgiet sanat sanoi, puolisti veäritettyy~
~selgieh maltau mejjän kieleh~ (meijän kieli)
~taivaz on sebo selgieni~
~on se väki pitkä matka teältä, seloista pitäy männä~ (seloista=selkoine=erämaa, salo, vrt. selkä)
~meän selgozessa eu pedrua~ (sukupuuttoon tapetut petrat eli villiporot)
~selgozie kävelimmä yöt päivät~
~siitä pannah se selekoni tähä, ninku selekosekse ne Suomessa kuttsu vaim meilä lentosekse kutsuttih~ (ansan selkäpuuta, selkosinta)
~ala i yläselgone~ ("kaglarihmassa")
~pullod on ylähäzel puolel selgozez~ (kohot verkon yläpaulassa)
~kai selgäveh ollah järvel pyyvyksil~ (selkoveh=selän asukkaat)
~suurselgoveh matkatah~ (Suurenselän asukkaat)
~ei selgä kerran hieronnol tervehy~
~kel selgä kubajaa, se i kylyn ettsii~
~itikät syvväh sellän~
~sid lähti maa ilmah~
~selgäh nosta lapsi~
~selgy da vattsu puutui alalleh, ku mielespiettävälleh miehel puutui~ (helpottui kun pääsi mieleiselle miehelle)
~selläm menetid, netsen ku roavoid~ (väärä työnteko=johtaa selän menetykseen)
~selgy miehem peästäy~ (sanonta)
~surmu selläz ajau, kuon ei virui~ (kuon=toipunut, virui=sairas)
~ei kaikele tyhjäle pie selgäh lähtie~
~älä selgäh läh, neäritelläs sinuu~ (vrt. narrataan)
~paginan selgäh em peässyh~
~siid on selgä ojazel, kun en sano puoleh engo toizeh~
~sellän tagan älä pagize, sano kohti~
~se tuohi hyvin siitä ottau toisen tuohen selkäh, pikkusen kul lämmittäy~
~siidä iellähpäi keäriessä tuohi tuohella selgäh~ (tuohitorvea laadittaessa)
~pätsin selg on hiilau, ni kätt ei laske~
~lagiselg on enimyölleh nellitahoine, suurembi lagilahkuo, lateselg on vestämätöi parzi~ (katon ja lattian vuoliaiset)
~sid gu salvammo lattiah sah, sit panemmo sellät~ (lattiaa varten)
~alembazeh venttsah pidäy panna pedäjäzet parred, sit pidäy sellät panna enzimäzele ventsale~ (ventsa=hirsikerros, lainasana=lainarakentaminen)
~siitä niemen ympäri vaim pyörähettih ta siitä selköä myöten souvettih~
~kuvaz, mi kublau sielä selällä~ (kuplaa eli kelluu, vrt. lainasana merkki)
~järven selgäh meni, keskijärvel~
~suuret selät oli souvettavat~
~lagie järvenselgä~
~merel selläz ainos kävelöy~ (kävelee veneellä)
~eksyttih kun kulettih Uhtuosta tännepäin selillä~ (maan selillä)
~selläkse sanotah kasezmualoi~
~kazvoa hoaboi korbiloil, kazvoa sellil~
~moan selgy~ (selänne, harjanne)
~selg om pitkembi särkeä~ (särkkää)
~myö tulimmo selgyy myö, kuivembi oli astua~ (maan selät, korkeammat ja kuivemmat kohdat)
~lagei selgy, kuz e ole suardu ni metseä~
~pitkä se on talven selkä~
~lunda purguoo hyvin, talven sellät purrutah~
~selgöä kahta lajie, kublusselgä i pohjaselgä~ (pitkiä siimoja, siiman selkäsiimoja)
~kublukseh lasettu selgä~ (kellumaan ja pohjaan lasketut siimat)
~ongen selgis sivotah onget perustimel~
~ongiloudas pietäh ongiloi, pardahil on onget, sydämez on sellät~ (vrt. lootassa, pitkissä siimoissa selvästi omaa ja vierasta)
~korhalleh on kalal selgevät kuvun aigah~
~selgidimed om magied, selgyluuz~ (luuytimet selkäluissa)
~selgäimeh rihma sivotah~ (ansan selkäpuuhun)
~selgäin syuhyu~ (kädenselkä syyhyää)
~ongensiimat selgämes sivotah~ (siimat selkäsiimaan)
~hiero lapsel selgäine~
~uksi jätettih seppo selgäzelleh~ (sepposen selälleen)
~selgykanabr on hienombi suokanabruo~ (selkäkanerva, selänteellä kasvava kanerva)
~selgälepäd on rädzäkät, lyhyöd, oksikkahat~ (selänteellä kasvava leppä)
~selgylepäz on suoleppeä däriembi tyvi, oksoa enämbi, däriembi koja~ (kasvupaikan mukaan nimeäminen)
~selgyliha on luukaz~ (luinen)
~selgymoaloil heid on~ (repoja)
~selgymaa, koivuu, leppää kazvaa~
~selgämä kiästä sattaudui~ (kädenselkä)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
