~k onhäi kurkoikaz mua, turbehikko~ (vrt. keinotekoiselta kuulostava "epätasainen", kirjan kieli=yhtä epäaitoa kuin sairaat, sanojen varastamisesta pitäneet luojansa, oikea suomen valtio=kieltäisi kirjan kielen ja tukisi oikeita kieliä eli murteita)
~sorratetah, silendetäh mua~ (vrt. Sortavala)
~tukat silendetäh, vezikäil vedelläh~
~peä sileni sugihuo~
~litsu silenöy~ (litsu eli kasvot)
~deä sileni vihmal~
~edgö mettsäh silie~ (lähde)
~deä silevyy, randoa vast mureni~
~ensimäisem marjat suuret, jälkimäisen tie silie~ (omat vertaukset=luonnosta)
~siika on silie kala~
~niin siliet siitä ne nurmet oli, jokivarrella~
~emä on niin silie, jotta emmä voi nossa sinne~ (emä=puunrunko, emäpuut)
~katsot lehti on libie, sidä otetau vassaksi~
~keturrauvad oldih siliet, ei ennen kogo käytetty~ (vieras rauta, vieraat raudasta laaditut pyydykset)
~retenkoivusta pitää vasta katata, siinä on rauvuslehti, silie lehti~
~jäittseä ni vieretä, moin on silie mua~
~silei deä~
~sit on silei pedäi, ei ole nin yhty oksaa~
~ku lämbiöy, sid net jeäd silistäh kirvotah eäre~
~silizyz kuuluu jeän sygyzyl~ (jäiden silinä)
~niitä se akka luki ta paineli kontien käpälällä~ (loitsuja lukiessaan)
~niitä suonie niitä siitä siliteltih jotta siitä mäntih paikollah~
~koirua silitetäh~
~tyttö tuli silittämäh lehmie~ (vieraat lehmät, oma eläinrakkaus)
~lapsel peädy silittäv, emä armastelou~
~häi kazii silittää~ (kazii eli kissaa)
~lapsem piädy silittäy muamo~
~ei tiijä silitystä eigo karhotusta~ (karhotusta=vastakarvaan silittämistä)
~kissa kiitolla elää, koira piän silityksel~
~ajoa karettelemma, männä mäikeröittelemmä, heposella hirvisellä, kalan hauvin karvasella, siikasen silivyvellä~ (omat heposet=hirviä, ainakin lauluissa)
~sinikarva silkinkarva, karva on kasarin karva, karva taivahan kaheksan~ (sisiliskoista kertovat loitsut)
~ka sivottih se napa jo silloin kun konsa leikattih~ (lapsen napa)
~silloin kaikkiell oli hukkua~ (hukkien sukupuuttoon ampumisen ajankohdasta, suomen puolelta enemmän tietoja=säilyivät pidempään)
~silloi kodih pidäs tulla kos kutsutah, ei pidäs kutsus peälitsi olla~
~silloi häi sanoi mugalei, a nygöi pagizoo toizin~
~silloi toittsi andau därvi kaloa, ei kaikel aigoa anna~
~hitsoi hillah tulou jauhoa~ (öö)
~ennein ei syöty sillä jotta, ihmini om~ (ei syöty karhun lihaa, sukulainen, karjalaiset=karhun heimolaiset, vrt. obinugrilaisten kolme pääheimoa, karhun, hirven ja majavan heimot)
~jeägäs silleh, enämb en pagize~
~siend ei silläs syvvä, voidu da laukkoa sieneh pidäy~ (lisätä)
~mie notskie en talu, mie silleh olen~ (en halua silmälaseja, olen ilman, kaikki luonnoton=tuntuu vastenmieliseltä)
~lodkan viitassin melildä~ (kiskoin veneen hiekkasärkältä)
~koira kuttsuh mänöö, hyvä silleh hyppiäy~
~silläh tulin istumah, e ule ni midä dieluo~ (tielua eli asiaa, kenen keralla istut)
~silleh matkattih, g etto ni vuottannuh~
~silmienkeskez ottau tapniu nahkoa~ (tapniu eli varastaa, lainasana=lainatapa, turha kai mainita miltä kansoilta omaksuttu)
~silmu~ (nahkiainen)
~ansa kul loajitah nin se näin silimukka loajitah ta, siitä virosih pujotetah puolesta i toisesta~ (silmukka-ansat)
~siitä silmukasta siitä pissälletäh toisev vassan sije, ta seki veännetäh kieräksi ta siihki tulou silmukka~ (vastojen sitomista)
~sanottih jotta katso vain kun sill om peä ta kaksi silmöä~ (kuulla)
~mi lienöö rietannun silmät lapselta~ (rietannut eli rähmännyt)
~uita ummessa silmin, käytä käyrissä niskoin, meäm miehen pyyvyksih~ (saalista toivovat luvut)
~kielellä otettih pois vihne silmästä~
~silmäd on kai luimalleh, mäne moate~
~ei soa päiväh kattsuo eigo lumeh, silmät kai lipetteä~
~silmä silmäh kohti katsommo~
~silmie ei voij avata~ (kovassa pyryssä)
~silmät kivissetäh~ (oireita)
~ken mullozie muisteloo, sil tikku silmäh~ (vrt. puikko, stikku=myöhäinen lainasana)
~midäb itkit, k on silmäd ruskiet~ (ruskeat eli punaiset)
~tuulel vezi silmis lähtöy~
~hierou silmii, muata tahtou~ (lapsi)
~elozat silmäd on, ei vie terväh kuole~
~nägyy silmis, ken on veärä~
~voimattomal silm ei äjjäl kävele~
~armahil silmil katsou, loittonsah tundou~
~a vanhat ihmiset sanottih, jotta, ei mikänä muu ollunkana ku Vejen emäntä~ (veen lapset)
~enämpi se korva kuulou kun silmä näköy~
~luonti silmäh luotehella, keänti silmäh koilisella~
~vähäni oli siinä laksi nin, silmät oli sielä kaikittsi~
~seä on keveäksi, silmäd deähäh pihalla~ (silmät jäävät pihalle, valoisasta pimeään tultaessa)
~ni konza emmä nägeny venän miestä, nygyön on silmissä~ (emme nähneet koskaan venäläisiä, nyt vilisevät silmissä, vieraille periksi antaminen=johtaa kaiken oman tuhoon)
~silmis pideä pideä lapsie~
~elä tule miun silmih~
~loi silmäd miuh~
~ei silmie otella toine toizes~ (rakastuneet)
~mis on armas, siit on silmä~
~päivy ottau silmäd~
~ota silmäd minuz, midä minuu katsod aivin~ (tuijottamisen vieraudesta, vrt. naisia kyyläävät etelän miehet, vastakohtia)
~silmy valehtelou toittsi kattsohez~ (vrt. näköharhat)
~tarkal silmäl kattsou, ei peästä loitoz lapsii~
~silmien nähten seähyöt kohetah~
~kutsu silmih~
~niil oli silmät oikein novessa niillä lapsilla~ (tulen lapset)
~ihan silmillä tulou~
~vuota mie silmät huuhallan, vielä lähen kuzella käyn~ (iltatoimia)
~yhtem moin on silmilleh tytär emän kel~
~ei pie toisesta paissa silmien takana~ (vrt. selän takana)
~suoravane on heän, sanou oigieh, ei sano silmien tagoana~
~kogo yöz ei undu silmäl pannuh~
~mölläkälleh on ommeltu, pahoil silmil~
~silm on oadu, ku olis kai hänelleh~ (oadu eli aatu)
~moanittajez om minulgi silmäd vie, ondeh hoabah ei ni minuu astuteta~ (onttoon haapaan, puista keksityt vertaukset)
~silmii vaste sanoi~ (vrt. edessä)
~ta silmärrajasta katkesi varsi poikki~ (kirveen varsi)
~pidäz vällendeä silmy kirvehen, pajah pidäs taluo~ (vieraat rautakirveet, vieraat pajat, vieraat pajarit, vieras toisilla teettäminen, vieras käsiin hajoava "teknologia")
~moan silmäz vezi budzuou~ (silmäkkeet=maan silmiä)
~tahtas silmil on, hyvin nouzou tahtaz~ (taikina)
~siihi pantih putroh voita silmäkse kesellä~
~suosilmy~
~käpy käski laulamah, verkon silmä soittamah~ (työlaulut)
~rinnaz om poaksud silmäd~ (rinnassa eli muikkuverkossa)
~pohjamperäin om poaksuin verkolois kaikiz, sormennokk ei mene~ (pohjanperäin, verkkojen osia)
~koiral on liijat silmät~ (täplät silmien päällä)
~em mie ana silmähammasta ottua pois~ (kulmahammasta)
~kui silmähambahan nyhteät, nägö pahenoo~ (hampaiden nyhtämisestä, ei johda aina toivottuihin seurauksiin, vrt. omituinen "viisaudenhampaiden poistaminen")
~kyllä mie join yhöstä kohasta, semmozelda suolda, kuj janotti, semmoni oli silmihete~
~toine tostu vai silmäilläh, kolmattu solmeillah~
~silmäile lapsii, diähäh kodii~
~kuldaizel on silmäized revuz~ (hellimänimiä)
~kattsoo kiirottau, ni silmäizii ei lekaskoita~ (lapsi katsoo silmiä liikuttamatta, vrt. luonnenimi Kiira)
~silmikaihtimet~ (poronsarvien eteenpäin työntyvät haarat)
~silmykaivoz on vilu vezi~
~silmykaivoz vett ainos purzoau~ (vrt. lähteestä)
~silmäkkehen kohalla paksummista puista lotto loajitah~ (lotto, vrt. silta)
~silmäkerda on erähil joga kevättä~ (silmätulehdus, vrt. allergiat)
~silmykerdu tartuu yhtes toizeh~ (sittenkin tulehdus)
~silmäkkäh katsahtelemmo~
~silmäkkäh pagizemmo~
~silmikäz poarmu~ (vrt. sokea)
~silmikäz miez on, ei moanivu~ (silmikäs eli älykäs, oma äly=aistiälyä, tunneälyä)
~silmälpiendy lapsien on emändäl~
~vezi nouzoo putsuu silmilähtiessä~ (vrt. lähteä, lähteä lähteelle)
~mie join vettä silmälähössä~
~silmälähtöziil lyöh on ruozmua~ (luona ruostettako)
~silmänala on suuri Hoskilammäil, nägyy Seämärvi da Sodärvi~ (Hoskilan mäellä, -la ja -lä päätteiset mäillä asujat, miehet vierasta alkuperää)
~silmänalat sinistyttih kai, terväh kuolou~
~jeälleh on kai hallu silmyhavvan ymbäri~
~tuli tukkih ku tartui, ga kai silmykarvat palettih~ (karvat eli ripset)
~ei männyh kui silmänlipahuz~ (vrt. räpsäytys)
~kiännä sie miulda silmiluomi, katsod ruhkua silmästä~ (ruhkua eli roskaa)
~silmänluomi bleketteä~
~vai siid ei ole ryttyö silmänägyväistä, olloogo silmäntaguista midä~ (sulhasessa)
~silmännägö on hyvä, itse hoz vahn on~ (hyvä näkö, vaikka on vanha)
~jäi silminävöm peäh~
~silmännävöl pidäv olla, kodiliikaz~ (vrt. likellä)
~mäne tiijä millä silmäterän satatti~ (silmäterän eli pupillin)
~toppu meni silmäntsuppuh~ (toppu eli roska)
~silmäntsupuz on reämeä, peze silmäd~ (silmäkulmassa rähmää)
~riettoa on silmäntsupud täyvet~ (riettaa eli rähmää)
~silmänvalgei on verevynnyh~
~katso vaik kuin kiirottau, kai silmävalgiezet nägyy~ (vrt. Kiira, Kiiro)
~silmänvalgo on russonnun, siä ed ou terveh~ (valkuaiset punottavat)
~silmänviga on, ei näi loittonsah~
~silmypaginoa pietäh tietoksed, hoz äjjeä ei pajista~
~paikkoa tuota ryseä, tuossahaj joitaki näkyy pakoja~
~verkko pitäy kutuo hyväsesti, jottei tule silmäpakoja ta juoksusilmie~
~verkoz on silmypago, pidäy kohendoa~
~silmätseil pideä, ku ei mäne häi pahah kohtah~ (lapsi)
~nuotta kun sanottih jotta silmätty on, ei tuo kaloja~
~silmäveel silmät tervehtyy~ (vrt. silmätipoilla, monet "avuista" kansanparantajilta varastettuja)
~siihi tsunan silimävittsah pannah pola, ta niil lähetäh vetämäh~ (porokelkan rintavitsassa oleva vitsarengas, vrt. omituiset "metallirenkaat")
~lapsi ei syö ni midä, kaikki mäläjää~
~puu toze pidäu vallita ois harva silo~ (silo=vuosirengas, syy)
~silo puu~ (sileä)
~petäjöä kum mäntih mettsäh, mi oli semmoni silo mänty, hyvä männikkö~
~jogo vuotta puu silozen nouzou~
~kuin vuozi niin i silone lieu~
~näre on siloziin~
~siloittoa parkkie paivus~ (siloittaa=irrottaa, paivus=pajusta)
~tuohtu siloitetah, nilan aigah, rakkahal lähtöy~
~päiväs kengäd ombeled, toizel menöy kolme päiveä~ (oma oppiminen=tekemällä oppimista, nopeutuu joka kerralla)
~silotalvi~ (iljanteinen, liukas)
~se peältä kaikki silvotettih se kaikki silpa pois, silvakse sanottih, sitä kum peältä kuoritettih ne kaikki hyväsistä~ (silvat=männyn kaarnasta lähtevät helpeet, vrt. Silvenvaara, Silvennoinen)
~tuohi silpaistih ta loajittih lipittsä~
~kiven silbarehet~ (silpareet eli sirut)
~silsto honga~ (oksaton, sileä)
~meiläi Pällärves om moine, Särgilahel~ (kalojen mukaan nimetyt paikat)
~myö luajimma Vietkan jovella uuven sillan~
~sillan kylmi nygöi Jumala Huttulah männä~ (kylmi eli jäädytti jään)
~sillan loadi Dumal, därven kylmi~ (omat sillat)
~ta soissa sillat, pyöriet puut sillat~
~kublusild on suol~ (kuplu eli kelluva)
~ei ole igä illas, eigä piä sillas~
~ziltakka pedäjä, paha on kiskuo~ (siltakka=hauras, helposti mureneva)
~ziltakk on koivun tuohi, ei soa robeheks keändeä~
~siltakko koja, kui pakaskoja sulal, rapakko~ (kojan eli puun kuoren tuntijat)
~siltakkoloil pakkuu pedäi~ (säleitä irtoaa)
~sildulahko on keskel pilattu parzi, pindutsura alembaine, käveltävy tsura pilattu~ (lattialahkot, keskeltä halkaistuja hirsiä)
~pitäy se i teän vuorostana hoti siltapalkin verran siirtyö~ (häätapoja)
~zilte on suurembi zärbilyö, pienembi siletty~ (silte=sälö, säle)
~katketes puu siltevyi~
~pärien sildimö~ (siru)
~silteikkö~ (pitkää ja oksatonta mäntyä kasvava metsä)
~sitä soattau ni siltäh syyvä, se on niin kypsi~ (kuivattua lihaa)
~kiven silu~
~jeän silu~
~silulleh yläh nostah jeäd, mugalem matkoau~ (siluista ennustaminen)
~kai on jeä siluloil, kylmeä tän yön jeän~ (omat vuodenvaihteet=oikeista asioista, vrt. kuvitteellinen, joka paikassa samaan aikaan tapahtuva "uusi vuosi", "new year", kaikki "virallinen"=vierasta alkuperää, valheisiin ja vedätyksiin perustuvaa)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
