~piennarheinäzien piduhuoks, maaheinäzien madaluokse~
~kylmi sieneks~ (sieneksi=kokonaan, täysin)
~suutuin kai sienekse~ (suutuin sieneksi, sieni-sanan alkuperästä)
~sienekäz moa~
~sienekäz vuozi~
~sienekäs kohtu~
~sienekäs kezä~
~sienenkeraine puu happanou, sydämez on viga~
~sienevyi kasseli~ (kesseli eli tuohikontti)
~sienevyin, puutui siendy~
~moa sienevyi~
~sientä meilä oli parahastah krusie ta vahvoista~ (vahvoista eli vahveroita, vrt. vahva)
~ta toattorukka oli ahneh sienellä~ (isä kova sienestämään)
~syötih sientä ta kaloa ta semmoisie~
~miä kereen siendä~
~korvasieni~
~leppäsieni~
~oravasieni~
~vahoisieni~
~vilpoisieni~
~valgenah on siendä, ei ole ni jallan tiloa~ (sienien pyhyydestä, ei tallota)
~siendy keriäbi vanhu akkane~
~ei jiä terveh sieni katkuamatta eigo kypsi marju keriämättä~
~sieni kazvau dai pedäjäh dai närieh~ (kääpä, puusienet)
~sygyzyl kazvoaa sienii~ (sienien aika)
~kasekseh kazvoa siendy~
~siendy zoaritah voiz, suolatah talvekse~ (paistetaan voissa, lainasana)
~puizuot ollah sienilöinke, heih on litsattu siendä~ (litsattu puuastioihin)
~se andav vian sieni puuh~ (vioittaa puuta, käävät)
~griba on dämei, a sieni on hoikku~ (jämeät tatit, hoikat sienet)
~vihman dällel siendy kazvaa~
~koiransieni~
~kiärvässieni~
~maidosieni~
~pilvoisieni~
~siendy suolatah ta marinujjah~ (marinoidaan ja marjanoidaan)
~siendy vihmui~ (sientä=kovaa tihkua)
~ukko läksi sieneh~
~myö olimmo tänävuon sienes Kaunoiselläs~
~sienez ollah~
~sieneh mendih~
~lähtin yksinäne sieneh~
~sienikkö moa~
~sienikön lövvin~
~sienikuasad, gribakuasat, häi ne kai keitti~ (sieni ja tattikeitot)
~ompa se sienikorvo vajonnut jo pohjapuolih~ (puinen sienisaavi)
~paissa sienikukkuo~
~sienilämmitys~ (maitoon keitetty sieniruoka)
~kadaiveil pestih sieniputtsiloi~
~sienizikkoh ku puutuimmo, ga sid oli midä katkata~ (sienien katkominen)
~sienityi moa vihmuhuu~
~sienivihma tämä on, roih siendä~ (sieniä kasvattavat vihmat)
~pilven siebaleh~ (kaistale)
~soba on siebalozil, kulunuh moizeks~ (riekaleilla)
~meäj järvissä kalak kesällä rannoilla hypittih ta kokko sieppasi kaloja nokallah ta vei pesähäs~ (sääksen kutsuminen kotkaksi, yhennäköisiä)
~hivalla vai sierah veittsi~ (siera=kovasin, hiomakivi)
~sieralla veistä hivotah~
~sieralla hivotah kirvehie~
~vanha rahvas liippoa sieraks verrattih~
~sier om mustu libo valgei~
~sierukivel toittsi tsirpii hivotah~ (vrt. hiomakivellä)
~iski tulta ilman ukko, väilähytti Väinämöini, seittsemellä sierampeällä~
~iski tulta Ilmorine, seittsemellä sieran peällä~
~mua sieroo~ (kuivuu, halkeilee)
~illalla oli sies~ (seesteinen ilma)
~segehessä päivä nägyy~
~tuuli loadi segehen ilman, rojinnougo halla~
~vezi siezlavui, semavui~ (sekoittui, sameutui)
~siezlod marjoa kereäd, vaste täz mättähäz, jo toizeh mened ennittelet~ (keräät väärin, pyhimmät eli vanhimmat työt)
~ilma siestyy~ (seestyy)
~ennem merdoida piettih, toze sietkoista~ (sietka=kalaverkko)
~sietka tikutettih muurnin da oigein tikkunieglolla~ (villainen kaulahuivi)
~hyö ollah sievät inehmiset, ei ni konsa pahalla tapoa eletä ta sulavaisesta toisieh katsotah~ (sievät ihmiset)
~ylen on sievä mies~ (sievä=siivo, hyvätapainen)
~kulgija sihahtau~ (kyyn kiertonimiä)
~hanhi tooze sihahtau~
~heinät sihahti, mi ollou, pöpöi vai sihiliuhku~ (pöpöi=kyy, kotoperäiset pyhää / henkiolentoa tarkoittavat sanat, vrt. mansin pupi)
~tuskevui kui, sihahtih toizem peäl~
~kulgija sihajau da viheldäy~
~dos mäned koskelan däittsie ottamah, ni se sihajau~ (koskelon munia ottamaan, däitsä=jäitsä, vrt. äitsä, vrt. äiskä, äiti, munien hoitaja-ko)
~mado sihajau~
~mado sihajaa~
~mado sihelöittäy heiniköz~
~pagizou sihelöittäy hillaizeh~ (sihinä=kyystä polveutuvien pyhää kieltä)
~jo sihiendi vien, terväh kiehuu~ (terväh=pian)
~sihizöu pada kiuguassa, kiehuu~
~mavot sihissäh~
~mado sihizöy matkates~
~katso mado sihizöö~
~sihisi ta puhisi kun kiärmis~
~sihistem pagizou läbi hampahiz~
~sihun kel mado matkoau~ (sihinän keralla)
~sissai oli hänel hengel matka~ (elämä=hengen matka)
~sissai kazvau höröttäy, kai pidäy jupkat pitkendiä~ (lapsi kasvaa, pidentää hameita)
~siddakaz koht oli se abai~ (siiakas kohta)
~nygöi on siddakaz aigu~
~joko siijankutu loppu~
~siddankudu on sygyzyl~
~sijjankudun aigoa pyytäh luudogoa~
~siddampyyd on sygyzyl~
~siikoa ta mujehta~ (pyydettiin)
~siitä soatih äijä kaloa keväsillä, siikoa, haukie~
~siika on silie kala~
~siijan verkko~
~piiroani siijalla, hauvilla~ (piiroani=mätipussi)
~kaloa pyyvettih sitä parempaista kaloa, siikoa ta lohta~ (pyhäruuaksi)
~syyssiiga on vägevembi, kevätsiiga on laihembi~
~riibus olis kui siijam poigane~ (muikkujen nimiä)
~siigu veändöin aigah randah lyöheze, kubaittau~ (kelluskelee rannassa keskikesällä)
~siigoa kierätetäh~ (pyydetään kierrenuotalla)
~siigaa puuttuu enembäine luudogan aigaa~ (kutuaikana)
~nuottusiig om parem verkosiigoa, e ole muga muokkavunnuh~ (muka-sanan käytöstä)
~lapiks siikahellahes~ (saamen kielten äänteitä, aitona pysyneiden kielten piirteitä, vrt. kaikesta mahdollisesta aitoudesta karsittu "kirjan kieli")
~lappalaizet siikahtellahes paistez~
~lapiks siikahtih~
~sanuo siikahutti lapinkieleh~
~männä mäikeröittelemmä hepozella hirvisellä, siikasen silevyvellä~ (tarujen hevoset=hirviä)
~abajah saimmo kaksi siigastu~
~siikani inehmini~ (siikanen=kiltti, ystävällinen)
~murrottoa ei pijä meilä, meilä pitäy siikasena istuo~
~ei siitä soat sanuo jotta, okahaini ta vihne, se piti sanuo jotta siikani~ (silmään mennyttä roskaa)
~siikani~ (terävä ja vaahtopäinen aalto)
~ka lohta soau a siikakaloa ei sanota soavan~
~siigukala hyvä kala kalattomaz ajaz~
~siigukierretty pietäh~ (kierrenuottaa)
~siiguverkko pietäh kezäl luodoloil, peäkkäh on enämbi~
~siiguverk on hienozez langas, silmäd on suured~
~siikkaem pagizoo kui lappalani~
~siikkaem paistah lapinkieldy~
~suuren tuulen vai siilahuttanou nygöi~
~siilakat sarvet, terävynokad~ (haarakkaat sarvet)
~hiirdy ziileitsih äjjy~ (hiiriä sikiää)
~lämmät ku ollah, sit sidä tsakkua ziilii~ (sääskiä sikiää)
~kattsou nullisteleh ku vihaz, siilisteleh~ (äksyilee, mahtailee)
~maduo yhteh tilah ziiliydynyh oli~ (kokoontunut)
~terveh Moa emä, kalliskandoni, siiluizaalui~
~miun om maimani makie, miun on siimani silie, miun on onkeni omani~
~haugi puroo siiman, herandoo ei pure~ (herandoo=peruketta)
~ongenherain on ongie vaste, ann ei kala pure siimoa~
~jouhez ongen siimu pletitäh~ (vieraat jouhet, vieraat jouhisiimat)
~hämehikin siima~
~mandzoimarjam magevuttu, kangazmarjan kaunehuttu~
~päivä on pilven siimekses~
~tuulen siimekses~
~pilvi siimesteä~
~siimestyi tämä kohta, ga sih lähemmö syömäh~
~pilves siimestyi taivas~
~onget siimoitti~
~siinä mistä mium moamo on Hukkasalmesta~ (hukkien mukaan nimetyt paikat)
~pedroa siinä oli tsorppani matannuh~ (pieni joukko)
~siidä hyö syötih siinä, illaissettih~
~pyy räpättäy lendäy siihe~
~Särgilahel, sihi nouzou kuoreh~
~tulethäi ehtäu sih kellale~ (kellale eli kämpälle, vrt. kelopirtti)
~kuni myö tsuajuu joimmo, ga sil kodvoa häigi tuli sih~
~siindä lieu tulenlendämä~ (jos sylkee tuleen)
~monda kerdoa nukun sihi muistellessa~
~sih loppih~ (satu)
~mitä nientä kutsuttih se Kalmoniemi siinä, nin se oli olluk kaikki kylänä~
~lunda panna siipaittsoo, harvazeh, ei äijäl~
~siipakat sarved~ (haarakkaat)
~plässie siipettäv vagavaste~ (tanssii hiljaa, vrt. omat eläinten liikkeitä jäljittelevät tanssit, jokaisella suvulla omansa)
~sittapörö siibilöinke illalla lendäu hämärissä~
~varoi lendäy, siibii räpsyttäy~
~elä siibilöi levitä äijäl, pyzy tukummas~ (siivistä keksityt vertaukset)
~siibeh annettih hänel, nosti siived~ (annettiin siipeen, lähti pois)
~siipilöih niih ei monta halkuo pantu, puolikymmentä puolessa ta i toisessa~ (rysän siipiin eli johdeaitaan)
~siivet~ (kuutin siivet eli varalaidat eli varppeet)
~lintu mänöy siipilävällä, kun on savon aika~ (maassa siivet levällään, sulkasadon aikana)
~siibi oravu~ (liito-orava)
~vie läht ei, siipistelee~ (siipistelee eli vastustelee)
~siipistyttih kuivettih oksad~
~dai siibisulgie käytetäh perho ongie luadiessa~
~da sulgii piettii, siibisulgii, pätsinetty pyhkie, sorzan sulgii~
~siibivavat~ (vaajat joilla rysän siipiverkot kiinnitetään pohjaan)
~mereziz on kaks siibiverkuo, yks moarandas sah~
~suurezmereziz on siibiverkko vandehez da nuoras kiini~
~syvembäz veiz pidäv olla huvembi siibiväli, madalas veis hoarotad enämbi, anna kaloa syndyy parembi~ (rysän siipien väli)
~siipoikas sarv on hirvel~ (haarakas)
~siipoittoa ikkunat hienoh jeäh kui kirjoil~ (ikkunat jäätyvät kuvioille)
~lindu siipad oijendi vedeh~
~higiheinäl om pehmiet siippaized, lehtyöd~
~tyttö ymbäri siiputti, poiga blässi~ (vieraat paritanssit, vieras plässiminen)
~siiristyi lapsiem peäl~ (suuttui)
~rahkasta loajitah semmoni siiroa~ (siiroa eli pashaa, vieraat maitoruuat)
~siiruu äjjämpiän syvväh~ (vieraat pääsiäiset, vieraat pääsiäisruuat)
~nahka mänöy siirah kun liijam pitän aigua olin uimassa~ (ihminen=maaeläin)
~aivim pidäy siirelläkseh lautsal izändäl da emändäl~ (aina pitää nöyristellä isännälle ja emännälle, toisilla työnsä teettävät valkoiset mustalaiset, vrt. "firmat", "kunnat", "valtiot", kaikki samaa mannekakkaa)
~veitselläh siirräldi totkut~ (totkut=kalan sisälmykset)
~märräznahku siiräldih kyngäz, ukseh koskih~
~magoau siirättäy~ (nukkuu sikeästi)
~hoi sinä Ukko ylijumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä~
~siitä hyö siirrytäh pikkuni ta toiset toas morsiemem puolesta pikkuni~ (häätapoja)
~kai söi siiserdi, ni midä ei toizil dättänyh~ (siiserdi=ahmi)
~kuuzess ollah siiskat~ (siiskat eli kävyt)
~näreidä myö kottsiu, närein siiskoja kereäy~ (orava)
~näreizet i mändyzet siskat~ (vrt. siskot, yhenlaisia, kasvavat yhdessä)
~tartu vai miun siiskoih~ (mukaani)
~noijen akkoin siiskoih miehini mies ei tarttu ni puutu~
~siizma on valloim paistaez riehtileä pideä~ (siisma=paistinpannun irtovarsi)
~sen akan pertti on aina siisti, sid et ozua moittie~
~mie siistin do tuon lattien, puhaz tuli~
~siiten ahvendu puuttuu, siiten särgii, siiten lahnoa koz midä~
~min silmä siitäy, sini on silie moa~
~nii on etähänä, jottei silmä siijä~
~toagiempi s on siitta a siegla on harvembi~ (siitta=tiheä seula, sihti)
~siegla vai aganad eroittoa da topat, siitta eroittoa järied jauhot hienolois~
~pienikirjasesta siitsasta loajitah rättsineä, suurempikirjasesta kostuo ta täkimpeälistä~ (siittsa=pumpulinen kangas, myöhäiset ostokankaat)
~yhemmuosta myö otimma sitsua paijoiksi~
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
