~selgänivelien sydämez on idimet~ (ytimet, vrt. luuydin)
~selgongii pietäh Seämärvez da Sodjärvez, ei lambiloiz~ (selkäonkia eli pitkiä siimoja)
~selgongil ollah miehed~
~selgäpii, keskisellän luu~ (selkäranka)
~selgyrang on selgypiin sydämez~
~selgypiid on luupalad, onned~ (onned eli ontot)
~rijan selkäpuu~ (rita-ansan)
~selgäpäivä, kudamalla lumi seizou~ (pohjoispuoli)
~se piti olla selkäpäre, jotta se oli ensimäini päre, siitä puusta otettu se mi oli niinkun koarnapäre~ (taikaan käytetty päre)
~vai olet laihu, selgyrangu kui tunduu~
~bokkuluut selgyruhoh tullah~ (kylkiluut)
~selgyruodu ota iäre kalal, panemmo silakakse~ (silakka=selkäruodoton kala)
~kai vattsoa selgäruodah vedeä, tyhjä maha~
~ahven selgäsugahat tsirhissytti~ (pörhisti selkäevät)
~rijan selkävittsa~ (vitsalenkki jolla rita-ansa viritetään)
~on sellaizie tsakkoja jotta survojaiziksi nimitetäh~ (surviaiset)
~ne läpetti sellazet sugahuot~ (kiiltävässä kivessä)
~seldii pyvvetäh Valgielmerel~ (seltiä eli silliä)
~vereksenny talvel seldii tuodih Anukseh~ (tuoretta silliä Aunukseen, vieraat sillit, vieraat Aunukset, valkonaamojen tukikohtia)
~selo pätsis hiilet hyvin, k ei jiä kegälehty~ (selo eli sekoita)
~seluo pidäy koassoa, anna poav ei~ (poav, vrt. pata)
~kieldy seloi yhten kel yhty, toizen kel tostu~ (sekoitti kieltä eli valehteli, valkonaamojen tapoja)
~selvällä meren selällä, sinervillä lainehilla~
~sellyksetöi on vie verkko~ (vrt. paulaton)
~selyksis on pullod i tähet~ (kohot ja merkit)
~yläsellyksez on käbryd, alasellyksez on kivekset~
~ennen oli sellykset koiz laittuu nuorua, nygöi on ostonuorat kai~ (ostamiseen pakottaminen=tuhonnut melkein kaiken oman, planeetasta puhumattakaan, "markkinatalous")
~kaks sellysty verkon kohtah~
~sellyz on liinaizez langaz, nellikerdaizez pieneh verkoh~
~sellyskäbryd om potkulois pitkembäd, tarvinverkoloiz lyhembäd i särrinverkoloiz~
~sellyssilmy on kahtem muun silmän suurutteh, kerratuz, däriez langaz, kaheksa ylähän da alahan~ (verkon ylimmän tai alimman rivin suuremmat silmät)
~enne vai sellälleh uidih~ (selällään, kuis)
~sellälleh on kuudan, kannikot kyheräd, vilu roih tämä kuu~ (kuun kannikat)
~moada pideä vai sellänala hengen lähtehyö~
~tahnuoz on sellänkandu, tahnutpatsaz, kengi loadiu selgäh havvan, kengi pattsahah~ (vuoliaista kannattava patsas)
~seläskättä ei soanun ommella kuolievvoatteita, vain kohaskättä~ (ei jälkipistoin, harsien)
~kuolievvassalla pyyhittih late seläskättäh~ (taaksepäin, päinvastoin tekeminen)
~paltto kingistyi sellättsi~ (vrt. kiristyi)
~semakko vezi~ (samea)
~semakko päivy~ (pilvinen, sumuinen)
~semakui vezi~
~semmoni suuri kivi oli siinä kesellä järvie~
~on siinä semmosie pienie kaloja, semmosie ahvenie~ (ahven-sanan alkuperästä)
~se on semmoini lampi, kuiva moa ympäri~
~kuin mäni leikkoamah semmoizen rätsäkäm männyn~ (pyhinä pidetyt puut)
~kyllä mie join yhöstä kohasta, suolda, kuj janotti~
~semmongo olet sie ziida~ (semmoista siitaa, vrt. hiitaa eli sukua)
~toivottih poikah tulovan huimaksi, kun semmoisie pakasi~
~Anukses päi pietäh zemtsugoi~ (vieraat aunukset, vieraat helmet)
~ruskieh pliissah libo barhattah ommeltu zemtsuguhelmyöd~ (punaiseen päähineeseen helmiä)
~zemtsugan jyvä~ (simpukan helmi)
~zemtsugusergad i minul oldih~ (sergad eli korvakorut)
~olgupiälöil da ryndähil zemtsugutsieppilöi pietäh neidized~ (helmikoristenauhoja)
~miehel mennes peä zemtsugoittih~
~sih aigah oli, senaiguhuzil tyttölöil oli äjjy suhaidu~ (suhaidu, sulhasiako)
~vävyhän sie kohta olet, soatako sie hoti kisata~
~konza kozittsou, silloin sanotah brihoa zenihä~ (vieraat brihat, vieraat zulhazet)
~zenih on köyhy mies, ga ylen on vahva da tsoma mies da raadohgi ravei kaikkeh~
~ylen on nerokas, muite kattsuagi on hyvä, moine on verevy i ripsakko~
~zenihät käydih nejjisty kyzymäh~
~senniveline neidine, sen dilovud~ (rivakka, sukkela)
~sennägöni assa i miula oli~ (oma eli yksinkertainen elämä, vrt. monimutkaisuuteen pakottavat "skoulut")
~sentsoi on seinien sydämez, kezil sentsoiz moatah~ (porstuan itäisempi lainanimi)
~ei niitä karsittu kun sentähej jotta se apaja tiijettih jotta se pitäy vetöä siihi~ (puita apajaa osoittamaan)
~elettih kondiet siinä metsässä~ (kontioille kuuluvat metsät, palautettakoon kontioiden omistukseen, alkuperäisasukkaiden oikeudet=päässeet hukkumaan valkoisen ahneuden alle)
~sie annoit lapsella vallan~
~sentäh on hardiet rujonna~ (kantamisen tähden)
~dogo leikkait sebaluksem paidah~ (sepalus=rintahalkio, hameen sivuhalkio)
~uuven kuun kun tokatiu ens kerran, nin oikiej jalan alta ruhka pitäis ottoa, nin sanotah jotta näyttäytyis jumala unissa~ (jumala eli miespuolinen haltija, vrt. Kuun ukko)
~mene metsäl, eräs sebiäjjy~ (tiehesi touhottamasta)
~tule sevimmö verkot kuivah pannez~
~pajaz olin, ga kirvehen sepitsytin~ (teroitutin kirveen sepällä, vrt. pajarit eli hevosmiehet, metallia takovien seppien vieraasta alkuperästä)
~sepittsiipöpäkky on musta juuri, mustat kovat siived, om brusakan suuruz, piädy plikuttau kai kuuluu, eläy muan sydämez~ (musta kovakuoriainen)
~lapsie sepittsöö kylvetteä~ (sepitsöö eli parantaa taikomalla)
~lapsen sepittsi terveheks~
~seblakko siitsu~ (hauras nokkoskangas)
~lapsed luhtaz vai sebletetäh elostetah~ (leikkivät lätäkössä)
~lapsi käzii seblou viez~ (loiskuttaa vettä käsillään)
~taivaz on sebo selgieni~
~lyylikki lylyjen seppo, kauppi kalhujen tekijä~ (omat sepät=suksien tekijöitä)
~keskimäin poiga on synnynnälleh seppo Ilmolline~ (Ilmollizen laulusta)
~minä lähten sinizen suurem meren randah, istuu sie seppo Ilmolline, jeätorahad nenäh kazvettu, kyyräm pidhuod~ (seppo eli noita Ilmollinen, vrt. omituiset rautaa takovat sepät)
~miun tätä oli seppä~ (tätä eli taata eli isä, omat ja vieraat seppäsuvut)
~kem mih on seppä~ (seppä eli taidokas, seppä-sanan alkuperästä)
~häi on katso kaikkeh seppä~ (osaa kaikkea)
~mäne hänel lyö, häi niidä sepittsöö~ (sepitsöö eli noituu tietäjä, vrt. sepittää)
~seppypöpökky~ (kovakuoriainen, kuolemankello)
~sanom mie suranua vuarnua, lindziä leppiä, palavua seppiä~ (sadun aloitussanat, vrt. saarna)
~seppäleh~ (hukanputki)
~seppälindu tagoo tsiltsetteä~ (kerttu)
~seppälinduni tagoo tsiltsetteä~ (tiltaltti)
~seppälinduni suuda klakuttoa~ (kivitasku)
~sanov aivin sebroau, ei vuota mujjen vuoruo~ (päälle puhumisen vieraudesta)
~ne on tuas sebriyvytty yhteh, Mikko da Anni, ei ni erota enämbi~
~sebä on rejessä iessä~ (sepä=reen etuosa etummaisia kaplaita myöten)
~sebä on ezikablahis sah~
~sepöälläh ta nokkuo annetaan~ (sepäillään ja annetaan nokkaa, omia tervehtimistapoja, sepäillä=halata)
~on siula lembie ku tytöt sepyälläh~ (lempeä eli vetovoimaa, viehätysvoimaa)
~laps moamoidah sebeälöö~
~kodih ku tulen, sit sebiälöy ukkualou minuu~ (lapsi halaa ja suukottaa, ukkualou=suukottaa)
~häi vai tiettoo sebäilöö~ (tiettoa eli mielitiettyä)
~naizet sebäillähez käid olgupeälöil~
~sebävyksiz istutah da paistah~ (nuori pari halaillen)
~rien sebälaud on alemba lehtipajuu, ylätsuraz on kaks loukkuo, niilöiz on lapad, ned on jallaksem peälöis~ (sepälauta=reen jalasten kärkiä yhdistävä vitsas tai jalasten kaarevia osia alempana tukeva lauta)
~sebälaud on iskiett ezikablahien kohtah noagloil~ (etummaisten kaplaiden päälle nauloilla kiinnitetty lauta, osa rekiin liittyvästä perinteestä selvästi myöhäistä eli vierasta alkuperää, pystyykö omilla eli metallittomilla työkaluilla veistämään edes jalaksia, vrt. yhdestä puusta (tulen avulla) koverretut ahkiot)
~sebäpaivuh ogal laitah, siid lappu roih keändähyy kablahan nokaz ymbäri~ (sepäpaju=reen jalasten kärkiä yhdistävä vitsas)
~istoi sebäpuoleh~ (reen etuosaan)
~sebätsura dallaksez on leviembi perätsuroa~
~sarduvittsu on sebävitsaz da sebävittsah, sem peäl sardan nokku~ (sepävitsa=sepäpaju)
~sebävittsa~ (sarjavitsa)
~sebävittsa~ (reen kainalovitsa, vrt. tsoappavittsa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
