tiistai 10. toukokuuta 2016

~laskuja~

~kun se jyreytyy, nin siitä se antau teilä tietä kun että kuuntele~ (viesti "suomalaisille" päättäjille)
~siitä oli semmoni kaitasista listeistä kuvottu vakka~
~siitä pojat pandih hautah toatto, tuldih kodih~
~siitä mäni ukko kalmah jälelläh, a poika läksi kotihinze~
~enzistäh loajitah tämä, da siidä vasta toini~ (yksi työ kerrallaan)
~siidä nuorin velles läks tulda tuomah~
~siidä se poiga sanou, miul on tämämmöini tsikko~ (tsikko eli sisko, vrt. lainasana sister, monien lainasanojen taustalla yheltä kuulostanut kotoperäinen sana, tai niin että vieras sana korvannut monta omaa, vanhempaa ja nuorempaa siskoa tarkoittaneet)
~siidä tuli soand aiga i pojan sai~ (oma saaminen, vieras synnyttäminen)
~konza mie sielä kävelin~
~virzu kui tulou valmeheksi, siidä pannah ymbärystä~
~käennet tulla kodiheh aijalleh, ga mäne siit~ (käennet eli lupaat, käetä, käki=tulevaisuuteen yhistetty lintu)
~kolme kivie pideä lykätä, siid äski kezoil männä~ (ennen uimaan menemistä)
~siidän zduumaittsi hiän naija~ (tuumaitsi mennä naimisiin, lainasanojen määrästä, jokaiselle löytyy omat vastineet, vrt. ajatella, ounastella, juohatella)
~siit pätsin piäl, kiäneldii~ (käänneltiin vastaa)
~tuli siih kynnyksele da siit kyzyy~
~kuibo nygöi eläd - kuda kui siid~
~hyväks ei soa sanuo, g ei soa ni moittie vialleh~ (keskitie)
~ennen kävyimmä muga siid, nygöi tulimma sulhaisikse~
~huomena pitäy vielä i roatoa, mieli pereh talvesta peälittsi soattoa~
~ziivattua ei pie pergua ni konza~ (vieraat ziivatat eli lehmät, oma eläinrakkaus, perata=lyödä)
~kudai ei läksis siivekseh tuli~ (leviäisi tulipaloksi)
~siivikäz merezi~
~siivekäs kudzoi~ (omat kutsot eli kusiaiset)
~siivekäz mauroi~ (vieraat mauriaiset)
~mauroid mennäs siivikkähäkse sygyzyl~
~siiviläheinä~ (lieko, käytetty maidon siivilöintiin / maitoastioiden pesemiseen)
~mäne käy siiviljouhta~ (siiviläheinän jouhista laadittu tukko)
~maiduo siibilöijäh padah~
~siiilöijäh maiduo padah kadajazesta läbi~
~siivispanka~ (linnun siipipankko)
~linnumpoigoveh siivityttih, vettä myö lennetäh röpötetäh~
~poigaizet siivityttih da eäre lähtiettih~
~siivikkähäd i siivittömäd merezit~ (meresit eli rysät)
~istu siivolleh~
~siivoi parda~ (siivoi eli harmaa)
~siivuo ensin omat vajampeät ta siitä vasta mäne toisen kynnyksie kattselomah~
~siibyizii vai ryöhöttelöö, jalgaizii hieroo~ (kärpänen)
~leti leti, lehmäine, ozuta minule siibyöd~ (leppäkertulle, leh-mä)
~armahazeni, siibyöni, linduni, kuldani~ (lapsen hellittelysanoja)
~vain siinä kivessä hyvin näkyy selän sijat ta hartien sijat~ (ihmisiä muistuttavat kivet)
~ylen äijä oli oraviloja, dogo sijassa~
~kus sijoa pied, kuz eläd~
~dallan sijoa ei ole, muga om mardoa~ (muka-sanan käytöstä)
~pane sijoilleh kirvez, kuz otid~ (jokaisella esineellä paikkansa)
~jalka tarttu kiven koloh, läksi sijoiltah~
~sijoi myö vie on lundu muaz äjjy~ (paikoitellen lunta)
~midä sijoa olet~ (kotoisin)
~katson koz on sanal sija, ga sanon~ (oma sanominen)
~doga sijaz on keskel paginaz, tarteleh~ (vieras sanominen)
~siad on loaitut, mängeä moata~ (vrt. makuusijat)
~azus sijat, rubiammo maata~ (asu=laita, tee)
~kabrasta sijad eäre~ (korjaa pois, vrt. koura)
~isändän sijahin on kazakku, izändy lähti linnah~ (vieraat isännät, vieraat kasakat eli rengit, oma vieraista asioista kertoja, sama juttu tänä päivänä, suomalaiset=sivusta katsojia ja tarkkailijoita omassa maassaan)
~kai sijazed litsai, ohkau~ (kivistää, kipuja kuvailevia sanoja)
~sijakkah on lundu vie~ (paikoittain)
~sijakohtin on do lumettomuz, pälved~ (pälvet, vrt. päivän kohdat)
~sijankielheinä~ (maksaruoho)
~siankukkaheinä~ (maariankämmekkä)
~sijankärsäkukka~ (ulpukka)
~sijammarja~ (variksenmarja)
~sijamubuolalla myö verkoloi kruasimma~ (värjäsimme verkkoja sianpuolukoilla)
~sijansorkkah solmitah ongemperustimet selgäh, siid ei kulle~ (myöhäiset solmujen nimet=myöhäiset pitkät siimat-ko)
~kurensiipini aita kun oli, ta sehän oli sama siitä se sijansorkka aita~ (omat kurjensiivet, vieraat siansorkat, puoliruotsalaisten lantalaisten alle jääneet kantasuomalaiset)
~sigattsuloida emm ota~ (sienien nimiä)
~päivän sijauhuksen aikana~
~päivän sijauksen jälkeh~ (päivän mukaan eläminen, yksi jumalaisista)
~päivä sijautu, metsän toakse meni~
~jo varteittih, varteittih, jotta päivä sijautu, ildarusko rupei puhumah~ (varteittih eli odotettiin, vrt. vartoa, sukunimi Vartiainen)
~pitäy lähtie pois, päivä sijautuu jo~
~päiväne sijaudu kaunehesti~
~päivä selgieh sijaudu~
~viel om päivä sijaudumatta~
~tsigan kodvaizeks tarittsih, a kolmeks yödy sijavui~ (kysyi sijaa kotvaksi, jäi kolmeksi yöksi, mustalaisia ei inhota "ihonvärinsä" vuoksi, tavoiltaan suomalaisten vastakohtia, vrt. käynnissä oleva erilaisten ihmisten yhteen pakottaminen / uuden orjakastin luominen, "maahanmuuttajat")
~perzien sijavuttah itselleh istuokseh, ei kyzy ni kel~
~siitä kerätäh vielä noita pienie vittsahaisie vassan siteiksi~
~siit kerätäu kobraa, vasta, loajitau side~
~navan sidieks pannah emän tukkoa da rihmoa yhteh~
~ei totta ni sideiks~ (alkuunkaan)
~metsän sigendi sih kohtah hyvin~
~illampäiväs sai tsakat sigenöy, peräs illampäiväm puolenou~
~se sijevittsa pissetäh sev vassan tyvel läpi, pyörähytetäh ympäri~ (vastan sitomista)
~päivä rubiau sijaamahaze~
~päivä do sijoati~
~päivä luodehella sijaaksi~ (päivän ystävät)
~tytärdy kos kunne sijoitellah, ga yhtelläh omoa pidäv ettsie~
~kodavävyks sijoittelizih lujah, ga onnoako puut ei sih kohtah~ (puuttua kohtaan)
~sijoitellen on sula moa~ (paikoitellen)
~sijoitellen kazvau griboa hyviä~
~opi sijoittoa kisan sydämeh kai~ (kisan eli repun)
~moizeks kazakka sigavui~ (sikamaiset kasakat eli rengit, on tärkeää ymmärtää että suomessa sekä "herrat" (oikeisto) ja "rengit" (vasemmisto) ovat vierasta alkuperää, valkonaamojen kuvottavan luokkayhteiskunnan ilmentymiä)
~sikeh uinuou~ (nukkuu sikeästi)
~lapset sikelehetäh~ (juoksentelevat ympäriinsä, vrt. sikin sokin)
~sigenijä rodu on, ei ole kuolija~
~tsakkoa sigevyi~ (sääskiä sikesi)
~minul ku sigevyi lapsii, ga pidiä olla puppoi da i päppiä~ (ruokaa ja vaatetta)
~poarmoa sigevyi tänä kezän~
~sigevynyh on kuuzahaista, g ei soa läbi kasekses peässä~ (kuusahaista eli nuoria kuusia, nen-pääte)
~undu sigevyi~
~peä kai sigevyi, uni on~ (pää sikeytyi, unen voimista)
~no anna sanon teilä ka niin sem muinosen Kyyrö-Matin starinan mitä meilä aina sikienä sano~ (vieraat starinat eli tarinat, yksi vieras sana syrjäyttänyt kymmenen omaa)
~ei siitä ole jykeih töih, sikie se vielä on~ (sikiö eli lapsi)
~no sitä ov vaikie nossattoa kun se on niin sikie makoamah~
~sigied unda magain~ (sikeää unta)
~iltayöstä sikieh uinosi~
~no se makoau sikieh kun hako~ (omat vertaukset=omista asioista)
~sigei mettsy~ (tiheä)
~sigei vihmu~
~sigiesti kazvoi siendy~
~sigieh mardoa on täs kohtii~ (marjaiset kohdat)
~sikieseh ni uinosin, en ajatellut enämpi koko asieta~
~sigiendi heineä kazvoa~
~sigisogenah on tsakkoa~ (sääskiä)
~sigisogenah om puudu täz viddaz~ (viidassa eli kuusikossa)
~sigisogei on häi, ni midä ei näi~ (vrt. umpisokea)
~sigi umbeh mäni silmät~
~sigi uneh uinoi~ (sikeään uneen)
~sielä kun sikivönä juoksentelin~ (lapsena)
~sigivöt hypitäh~
~minun sigivö se on~
~mutsoi sigivön sai~ (vrt. vaimo lapsen)
~jogahiin omii sigivölöi katsou da kazvattau~
~kuin rapakka täm on lastu nii i rapakka maido, silmäykset, sikkaukset täh loppukkah~ (loitsusanoja)
~mejän keskus sikkaudu~ (välimme huononivat)
~venehez on aiga zikko kaloa~ (sikko=paljous, joukko, vrt. sikko-päätteiset luontosanat)
~moizez zikkoh puutuimmo~ (sikkoon eli marjapaikkaan, vrt. marjassa käyvät tsikot eli siskot)
~läkkeä muuroih, minä näin zikon~
~zikkovuttih yhteh~ (kokoonnuttiin)
~ta viisitoistavuotisena otin nuotan siklan käteheni~ (sikla=nuotan verkon pää, johon vetoköydet kiinnitetään)
~uittele uranenie, käytä käkrähartijoita, miumpa siklan siirtämillä, miumpa käpryn käytävillä~(nuottaa laskettaessa, jokaisella työllä sanansa)
~semmoni oli pieni nuotta, kuulle, sigla pannah sih moarrandah ta siitä lähetäh soudamah~ (kuulle-nuotta)
~moarandas sai oli kaloa, järvisiglaz ei olluh~
~merezin ottsuverkon siglu seibähäs sivotah libo randah~ (rysän otsaverkon köysi)
~sen ker sigloi yhteh älä jamo~ (nuotista keksityt vertaukset)
~jänöin näin, siglahtih toane~ (siklahti=pujahti, vilahti)
~sigluteähti~ (nuotan siulaverkon merkkikoho)
~sigluverkko~ (nuotan uloin verkko, siulaverkko, vrt. soroisverkko)
~sorzampoigaized ujjellas sigletetäh kortehikoz~
~palopöpökky kävelöö lököttäy, tuhkad vai siglettäy ku paluo myö hyppeäy kävelöö~ (paloa eli kaskea)
~puuloin välis siglau jänöi, valgei nägyy~
~hiilet kevos sigletäh~ (hiiret kedossa)
~sigoi därgieh keitetäh, on syvvä parembi vahalaukkuu~ (sikoi=mustarousku, vahalaukku=karvarousku)
~tsigoi om muzavu sieni, suuri, lierahtah kazvoa~
~tsikoi~ (sianmarja)
~sigoheinä~ (tuoksusainio tai variksenmarja)
~hiili syöy sigrittäy katso kulleh~ (oma l, vieras r)
~siks em miehel mene, ku terveh en ole~
~mikse pidi, sikse tulin~
~vuota sikse, kuni tulen~
~siks korgei on, miks Jumal kazvatti~ (vrt. sateen kasvattamat heinät ja puut)
~ziguna~ (sianmarja)
~sigäli tulim mie Kuikkaniemen kauti~
~sigäli on kohtembi mennä gu tägäli~ (sikäli=sitä kautta)
~migäli händeä, sigäli kanzoas~ (häntää apajassa, kalaa nuotassa)
~mikäli ov vettä, sikäli se ei pala~ (rove, tuohiastioissa keittäminen)
~sikäli jalkoja ojenna, mikäli katetta piisoau~
~kugali silmy täydyy, sigäli mettseä~
~migäli on eluo, sigäli pie~ (pie eli pidä, vrt. pidot)
~sigäli avvutan, migäli voinnen~
~hänen sigälizeh rugah kätkei~ (kätkee rukaan, hautaa sikäläisellä tavalla, jokaisella suvulla omat hautatapansa)
~sigäläzet paistah toizeh laaduh, gu tägäläzet~
~deä katkei silahtih~
~lahna, haugi, säyneä i särgi suolatah silakaksi i säilytetäh vuozie~ (silakka=suolakala)
~silakuttu kai katketah korred, kuiv äjjäl~ (silakuttaan eli kuivuuttaan)
~silavu seä~ (tyyni)
~ukkozenilma ku särgöö puun, tuloo silettä~
~poadarid on silejilleh kui pliitat suuret~ (paaterot ja pliitat, kiviä)
~hyvässä siliessä olet~ (hyvässä työssä, hyvästä onnesta, vrt. panna sileeksi)
~on sile eleä, hyväh taloh puutui miehel~ (vrt. mennä sen sileän tien)
~yhen silehyöd ollah~ (vrt. onnekkaat, rikkaat)
~silejikkö~ (pitkää ja vähäoksaista puuta kasvava metsä)

(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)