~puun seemys~ (sisus, ydin)
~siämyksissä poika lykkyäy lehtikerpun lampih~ (suutuksissa, lasten elämää)
~puginopuun siämystä on kogonah laho~
~lapsel om puhtas sydämyd, e ole vie riähkeä hänelläh~
~kuldaine sydämyd, älä itke~ (hellittelysanoja)
~syvän kul loppuu niin sillon kuolo tulou~ (vrt. sydänkohtaus)
~siämestä polttau~
~ihan syväindä kiändelemäh rubei~ (vatsaa)
~sydämen liikutti oksendaes kaiken~ (sydämen=sisuksen, vatsan)
~syväindä katkoaa kuolendoa vas~ (katkoaa, vrt. sydän pysähtyy)
~syväin tykyttää~
~pyy pyrähti, syväin särähti~
~syväindy purou~ (vatsaa)
~pahoi panou syväind, nostin jygiedy~
~syväin tykkäy~ (tykyttää)
~syväim pakehtui pahoiz mieliz~
~syväin liikui pöllästyksez~
~syväin kobrah kävyy, vattsaine kipsahtelee~ (pelästyessä)
~syväin om paskal, kui oja pagenou~ (vatsa löysällä)
~mi miul syväindä vaivoaa, moata ku en soa yöhyzis~ (vatsavaivat valvottaa)
~igävy söi sydämen, laihtutti~
~mieheh kuolomua hiän itköy täyven siämeh~
~syväin heldyi~
~sydämessäni mielissän siul hyveä~
~syväim paloi sih neidizeh~
~sulad on sanad, a syväind ei soa tiedeä~
~tävven sydämem pagizou~ (vilpittömästi)
~ni vanhaten ei syväin lämmy~
~vilu syväin on sil lapsii vaste~ (vanhemmiksi sopimattomat kylmät ihmiset)
~purra sydämet kattilaz vilustumah juuval~ (sydämet eli piirakantäytteet)
~dogo seemen hämennit~ (hämmensit täytteen)
~midäbo sydämii piirualoih laittanneh~
~piirailavvale piiroad ojjendellah, konzu sydämet pannah~
~seämi ennen happanou a rannad deähäh~ (kannosta)
~luzikan syväin onnustetah~ (vrt. kaiverretaan)
~kuutin syväin on onzi~ (kuutin eli ruuhen)
~puun syväin on hapannuh~
~järven sydämel on soari~
~därven sydämel on luodo~
~talvisyväin~ (keskitalvi)
~kezäsyväin~
~yösydämel lähimmö~
~päivän syväin~
~yön sydämel tulin~
~siänalua kivistäy~ (sydänalaa)
~syväinaloa pysteä~
~siänala kydöu~
~syvänalah koskoo~ (kipua kuvailevia sanoja)
~erähäl syväinalua ku kivistäy, ga sih i kuolou~
~syväinala on kibei~
~miula niin om musta siänala, en rubie itkemäh~
~syvänhiiret selekärankassa kiini~ (munuaiset)
~en voi olla suomelaizien keskez, kai itketyttäy syväinidimed~ (kovasydämiset suomalaiset, saavat itkemään)
~syväinjuuriheiny syväintaudih pädöy~ (hanhikki juurineen, vatsatautiin)
~suutuin, kai syväinkerä tykkeä~
~koskih i minun syväinkeräh hänen sanondad~
~pedäjän syväinkojoa leiväks otetah~ (petäjän sisempää kuorta)
~syväinkoja pakkuu nilan aigah tukul, vai gu halkaid, muul aigoa ei paku rakkahal~
~syö enzi nälgäh syväinkokoidu~ (peruna tai ryynitäytteisiä kakkaroita)
~syväinkujjud om puhtas pelvaz, harjattuu da paltsostahuu~ (sydänpellavat eli aivinat, vrt. kuidut)
~syväinkuun aiga on nyt, kuudama puolilleh~
~syväinkuu~ (keskitalven kuukausi)
~syväinkättsä nouzi, ägräpiä om mahassa~ (kun suutuin)
~pardulangoin jällez on syväinlangad, sid nyttsylangad~ (seänlanka=kuontalon sisimmistä kuiduista kehrätty lanka)
~syväinlastu om päriez loajittu~ (kudontalasta, tiuhtavarpa)
~syväinlastad on kirjoa myö, midä suurembi kirju, sidä enämbi lastoa~
~tuo syväinlastuu, älä kojankerastu tuo~
~min olen syväimmoal kazvannuh, e ule jogie ni järvie, em malta ujja~ (malta eli osaa)
~kahen puolen päivästä ollah kindahat, taidau seämmuutos tulla~
~siämmuutto ku tulou, sit kuudamas ymbäri on kindahat moized~
~syväindeleh da lauhtuu järilleh~ (suuttuu)
~seännenä, sagie pilvi nouzoo, tuloo, tuulen ker kohizoo, vihman ker libo vihmatta~ (äkillinen puhuri)
~nenä röhizöy, nivelet katkoau, ga seännenä on~ (sään nenä, ilmasta saadut taudit)
~siännyttäy kun tuo tuatto juopi~ (isän juominen suututtaa, vieraat taatat=vieras juominen)
~syväimpuuda tuo viritekseks~ (sytykkeeksi)
~ei tervazes puuz virsilöi rodei da syväimpuus, se pidäy pindupuuz olla~ (virsilöi=koreja)
~syväimpuu on kovem, tervaine, pindupuu pehmiem~
~syväimpäiv on räkki~
~syväinrajendone se om pieni~ (seänraintoine=pieni kiulu jossa sekoitetaan piirakoiden täytettä)
~puu ku kävähtäh iskiez, ei plakahtai, sid on syväinrago~ (rako eli halkeama, tarvepuiden valitsemista)
~syväinräkki räkitti pätsin sydämez~
~pätsiz on kylläl syväinräkkie, leivät pastau~
~syväinräkk on itsez, hiiluttau~ (kuume)
~siänsuonessa on puhasta verdä~ (valtimossa)
~syväinsuoni kuni soittau, sini on hyvä eleä itsel~
~syväinsuoni libo valdusuoni katkekkah, sid ed elä itse~
~ei siäntalven aikana rahottu~ (rahdattu vai vedetty talvinuottaa)
~kontie siänty ta revitti häneltä voattiet~
~siäntyy, ei lähe, lyöttäytyy moate~ (ajoporo, porojen orjuuttamisen myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, hevosia jo vuosisatoja rääkänneiltä etelän kansoilta omaksuttuja luonnottomuuksia)
~siitä ne Kivijärvies seännyttih sillä ta tapettih se mies~ (omasta oikeuskäsityksestä, jokainen suku puolustaa omaa järveään (aluettaan) ja oikeuksiaan, vrt. valkonaamojen rahan keräämisen ympärille perustettu "suomen valtio" kammottavine rahankerääjiä suojelevine "lakeineen", kaikessa oikean suomalaisuuden vastakohtaa)
~kai sieneks seändyi, tudrevui kai~ (suuttui sieneksi, meni suunniltaan, vrt. kärpässienten syöminen)
~vezi seändyi~
~mettsä seändyi~
~jos hätä hyvin tulou nim pitäy vassata kun kysytäh~ (vesillä oltaessa)
~syväinviga on katso, sudre meni puu, koavoimmo~ (hukkaan meni puu, vrt. puiden koputtaminen)
~talvinuotas kai syväinvällät, rondovälläh lumi tarttuu~ (lähinnä povea oleva aivinainen verkko)
~syväinyöl varauttaa astues~ (pelottaa)
~täyty istuo siäpituo~ (odottaa myrskyn laantumista)
~mäne seärilläs~ (mene tiehesi)
~päivä siäriy~
~kum päivä seäriy nin satiet tulou~ (sädehtii pilvien välistä)
~ainoz uvvet siärikengäd laittih~ (varrelliset kengät)
~siäriluuz jalgu katkeni~
~siäriluu katkezi hirrev vevossa~ (vieraat työt=vieraat vammat)
~seärivärttinä~ (sääriluu / pohjeluu)
~siärivärttinäzez dalgu katkei~ (pohkeen ja nilkan väliltä)
~se hiilavas peskus piendäl oigenou, ku tsirittäy päivy~ (päivän ja lämpimän hiekan avulla parantamista)
~polvikunta polvikunnalla seässettih ne kossot~ (periytyvät vaatteet)
~uvvet poarat katso seästä, älä pahoi taskaitse~ (säästä uusia vaatteita, vrt. Taskinen)
~seästämizeh pie uuzii sobii~
~älgäh tarttukkas suudeluz ni seädelyz auhti mieron ajatuz~ (loitsusanoja)
~piä pidäy siädeä andilahal, kahtel kasal plettie da panna tseptsy piäh~
~seätöi seä~ (huono, sateinen)
~sie poajit~ (vrt. lainasanat smietit, duumaitset)
~sie vain täti sano sanoja, kyllä myö hohotamma~ (omaa hauskaa, omien keralla)
~kaunis olet sieki, vain kaunehempi on lumitsirkku~ (lumisirkku, valkoinenko)
~löi mera silma~ (mera eli ämmä)
~sie vanhin käy yö miun kalmalla~ (vanhin poika)
~siuks miegi duumaitsin~ (siuks eli laillasi, yhenlaisuus)
~jeä mänöy siekaleheksi~ (säpäleiksi)
~ukontaltta siegalehiksi kaiken puun revitti~ (salama)
~taivaz on siegalozil~ (pilvenrepaleiden peitossa)
~siegaloizil on täs kävelty, siend etsitty~ (kävelty ristiin rastiin)
~siegavuin toiziz, yöksyin~
~no siitä moamon tukista valettih vettä sieklah, ta sieklasta siitä lapsem peällä mäni~ (emon hiuksista vettä lapsen päälle, siekla=harva seula)
~sieklasta alattsi ei soa kävellä~
~ozrad rouhitah huumaressa, da siidä ne sieglalla sieglotah~
~siegla on luaittu päreistä~ (päreseulat)
~siegla vai aganad eroittoa da topat~ (topat eli rikat eli roskat)
~sieglad oldih tuagie i harva~
~siegla on laajittu niinestä~
~sieglankehilö laitah hoavaz, yhtes palaz~ (kehilö eli kehys)
~se toas sanottih jotta sieklomatointa jauhuo ei pitäis leipuo~
~ta siitä ne jauhottih käsikivellä ta siitä ne sieklottih~
~ristikanza jauhuo sieglo~ (vieraat ristityt, vieraat viljapohjaiset jauhot, vrt. venäläiset karjalaisine maaorjineen)
~sieglohuu sit puhtahat roih leivät~
~tsakat sieglotah kihetetäh~ (sääsket)
~sieksu~ (kalasääski)
~meilä sielä Akollahessa kulki yksi suomelaini~ (oudot suomalaiset)
~suo siel, vedelä tiäl, kanarvikko kaikkiel~
~hän kegon tagaa hyppäi, da sielpäi kattsou miuhpäi~ (susi, omat sudet, vieraat koirat)
~kukkaroheinäss ollah laukkuset, kun avauvutah niin siemenet piratah~
~männyn käbryissä ollah siemenet~
~ku siämen valmistui, otettih pelvaz iäre i pandih ristoile~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
