~netse tytt ei sinul sebävy, hos kui opittele~
~vellekset sepäyvyttih~ (halasivat)
~sepäyvyttih kun oli loitompaini vieras niin sevättih toisie~
~moniehet jo aivan keskenähki miehetki sepäyty ennein~
~joga emä omii lapsii pezeksendelöy, kohendelou sobaizii~
~elä tseremooni, rubie syömäh~ (vrt. omituiset "ruokarukoukset")
~bohatan svuadbaz on liigu seremooniedu~ (pohatan häissä liikaa seremonioita, omat pyhät menot=luonteeltaan yksinkertaisia)
~kel zerebei langenoo~ (ostettujen arpojen vieraasta alkuperästä, oma arpominen=ei liity rahaan)
~sergah pidi olla nelly kuuzistu serguvittsua~ (serkaan eli vitsalenkkiin)
~ennem piettih hyvii da kallehii sergazii~ (sergazia eli korvarenkaita, kallehia=ostettuja=vieraita)
~sergain on hobjaine, kuldaine, vaskine libo zemtsugahine~
~serguvittsu kuuzine oli~ (vitsas josta vitsalenkki punotaan)
~muga seändyi, serssu särizi~ (sydäntyi, serssa=sydän)
~serssu nouzou~ (sisu)
~sersavuksiz oled~ (suutuksissa)
~sersavutti minun netse sana~
~tunturilla mänet, soat hyvän katajan, sesellä kun otat kylvettöä, siitä säkämät lähetäh~
~ittses sanan loadi, sensen otti, min kägei~
~sidä pidigi mielez, kudoan jälgimäi otti~
~ta kellä oli tietohutta, niilä parannettih~ ("tietäjien" luonteesta, tietäjä=se jolla kulloinkin eniten tietoa mistäkin asiasta, tai parasta tietoa)
~zeze linduzet, toizet viiret~ (viiret=laulut, vrt. viiriäinen, virret)
~sese miez oligi, mikse minä mielistin~
~meilä buolamarjua eule zezen äijyttä~
~sezielä miskoa neättih~ (karhun lainanimiä, venäjän miska)
~yökunzii lähen sezinne~ (yökunsiin, kunta-sanan merkityksistä, yhdessä oleskelevaa joukkoa tarkoittava sana)
~katrill oli, yksi kisa, siit oli humahus, siit oli, käsikisa, sestolkka, kaklakisa, kruuka~ ("paritanssien" myöhäisestä alkuperästä, vrt. kotoperäinen haltijoille tanssiminen)
~pezevyin kui kylys, ga setinä lähti~ (kutina)
~setikköheiny~ (jäkki, jussinparta)
~a kudai on vai setimpohjane nurmittsu~
~mutsoit piettih setkua, a akat tseptsiä~ (setka=naidun naisen verkkomyssy, lainasanoja)
~setku~ (kalahaavi, vrt. kyövä, neitti, sietka)
~tästä hänellä on länket ta siitä setolkka tästä etujalkojen kautti~ (poron valjaiden selustin, lainasanoja=lainatapoja)
~meilä oli kulkusie länkilöissä ta setolkkoissa~
~sidätädä da tuodutoadu pagizemmo~
~opin siltäl tuoltoal, ni mil ei läh ailaz~
~seukun täh yhtä hiilavua~ (seukun eli serkun)
~seukul luo lähten~
~toizet seukuksed ollah~ (pikkuserkkuja, sisarusten lapsenlapsia)
~hyö ollah seukuksie, velleksien lapsie~
~ennen do ventsaittih puolettostu seuhkuksed~ (vihittiin serkkuja)
~kolmanteh polveh karjalan kansa seukutetah~
~moas seurahtah rokku, äjjäl kiehuu~ (seurahtaa=kuohahtaa)
~venehed ajammo maldikkoh, sid ei alto seuruta~ (maldikkoh=tyveneen)
~kun ei ollum pirttie, siel oli vain semmoni kota~ (vieraat pirtit, omat kodat)
~nuorad on sebiel pandu~ (seve=nuoravyyhti)
~sevindälleh on vie verkod, vuota sevin~ (sevin eli setvin)
~Mappi da Misa ollah sevoittarekset~ (serkku-sanan myöhäisestä alkuperästä)
~i kuin muijotus lieu valmis, lieu muigie, nin silloim vasta sevotat taiginan~
~ezmäi syväin sevoitetah, sit kuori laitah~ (piirakoita laadittaessa)
~jo paginan sevoitti, kuolemaz on~
~pagizou ku ojaine tsurtsettau~ (solisee kuin oja)
~sebäi kagloa~
~seväten tervehyön loadi~ (halaten)
~tule poigan, ehki sebiän ammui nähtyy~ (halaan ammoin nähtyä)
~tule tänne Oloi-rukku, sebeän kagloa~ (rukka=vanha, vainaja, vrt. kuolinnuket)
~akkaized rungoa sevätäh, yks käzi olgupeäl, toin alatsi kainaloz~
~oigei kyynäspeä kubizoo, mielehine sevättävy tuloo~
~milma painustau, seä tulou~
~tulou pahat seät kun Köynäs kosajau~ (koskien nimiä)
~ukkosen seä tulou~
~myö aina siitä kävimä pihalta kattsomah jos oli selkie seä jotta ne tähet näky~ (kointähteä eli aamutähteä katsomassa)
~kuura seä~
~päivä laski pilveh, huomena lienöy paha see~
~umbizel siällä ajo~ (umpeen tuiskuttaneella, monet huomiot kertovat tapoja vastaan elämisestä, jos tehdään oikein=ei ole mitään sanottavaa)
~kova seä om pihal~ (kova sää eli pakkanen)
~lauhakka seä~
~seän rikoi, vihman loadi~ (sää=hyvä sää)
~seäd lämbiöö, kazi on lattiel oijennuh moate~ (kazi eli kissa)
~siä lieu, ka miula käzi kivistäu~
~tänäpiän on paha siä, lunda laskoo~
~ennen Dumalan siä azettuu, ennengu paha ristikanzu rauhoittuu~ (oma säiden Jumala, vieraat ahneuden sotiaan sotivat "kristityt", kristinusko=sekoitus eri kansoilta varastettuja ja uudelleen kirjoitettuja (rewrite) kirjoituksia joiden avulla huijataan hölmöjä ja kerätään rahaa, vrt. "hollywood")
~on nygöi siä suuri~ (suuri sää, sataa ja tuulee kovaa)
~suuren seän nosti, tuulen da tuutsan~
~valgei seä~ (aurinkoinen)
~viihakko seä~ (viimainen)
~ei pidäz diivie seädy, ned on seäd Dumalan laitud~ (ei saa moittia säätä)
~seän rikkou, vihmad roih, hardieloiz om paha~ (sään muutos tuntuu hartioissa)
~seä nouzou~
~seädy pidämäh tuldih levon oal~ (katon alle)
~kunna häi nengomau pahau siäu menöy~ (nengomau eli tuollaiseen)
~vilu seä~
~hyvä siä on tänäpäi~
~en voi arvata, säihgö vai päih männöö~
~ole vaikkaine, eiga rois sinul seä~ (ilmojen haltijan loukkaamisesta)
~pohdane seä on se vilu seä meillägi~
~luodehelda seä kui on~ (sää eli tuuli)
~seä ei andanuh tännepäi, ei hurineh kuulunuh~
~seä tänne päi andau, myödäin on~
~suvisiä~ (etelätuuli sateineen)
~nengoine seähyd k on kevädilmaine, se om paraz eleä~ (jokaisella lempisäänsä)
~Jumal seädeleh, seädeleh, varusteleikse kotvan~ (valmistauu satamaan)
~seädelih, seädelih da vihmah puhkei~
~sanottih jotta ennein iivanampäivöä ei ois pitän seäksie tappoa yhtänä~ (iivananpäivää eli juhannusta, kaikki kalenteripyhät=vierasta alkuperää, omat pyhät=omiin aikoihin, perhekohtaisia)
~siästä oli äijä, vain kihaji~ (siästä eli sääskiä)
~en tappan siästä~ (elämän kunnioittaminen)
~tavotiin säästä~
~siäkset purrah~
~siäkset syödih jallan~
~lapsed zoaliuvutah vanhemmilla, sto heän milma löi~ (kantelivat vanhemmille, lainasana)
~midä zäleittsöy heän kuolendoa~ (säälii, surkuttelee kuolemaa)
~heitä vierahan ziäleimiine~ (vieras vieraiden sääliminen)
~heitä ziäleindy, eihäi oma ole~ (oma omista huolehtiminen)
~sydämehez nikoitti, kuz liennou mainittu~
~oli seämehlämpiejä kuin kyly~ (sisäänlämpiävä)
~ennen oldih sydämehlämbiejät perttit, pätsid moimat ku riihem pättsi~
~häi sanoi hyvil sanoil, sydämellizil, ei rytkänyh~
~sydämellizil sanoil vastai poigoadah~
~sydämellizest eletäh, yhteh tabah, yhty duumoa duumajjah~ (oma elämä=yhteen tuumaan elämistä, omat yhteisöt=pieniä, paikallisia, tietäjä Joutavainen neuvoo "päättäjiä" poistamaan yhteiskunnasta kaikki luonnottomat eli perheitä suuremmat yhteisöt, luonnottomat asiat=johtavat luonnottomiin päätöksiin=johtavat luonnottomiin seurauksiin)
~sydämelline kokoi~ (täytetty leivonnainen)
~sydämelline voimatuz~
~voija noilla voitimilla, peältä tuntumattomakse, seämeltä kivuttomakse~ (parantavia sanoja)
~sydämenkatkavoh kuoli~ (kohtaukseen)
~sydämensuuruutta pideä, ei tule syömäh~
~sydämensuuruos sanoi paukkai, ei vallinnus sanoi~ (suutuksissaan)
~moan seämessä~
~mänehän Iro Miihkalin avuksi~ (valkonaamojen suomeen perustaman orjayhteiskunnan luonteesta, ahkera Iro tekee työt ja laiska Miihkali kerää hyödyn, jos maa olisi perustettu omille arvoille Iro tekisi työtä itselleen ja Miihkali kuolisi nälkään tai palaisi takaisin sinne mistä ikinä on tullutkaan, oman luominen vaatii "mannejuttujen" alas ajamista, vastakohtia)
~lendäjädmuurahaized azutah puijen seämessä~
~tule sydämeh, elä pordahil ole~
~illalla kaikiin keräuvytäh sammalella siämeh~ (keräydytään sammalelle)
~käygeä sydämeh, tsoajuu duomah~
~vavarjon sydämez om madostu~ (vavarjon eli vatun)
~kuun sydämeh soalistuu, kui hyveä seä ollou~ (kuun kuluessa)
~siitä ne oli vielä toisella tuohella peälyssetty, peälyspuolet niinku seämehpäin~ (tuohiastiat)
~seämijäini porolla, mutta syvänhän se on ihmisellä~
~sydämikäz on, hänel sano hyveä libo pahoa, hänel menöy hyväkse~
~sydämikäz on häi, sydämel ottav ittseh~ (sydäntyy, ottaa itseensä)
~a ne luhtaverkot, mitä luhilla pyyvettih haukie, ne oli kaikki liinasta~
~kuivakkah i kadokkah, piälittsi ei tunduis, siämittsi ei kivistäis~ (loitsusanoja)
~piälitsi katsoa on ristikanzu hyvä, a sydämets et tijjä~ (päällepäin hyvät "kristityt", teeskentelijöiden uskonto)
~piälits on valgei, sydämitsi mustu~ (eroakirkosta.fi)
~siämykset ollah vatsan siämessä (sisäelimet)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
