~suutuksis siloh, mi puuttuu kädeh, sen tsäigeäy~ (huitoo, paiskaa)
~ägevyksih puutui, siloh nygöi~
~deä silavuu keväjel~ (särkyy hileiksi)
~silvettö~ (hoikkaa mäntyä kasvava metsikkö)
~silvettö mändy~ (hienokuorinen mänty)
~meilä siitä kum petäjät takkoih keärittih ta kannettih, venehet tuotih kotih ni siitä vielä se peältä kaikki silvotettih se kaikki silpa pois~ (silvotettih=kuorittiin)
~meheläini mettel lintu, lennäs tänne liuvuttele, tuo sie vettä kielelläs, sima siipesi nenässä, kipiellä voitehikse~
~vie nened jyryd mehekse moah, miekse mielelleni, simakse sizälih~ (lähestyvälle ukkoselle)
~hyvä kui sima da sora~
~voija noilla voitiesilla, simasilla sulkasilla~
~vuotti miestä mielehistä, sulhaista simasukaista~ (hyvätapaista)
~olimmo kuz olimmo, etto jällil puutu~
~kellappane on zinaboru~ (keltakukkainen lääkekasvi)
~pikkusen sinertäy sitä vuarua~
~sinerdävä pilvi nouzi~
~selvällä meren selällä, sinervillä lainehilla~
~luonti silmäh luotehella, keänti silmäh koilisella, mipä ov väri merellä, sinervöini lainnehilla~
~mie jos kavon, ni sini kuni olet elossa nin käy tämäm puul luo~ (kavon eli kuolen, vrt. oma puu-uskomukset, jokaisella oma syntypuunsa, sielupuunsa)
~sitä pyyvettih aivan talvem mittah, sini kuni kutu jäi jälellä~ (mateen kutu, meni ohi)
~sini lapsi kuni lanteilla, sini poika kuni polvilla~ (lapset ja pojat)
~kun ei tämä koltsane tule sormeh, sini minun kiel ei kalahtai~ (loitsusanoja)
~pane enembi sinii, anna roih sinizembi~
~sinilöil on hibju~
~sini nouzi sattavuhuu~ (sini eli mustelma)
~sini da veri nouzi, käin näpisti~
~mi on tsinitty tsinikivellä~ (tsinitty eli värjätty sinistä)
~koadiet sinitäh~
~sovat siniin~
~siniheinä~ (ruiskaunokki / puna-apila)
~sinijunoni voate~ (juovainen)
~sinikarvani kangas~ (karvanen eli värinen)
~sinikivie kerätäh juomista keitteä~
~sinikivie on rajakkoloil metsäz, ned ei mureta duomizen keittähez~
~yhellä kun anto ser ruskier rahan, mitys lienöy ollun~ (viiden ruplan setelin, rahankäytön myöhäisestä eli vieraasta alkuperästä, rahan taustalla oleva ahneus syynä lukemattomiin ongelmiin ja vääristymiin, oikea suomalainen yhteiskunta=rahaton yhteiskunta)
~sinikukkane~ (ruiskaunokki)
~mussikkaini da juobukkaini ollah sinizet~ (siniset marjat)
~siin oli semmoini, sinini kivi ni siin oli kivessä valkie semmoini noin~ (pyhinä pidetyt kivet)
~sinin on kai kylmähyy~
~ku satattoh, sit häi sinizen andau~
~sinine nouzi sattavundaz~ (mustelma)
~sinipilvi toittsi vihmuu, toittsi muga menöy~
~sinipilved, ilom pilved taivahan oal liehuu~
~hoi sinä ukko yli-jumala, pilvempeällini jumala, redupilven reunoalija, sinirannan siirdelijä~
~sinirandu pilvi~
~sinisavie on kujon suus, pannah pätsim pohjaks~
~sinisavi pättsii kohendoa on luja savi~
~piha oli lipie ta mie lankesin, nin ynnäh tuli mitys sinisömä jalkah~
~sinisieni kazvoa vägisuureks~ (jokin sieni)
~Vuarassa kaikki ollah sinisilmäzie~
~sinisköne~ (sinertävä sieni)
~taivas sinisteleh, pilved roih~
~merempuoli sinisteleh~
~taivaz rubei sinistämäh, pilved rubieu tulemah~
~sinistäy moa selän takoate~
~meri sinistäy loitton~
~taivas sinistyi, ei ole pilvyttä~
~lapsed on sinissytty, kezoil oldih~ (uimassa oltuaan)
~huulet sinistyy viluz~
~ku moassa vönyy se sinistyy~ (puu)
~sinistynnyn randa, tuuttsa noussun~
~taivas sinistyi vihmustah~
~taivas sinistyy hätkiem poudien jällel~
~sinittävy muju~ (muju eli väriaine)
~valgiet sovat sinitäh pestyy~
~tuli paloa sinivalgiel, ei tervaista tulda anna~
~heen kyngällä singai miuda~ (kyngällä eli kyynärpäällä)
~kyngäl singai, lähil ei laskenuh~
~singenöv vie mettsy kazvahuu~ (singenee eli tihenee)
~singieh on heineä kazvanuh~
~kunne männäh, sinne i tainehutah~ (tainehutah=jäädään pitkäksi aikaa)
~sie mäne sinne, a mie mänen tänne~ (oikean suomalaisen yhteiskunnan perusajatuksia, vrt. lähelle pakottavat "kaupungit", vastakohtia)
~kunne tiijät, sinne i mänet~
~äjj on sinne mennytty, a vähä on siepäi tulluttu~
~tuuli jaguali pilvet sinne tänne~
~sinne tänne kävelöy, ni kus hyvä ei ole hänel~
~siirdyö sidä sinnemmäks, toko toizeh jeää~
~sinnembäzen otti~
~sinnembän eläy~
~sinnimmäine talo~
~merenranda vai sindeä, meri da taivaz vassakkah~
~taivas sindau, lieu vihma~ (vrt. siintää)
~järvenrandu sindäy loitton~
~silmii sindäy päiväh kattsohez~
~sintsossa pietäh puiziloja~ (eteisessä puuastioita)
~sipa tuuli~ (viisto, vino)
~ahkivom perälauta on sipahutettu~ (tehty viistoksi)
~taval olet sipakko, sanod mitä puuttuu~ (äkkipikainen)
~sipatuuleh mänöv~ (laitamyötäiseen)
~vihmah sibevyi~ (alkoi sataa äkisti)
~higes sibi joga kohan kerrassah~
~hiilutti sibi, peän kivistäy~
~ka kuin sipko kinottau~ (astuu nopeasti vrt. kinos)
~sipko vihmuu~
~sipko tuuli yöl rytkytti~
~sipunahaukka kanoida sipliu~ (vrt. kanahaukka)
~sipan sija napariella hirteh kaivetah~ (sippa=tappi, vaarna, napariella=napaporalla)
~sippih sappih, sih zuakkun loppih~ (sadun lopetussanoja)
~päivä nossa sirahtih~
~päiveä pastoi sirahutti~
~sirakka päiv on nouzennal~
~sirakoitti päivän~
~päivä pastamas sirevyi~
~sirakka eäni, ei kuulu ni kunne~ (kimeä ääni)
~sirei eäni~
~deä sirizöy tuulel randoa vast~
~päivä nouzoo sirizöö~
~päivy sirizöy pastau hyvin~
~päivy sirittäy~
~jiän sirgalehet~ (sirpaleet)
~nuloau sirniy suksil~ (liikkuu nopeasti)
~sirdahaine~ (ansan poikkipuu)
~zirdakk on jämiembi zirdii~ (sirti=riuku, salko, kko-päätteen merkityksestä)
~sirdi on järiembi seivästy, hienombi riuguu~
~nuotan kuivatez ardoloikse naveditah zirdid~
~sirttsi, moine hienone läbättsy, terävy selgäne~ (lahnan sukuinen kala)
~astuu sisettäy lehtii myö~ (vrt. siselisko)
~se muzikk elää siskoloin ke~ (sisko-sanan alkuperästä)
~mäne sie yksiin kylyh ni siskot otetah~
~minul sizu ei anna tappaa ni kedä~ (vrt. luonto)
~sizuksed on hudrat, ei kaikkie syömizie kessä~
~tee sisältä tervehekse, käsim peällä käytyväni, sormin suoriteltuvani~
~kättä pideä sizeliz, vilu on~ (siseli, sisälä=takin tai puseron sisäpuoli, vierailta maistuvat li / lä-päätteiset sanat)
(lähe: karjalan kielen sanakirja osa 5)
